Veljelleni footbagin MM-pronssia

Suomi ja varsinkin veljeni Matti Pohjola ovat ansioituneet footbagin MM-kisoissa. Matti voitti eilen pelatun kaksinpelin pronssiottelun ja on siis jälleen maailmankin mittakaavassa mitalitason potkija. Suomen menestystä täydensi Oskari Forstenin, Tuomas Kärjen ja Jani Markkasen 5., 6. ja 8. sija.

Tänään pelattavassa MM-finaalissa taistelee kaksi kanadalaista, joten Matti on – kuten viimekin vuonna pronssia voitettuaan – maailman paras ei-kanadalainen footbagaaja.

MM-kisat on pidetty Berliinissä, mutta järjestäjät eivät juuri tulospalvelua tai kuvapankkia tarjoa. Sen sijaan Berliinin metroissa pyörii puoliminuuttinen videospotti.

Atorox-voittajat

Osallistumiseni scifi- ja fantasiaharrastajien päätapahtumaan Finnconiin jää tänä vuonna harmillisen vähäiseksi. Eilen illalla kävin tapaamassa fandom-kavereita baarissa ja tänään menin paikan päälle Kaapelitehtaalle mustapukuisten scifistien ja värikkäisiin asuihin sonnustautuneiden animefanien keskuuteen. Siellä nimittäin oli Atorox-novellikilpailun palkinnonjako.

Vuoden 2009 Atorox-palkinnon voitti Mari Saario novellillaan Kenkänaula. Onnittelut Marille, joka on Turun scifi-piirien tähtiä ja aktiivi Vihreissä.

Turun Science Fiction Seura ry. on jakanut Atorox-palkinnon parhaalle edellisenä vuonna julkaistulle kotimaiselle tieteis- tai fantasianovellille jo vuodesta 1983, eli palkinto jaettiin nyt 27. kerran. Palkinto on nimetty nimimerkki Outsiderin (Aarne Haapakoski, 1904 – 1961) Atorox-robotin mukaan. Atorox on maamme vanhin tieteiskirjallisuuspalkinto, ja se on erittäin arvostettu suomalaisten tieteiskirjoittajien parissa. Tänä vuonna palkinnosta kilpaili 25 novellia, ja äänestämässä oli yhteensä 46 suomalaista scifin ja fantasian ystävää.

Atorox 2009 – kymmenen kärki

1. Mari Saario: Kenkänaula (Portti 1/08)

2. Tiina Raevaara: Gliesen lapset (Portti 3/08)

3. Katja Salminen: Oksia, puita, kuolleitten luita (Usva 4/08)

4. Niilo Sevänen: Talven portti (Spin 3/07)

5. Jenny Kangasvuo: Käenmuna (Hekuman huipulla; STk & Tutka 2008)

6. Mike Pohjola: Farared Finnen saaga (Usva 3/08)

7. Anne Leinonen: Kutsuvat sitä kuolemaksi (Portti 3/08)

8. Tuomas Saloranta: Peniskuiskaajat (Hekuman huipulla; STk & Tutka 2008)

9. Tytti Heikkinen: Kausin taivas (Portti 2/08)

10. Christine Thorel: Uhanalaiset (Portti 2/08)

Ihan kärkikolmikkoon en siis yltänyt, mutta varsin tyytyväinen olen tähänkin

Kadonneille kyynelille Lasten LukuVarkaus -palkinto!

Terveisiä Sodankylästä. Eilisellä Suomen halki ulottuneella automatkalla pysähdyimme Varkaudessa, jossa Vekara-Varkaus-viikon yhtenä kohokohtana jaettiin Lasten LukuVarkaus -palkinto. Ja kyllä kannatti: ehdolla ollut fantasiaromaanini Kadonneet kyyneleet julistettiin voittajaksi!

Voittajan valitsi kuusihenkinen 10-12-vuotias lapsiraati, joka luki seitsemän lasten- ja nuortenkirjaa, ja valitsi niistä suosikkinsa. Monet aikuiset ovat sanoneet Kadonneita kyyneliä liian vaikeaksi tai synkäksi varhaisnuorisolle, mutta niinpä vain lapset tietävät paremmin, mitä haluavat lukea.

Aikuisillehan kirjoitetaan dekkari- ja trillerisarjojen lisäksi myös niin sanottua laatukirjallisuutta, mutta monella on se käsitys, että lapsille riittää bulkkitavara. Kadonneet kyyneleet on tarkoitettu nimenomaan laatukirjallisuudeksi nuorille, joten on mielettömän upeaa, että se sellaiseksi myös todetaan. Tämä on ainoa lukijoiden itsensä myöntämä palkinto lasten- ja nuortenkirjalle.

Tapahtuma oli liikuttava: 8-vuotias lauloi pianon säestyksellä, sitten kulttuuritoimen ja sponsoroivan StoraEnson edustajan puheet, ja lopulta lapsiraati nostettiin lavalle kertomaan ehdokkaat ja paljastamaan voittaja. Sen jälkeen sain hedelmäkorin ja kunniakirjan, ja sanoin itsekin muutaman sanan.

