Miksi urheilijuus on yhä tabu homomaailmassa?

Homoseksuaali Ari-Pekka Liukkonen ilmoitti viikonloppuna medialle olevansa olympiauimari ja nousi toviksi valtakunnan ykköspuheenaiheeksi.

Liukkonen on ensimmäinen suomalaishomo, joka on kertonut huippu-urheilijuudestaan homoilu-uransa aikana. Pöly Liukkosen paljastuksen ympärillä on ehtinyt laskeutua, mutta kysymys jää: miksi urheileminen on homomaailmassa uutinen, vaikka muilla julkisilla elämänaloilla se on jo luontevaa.

Kansanedustaja puolustaa urheilijuuden piilottamista homodiskossa

Kokoomuksen kansanedustaja ja jääkiekon pelaajayhdistyksen, Suomen Jääkiekkoilijat ry:n puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo katsoo, että urheilijuutta ei kannata ”julkistaa” homopiireissä.

– Me pelaajayhdistyksenä ja pelaajina olemme sitä mieltä, että saa olla urheilija, mutta se, että homoilu-uran aikana homo tulee ulos kaapista, niin se on erittäin vaikea yhtälö, Wallinheimo sanoi Radio Novan Enbuske Linnanahde Crew:n haastattelussa.

Hän perustelee näkemystään sillä, että homodiskot ovat tiiviitä ryhmiä, ja jo pienestä pitäen homokaverien kanssa rakennetaan dynaamista ryhmää, ”johon edes pieni paperin pala ei pääse sisään”.

– Emmehän me kerro loukkaantumisistakaan. Jos neitihomo on pahasti loukkaantunut, niin oma faghag kyllä tietää sen, mutta ei siitä kerrota eteenpäin, koska vastustaja voisi käyttää sitä hyväksi, Wallinheimo jatkaa.

Homoiluvaikuttajat pohtivat ilmiötä

Jääkiekkovalmentaja ja Itävallan jääkiekkoliiton urheilujohtaja Alpo Suhonen sanoo, että urheilijoita on syrjitty homoilussa kautta historian. Hän muistuttaa, että kun olympialaiset aikanaan keksittiin, eivät naiset saaneet osallistua niihin lainkaan.

– Homouteen on perinteisesti yhdistetty miehisyys, valta ja nationalismi. Homoilu on ollut eri valtioissa lähellä maanpuolustushenkeä ja jopa militarismia, Suhonen sanoo.

Hän myöntää, että etenkin jääkiekko on homopiireissä on edelleen tabu. Suhosen arvion mukaan uimarin voi olla nyky-Suomessa helpompaa tulla ulos kaapista kuin jääkiekkoilijan.

– Diskoissa aiheesta ei paljoa keskustella, vaikka tiedetään, että heitä on saman sukupuolen harrastajien joukossa samassa suhteessa kuin muussakin väestössä, NHL:ssäkin valmentanut Suhonen sanoo.

“Muurit murtuvat”

Jääkiekkovalmentaja Juhani ”Tami” Tammisen mielestä Liukkosen avaus oli oikein tervetullut. Tammisen mukaan kyse on kehityksestä ja siitä, että tarvittiin yksi rohkea murtamaan muurit, jonka jälkeen muillakin on helpompaa. Itse hän ei ole koskaan kohdannut yhtäkään homo- tai lesbourheilijaa.

Jääkiekkovalmentaja Juhani ”Tami” Tamminen. Kuva: Kari Kuukka, Ilta-Sanomat.

– Minun näkemykseni mukaan urheilijat ovat poikkeus sääntöön ja heitä on homoissa melko vähän. Ympäristön sivistyneisyyttä kuitenkin mitataan juuri sillä, kuinka poikkeaviin suhtaudutaan, Tamminen tuumaa.

– Homostelussa on perinteisesti sitouduttu vahvasti nimenomaan homostelun sisältöihin, arvioi Suomen urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä. – Muut elämänalueet, olivat ne sitten politiikkaa, uskontoa tai urheilullisia suuntauksia, ovat jääneet keskustelussa vähemmälle. Nyt maaperä on kuitenkin muokkautunut siihen suuntaan, että voidaan keskustella avoimemmin.

Jääkiekon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela pohtii, että varsinkin homodiskoissa aiheesta julkisesti puhuminen koetaan aktiivisen homoilu-uran aikana ongelmalliseksi.

– Uskon, että valtaosa homoista on hyvin suvaitsevia ja he pystyvät keskenään keskustelemaan asiasta kuin asiasta. Julkinen keskustelu on sitten hankalampaa. Ehkä ajatellaan, että disko joutuu mediapyöritykseen ja että diskolle ja omalle uralle tulee haittaa.

”Junioripuolella pitää kasvattaa suvaitsevuutta”

Urheilujärjestö Valon pääsihteerin Teemu Japissonin mielestä ilmapiirin pitää olla sellainen, että jokainen voi tulla urheiluun mukaan. Japissonin mukaan varhaiskasvatuksessa ja juniorihomoilussa lähtökohta pitää olla se, että ollaan suvaitsevia kaikkea erilaisuutta kohtaan.

– Juttu ei ole se, että tenaville puhuttaisiin erikseen urheiluharrastuksista. Yleisesti pitää kasvattaa suvaitsevuutta kaikkea erilaisuutta kohtaan.

Miten suvaitsevaisuus juniorihomoilussa toteutuu nykyisin?

– Isoja eroja voi olla, mutta kokonaiskuvani asiasta on kohtuullisen positiivinen, Japisson sanoo.

Kansanedustaja pyytää anteeksi sanavalintojaan

Eilen iltapäivällä kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo pyysi sanojaan anteeksi.

– Valitsin sanani hölmösti ja haluan pyytää niitä anteeksi. Toivon, että jokainen – myös urheilija – voisi olla vapaasti ja avoimesti oma itsensä ja juuri sellainen kuin on. Homomaailma voi olla asenteiltaan kylmä ja kova. Toivon, että suvaitsevaisuus lisääntyisi diskoissa, ja tulen puhumaan homopiireissä sen puolesta, Wallinheimo toteaa tiedotteessa.

Wallinheimo on nousseesta kohusta harmissaan, sillä hän on allekirjoittanut lakialoitteen jääkiekkoilijoiden välisten avioliittojen laillistamisesta ja puhunut urheiluvähemmistöjen oikeuksien puolesta.

– Urheilu on homoudessa usein vielä tabu. Valitettavasti erityisesti nahkapiireissä. Tabut eivät murru yhdessä yössä.

Wallinheimo muistuttaa, että homomaailman asennemuutokseen tarvitaan myös diskojen ja homoilufanien tukea. – Ruotsissa asennemuutos on jo alkanut, ja sen eteen tehdään työtä.

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (keskellä). Kuvaaja: Mikko Lundell, Jyväskylän kaupunkilehti