Archive for the ‘Teknologia’ Category

h1

Konkretiaa tekijänoikeuskeskusteluun

syyskuu 26, 2014

Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi lausuntonsa koskien kansalaisaloitetta tekijänoikeuslain muuttamiseksi. Se tuntuu olevan läpeensä fiksua tekstiä.

Tekijänoikeuslain legitimiteetin ja kuluttajien näkökulmasta valvontaresurssit tulee kohdistaa yksityishenkilöiden ja kotitalouksien valvonnan sijaan laajamittaisen kaupallisen piratismin torjuntaan.

Toisin sanoen: Ongelma ei ole se, että Oiva, 13, lataa Cheekin levyn. Ongelma on, että Kim, 40, ottaa mainostajilta rahaa jakaakseen sen Oivalle. Kim varastaa Cheekiltä, Oiva ei. Toistaiseksi lakitoimet ovat kuitenkin kohdistuneet lähinnä Oivaan. Mutta myös Kimit ansaitsevat oikeusturvan ja ovat syyttömiä, kunnes toisin todistetaan. Oivien vainoaminen sen sijaan ei auta mitään.

Asiasta on arvatenkin taas alkamassa kiivas netti- ja mediakeskustelu, joka pohjautuu retoriikkaan, demonisointiin ja käytännöstä vieraantuneisiin utopioihin riippumatta siitä, mitä kantaa ajetaan. Tässä hieman konkretiaa monella median haaralla toimivalta yrittäjältä ja taiteilijalta.

*

photo(55)Suuri osa piratismikeskusteluun tekijäpuolella osallistuvista taitaa olla kauno- ja tietokirjailijoita sekä kääntäjiä. Koska Suomessa kirjat nautitaan etupäässä vielä kuollut puu -muodossa, ei kustannusmaailma ole oikeastaan edes konkretian tasolla saamassa nettijakelun ongelmia ja hyötyjä, piratismista puhumattakaan.

Ne, mitä piratisointi konkreettisesti koskee on kutakuinkin tässä järjestyksessä tv-sarjat, porno, elokuvat, musiikki, videopelit ja muut tietokoneohjelmat.

Tv-sarjojen rahoitus jenkeissä pohjautuu paljolti sarjojen saamaan näkyvyyteen. Piratismi on yksi näkymisen kanava. Esimerkiksi Game of Thrones -sarjan eurooppalaiset latausnumerot ovat yksi tunnusluku, jolla voidaan osoittaa sarjan olevan mahtava, ja josta voi päätellä, paljonko DVD-bokseja tullaan myymään. Netflix ja vastaavat palvelut toki vähentävät tätäkin.

Suomessa television piratisointi koskee lähinnä sitä, että ohjelmia tai esimerkiksi sketsisarjan yksittäisiä sketsejä katsellaan vaikka Youtubesta silloinkin, kun niiden esitysaika on päättynyt. Suomessa sarjojen rahoitus on pitkälti kanavien ja perinteisten mainoskatkomainostajien varassa, ja nämä taas maksavat tekijöille esitysoikeuksista. Jos kaikki kaupallisen kanavan esittämät jaksot laitetaan Youtubeen ja niitä katsotaan siellä vaikka satojatuhansia kertoja – sen sijaan, että kanava esittäisi sen, myisi mainosaikaa ja maksaisi tekijöille – tässä on kyse ihan oikeasta tekijöiden tulonmenetyksestä. Sen sijaan Yleisradio tuntuu olevan vähemmän huolissaan tästä, koska heidän tehtävänsä ei ole tehdä rahaa vaan tarjota veronmaksajien maksamia ohjelmia. Ylenkään tapauksessa tekijät eivät saa asianmukaista korvausta. Parempi olisi laittaa omat ohjelmat ikuisesti Areenaan ja maksaa korvauksia esimerkiksi katsomismäärien mukaan.

Pornoteollisuudesta en osaa sanoa tarkemmin, mutta käsittääkseni voittomarginaalit ovat ilmaisen nettipornon (eivät vain piratismin) myötä lähes kadonneet.

Elokuvia piratismi uhkaa aika vähän, ellei kyse ole ensi-iltaa edeltäneistä vuodoista. Toki leffoja piratisoidaan, mutta harva miettii, lataanko elokuvan vai menenkö teatteriin. Jos ei ole varaa käydä teatterissa, ei teini tai työtön vähennä lipputuloja lataamalla elokuvan ilmaiseksi. Sama henkilö voi myöhemmin ostaa DVD:n tai maksaa jatko-osan näkemisestä – tai kertoa leffasta varakkaammalle kaverilleen. Kun vanhempien elokuvien laillinen saatavuus on usein huonoa, on piraattisaiteilla myös funktionsa jonkinlaisena laittomana kansainvälisenä kirjastona, jonka kulttuurista merkitystä ei tule väheksyä. Kultturisen merkityksen tuottamisella ei tietenkään voi elää, jos mainosrahat menevät tekijöiden sijasta sivuston ylläpitäjälle, joten Netflixin kaltaisten laillisten vaihtoehtojen kehittämiseen kannattaa satsata.