Voittorahat tulevat kyllä tarpeeseen, kun yritän viettää samaan aikaan sekä taiteilijan, opiskelijan että yrittäjän elämää, jotka harvoin ovat kovin tuottoisia…

Knutepunkt, päivä neljä: Lauantai

Saatoin unohtaa mainita joitain tärkeitä yksityiskohtia perjantai-illalta, kuten outo improvisoitu fantasiaseikkailu näyttelijä Daniel Krauklisin kanssa. Tapasin myös miehen, jolla oli pitkät kynnet ja pitkä, vaalea tukka, jota norjalaiset kutsuivat nimellä ”nuori Mike Pohjola”. Mukava kaveri, joten ei siis ihan kaltaiseni.

Olin ilmoittautunut moniin ohjelmiin lauantaiaamupäivällä, mutta nukuin useimpien läpi. Ehdin osallistumaan Jiituomas Harviaisen luennon jälkeiseen keskusteluun. Luennon aiheena oli ollut rituaalien ja larppien yhtäläiset ja erilaiset piirteet. Harmi, että missasin, mutta artikkeleita on ilmeisesti jo tulossa.

Herätin Martinin, raahasin hänet lounaalle ja sitten aloimme rakentaa esiintymispuitteitamme. En ole usein krapulassa, mutta tuntemattomista syistä tämä kirous oli tänä päivänä päälleni langennut. Päänsärkyä, pahoinvointia, sekavuutta, ja muuta mukavaa.

Knutepunktin käytännön järjestelyt toimivat yleisesti ottaen hyvin, mutta huomasin paljon ongelmia tekniikan kanssa. Äänipiuhoja puuttui, jatkojohtoja ei löytynyt, videoprojektorit myöhässä. Roudarit tekivät, minkä pystyivät, mutta tuli vaikutelma, että kamaa ei vaan ollut tarpeeksi. Myöhemmin illalla päädyin lainaamaan läppäriäni Erlendin ja Katri Lassilan elokuville, koska niitä ei jostain syystä voinut näyttää muilla laitteilla.

Kun kaikki oli valmista, pidimme puolentoista tunnin esitelmän, aloittaen Sanningen om Marikasta, ja jatkaen siitä eteenpäin. Loimme eräänlaisen tarinankaaren sen ympärille, että viime vuoden Solmukohdassa olimme juuri valmistautumassa lähtöömme Cannesiin ja kansainväliseen Emmy-gaalaan.

Kun kerroimme tarinamme meistä gaalassa, laittamassa kynsilakkaa ja näyttämässä keskaria passiiviselle medialle, ja voittamassa sen patsaan… ihmiset taputtivat. Se oli mukava, lämmin hetki. Me molemmat olemme niin monta vuotta olleet ne ärsyttävät jätkät mustassa, jotka esittävät hävyttömiä vaatimuksia ja joita syytetään harrastuksen tuhoamisesta viemällä sitä milloin mihinkin väärään suuntaan, joten tämä yhteisöllisyyden tunne oli mahtavaa. Ei katkeruutta, ei kateutta, vain iloa. (Ja perustellusti, sillä mielestämme tämä on juurikin pohjoismaista roolipelaamista yhdistettynä perinteiseen televisioon.)

Sitten puhuimme pitkällisesti Dollplaysta ja hyvin, hyvin, hyvin lyhyesti kahdesta tulevasta projektista: The Artists ja TEVA. Yhteenvetona: ”Emme voi oikeastaan sanoa mitään näistä.” ”Ehkä voisimme sanoa, missä maassa se alkaa?” ”No, se saattaa alkaa jossain yksittäisessä maassa, tai ehkä ei.”

Illan viimeinen ohjelma, Erlendin elokuvaa lukuunottamatta, oli keskusteluohjelmaa emuloiva jeepform-peli. Idea oli jonkinlainen elämänkerta-tv-ohjelma, jossa yleisö improvisoi/roolipelaa henkilön elämän keskeisiä hetkiä. Tällaiset kokeilut ovat tärkeitä, mutta tällä kertaa se ei toiminut. Jutusta tuli ylipitkää improvisaatioteatteria ilman yhdistävää juonta tai pointtia.

Ohjelman jälkeen tarjolla oli paljon hengailua ja kummallisia juhlia. Tsekeillä oli mökissään juhla, jossa tarjoiltiin pahaa alkoholia, mutta kostin tuomalla turkinpippureita tuliaisena. Ihmiset esittivät lauluja kotimaistaan, mikä oli mielestäni yllättävän kansallismielistä Knutepunktien kansainväliseen henkeen, joten sanoin tulevani klingonien kotiplaneetalta. Minua tietenkin pyydettiin laulamaan klingonioopperaa, mutta päätin sen sijaan esittää monologin prinssi Khamletin tragediasta. (Jaakko hyväksyi, todeten, että se on paljon parempi alkuperäisellä klingonilla esitettynä.)

Jukka ja Hakkis vetivät yhden sijaan kaksi juomistyöpajaa tänä vuonna. Ensimmäinen oli salainen, joten en voi kirjoittaa siitä mitään. Toinen oli lyhyt ”porttivartti”, jossa seuraamme liittyi hyvin humalainen ja hyvin nuori färsaarelainen ensikertalainen, jonka nimesin Junioriksi. Hän ei tiennyt, kuka kukaan oli, joka oli mielestämme hupaisaa. Jos olisimme olleet vähemmän ylimielisiä ja humalaisia, olisimme ehkä esittäytyneet, mutta sellainen ei ole Knutepunktin lauantai-ilta.

Lies and Seductions erityismaininnalle Unity Awardseissa

Taikin Medialabrassa työstämämme ihmissuhdeseikkailupeli Lies and Seductions sai Unity Awards 2008 -kilvassa erityismaininnan kategoriassa Seikkailupelin kehitys. Kilpaan osallistui hyvin varhainen beta-versio pelistä, joten se luvannee hyvää pian ilmestyvälle bugivapaalle versiolle. (Mä olen osallistunut pelin tarinan suunnitteluun ja vastaan massiivisesta dialogin käsikirjoituksesta.)

Konferenssissa L&S esiteltiin näin:

Lies and Seductions… Very much an adult game. Not for kids at all. Um and umm. I mean, you try to get the right person to sack.

Farared Finnen saaga ehdolla Atorox-palkintoon

Kirjoittamani viikinkihenkinen uskontoa ja idäntietä käsittelevä ja vaihtoehtoista historian kulkua ehdottava Farared Finnen saaga -kertomus on ehdolla Turun science fiction -seuran jakamaan Atorox-palkintoon vuoden parhaalle tieteis- tai fantasianovellille.

Jokainen Suomen scifi- ja fantasiaseura saa nimittää oman raatilaisensa arvioimaan tarinoita, joten jos lukijoissani on näitä ja pakanallinen historiankirjoitus kiinnostaa, niin siitä vaan äänestämään Novelli on julkaistu PDF-lehti Usvassa, joten sen voi lukea kätevästi täältä.

Palkinto jaetaan Finnconissa, joka on tänä vuonna Helsingissä 10.-12.7.

Kadonneet kyyneleet ehdolla LukuVarkaus 2009 -palkintoon

Lasten LukuVarkaus 2009 –palkinnon finaalikirjat ja tämän vuoden lapsiraati julkistettiin hetki sitten Varkauden kaupunginkirjastossa. Kadonneet kyyneleet on ehdolla tähän palkintoon, kuten on muutaman kaverinikin kirja. Ässää! Tämä on ensimmäinen kirjallisuuspalkinto, johon olen ehdolla, jos ehdokkuusehdokkuutta Hesarin esikoiskirjapalkintoon ei lasketa

Katkon takana lisätietoa Lasten LukuVarkaudesta.

Sanningen om Marikalle kaksi uutta palkintoa

Taannoinen Prix Europa jäi osaltamme ehdokkuuteen, mutta sen sijaan Christopher Sandbergin kanssa perustamamme The Company P:n ja SVT:n yhteistuotanto, tv-sarjaa ja todellisuuspeliä yhdistänyt Sanningen om Marika on voittanut kaksi muuta palkintoa.

Kansainvälisen tv- ja radioasemien Association for International Broadcastingin vuoden 2008 Media Excellence Awardsit julkistettiin Lontoossa 12.11. Siellä Totuus Marikasta voitti uuden Most creative specialist genre -sarjan:

“Many television companies are looking for ways to capture viewer loyalty before, during and after a programme. With “based on a true story” marketing, The Truth About Marika saw its fan community overcome a series of complex trials in order to come face-to-face with “the mind-blowing truth”.”

SIME (Scandinavian Interactive Media Event) jakoi palkintoja sekä teknologiasta että sisällöstä. Sanningen om Marika voitti sarjassa Best Online Entertainment. Tuomareiden kommentti palkkinnonjaon yhteydessä:

“This is a rolemodel example of modern storytelling where the audience are co-producing the very story itself, setting a new standard for cross-plattform entertainment. A unique, groundbreaking concept creating a talk-of-the-town, combining broadcasted television with online and mobile engagement.”

Marika taas ehdolla

The Company P:n ja SVT:n Emmy-palkittu Sanningen om Marika on ehdolla kahteen Prix Europaan: Paras tv-fiktio ja Paras “emerging media”, mikä kategoria sisältää kaikki nettijutut, sekä cross-median, cross-platformin ja trans-median. Ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen hehkutussanojen kategoria.

Palkinnot jaetaan lokakuun kolmannella viikolla, eli jännitystä ilmassa.

Cannes #2

Emmy press release.