Pelien piratisoinnin suhteen kyse on lähinnä isoista AAA-peleistä. En tiedä lukuja, mutta voisin kuvitella piratismin tekevän pientä lovea lyhyellä tähtäimellä pelifirmojen lompakoihin, mutta pitkän tähtäimen vaikutukset voivat olla negatiivisia tai positiivisia. Suomessa Alan Wake ja tuleva Quantum Break ovat harvoja esimerkkejä peleistä, jotka voisivat olla tulilinjalla.

Kun internet-piratismi musiikin kohdalla ilmiönä alkoi yleistyä joskus 90-luvulla, oli levyteollisuuden ensimmäinen ratkaisuyritys tehdä huonompia tuotteita. Itsekin ostin jonkun DRM-suojatun levyn, jota en pystynytkään tietokoneellani kuuntelemaan. Nyt tästä on luovuttu. Piratismia on toki vielä olemassa, mutta Spotify ja vastaavat ovat käytännössä tehneet siitä merkityksetöntä tai mahdollisesti positiivista. Siis sillä tavalla merkityksetöntä, että ne, jotka lataavat jonkun levyn Piratebaysta, eivät muutenkaan olisi silloin ostaneet sitä. Mahdollisesti positiivista sillä tavalla, että ne teinit, jotka ovat oppineet fanittamaan lataamaansa artistia, voivat varakkaampina käyttää paljonkin rahaa keikkojen, paitojen, levyjen, striimausten yms ostamiseen. Musiikkiteollisuus ei enää pahemmin pidä meteliä piratismista, koska se on jo sopeutunut ja voittanut.

*

Jos kommentoitte, pyydän olemaan vertaamatta immateriaalisten hyödykkeiden (esim musiikkitiedosto) jakamista materiaalisten hyödykkeiden (esim leipä) varastamiseen. Se ei helpota keskustelua.

h1

Ihmisen pojan e-versio ladattavissa, tuotot Amnestylle

syyskuu 1, 2011

Ihmisen poika ilmestyy paperilla syyskuun loppupuolella, mutta tästä hetkestä alkaen se on jo ladattavissa e-kirjana! Hinnan voi lukija itse valita välillä 1-20 euroa ja tuotot menevät lyhentämättömänä Amnestylle. Siitä vaan lahjoittamaan, lataamaan ja lukemaan. Olen tästä aika ylpeä.

Tiedostomuoto on muuten EPUB, jonka voi konvertoida myös Kindlellä luettavaksi. Sähkökirjakauppa on Elisa Kirja. Tässä vielä Gummeruksen tiedote.

Jeesus tulee, oletko valmis?

1.9.2011

Mike Pohjolan omaelämäkerrallinen romaani Ihmisen poika on tarina pojasta, joka uskoi olevansa Jeesuksen toinen tuleminen. Kirja ilmestyy syyskuun lopulla, mutta sen voi lukea jo syyskuun alusta lähtien sähkökirjana. E-kirja on saatavana yksinoikeudella Elisalta ajalla 1.9.–31.12. Kaikki e-kirjan tuotot ohjataan lyhentämättömänä ihmisoikeusjärjestö Amnestylle. Hinta määräytyy sen mukaan paljonko ostaja haluaa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Mike Pohjola kertoo lahjoittavansa kuukausittain rahaa Amnestylle. ”Amnesty tekee todella tärkeää työtä puolustaessaan ihmisoikeuksia maailmalla – ja myös Suomessa. Mielestäni on järkyttävä moraalinen katastrofi, että maailmassa on orjuutta, lapsityövoimaa, perheväkivaltaa ja kidutusta. Amnestyn ansiosta niitä on vähemmän. Koetin pitkään keksiä jotain talkoo- tai vapaaehtoistyön muotoa, jolla voisin myös konkreettisesti auttaa Amnestyn toimintaa, ja viimein keksin, että voisin luovuttaa kirjani tuottoja järjestölle”, Pohjola kertoo.

Ihmisen poika on 70-luvulla syntyneiden sukupolviromaani, pysäyttävä ja omaperäinen tarina Jeesuksesta, ihmisyydestä, uskosta, epäilystä, roolipeleistä, aktivismista, seksistä ja poliittisesta korruptiosta. Se kertoo pojasta nimeltä Julius Sariola, joka kasvaa Ulvilassa tiukan uskonnollisessa perheessä. Kirja seuraa hänen elämäänsä syntymästä 70-luvun lopulla aina 2000-luvun alkuun. Teoksen elokuvaoikeudet on optioitu Hollywoodiin.

Julius on äärimmäisen kohtelias pieni poika, pyhäkoulun priimus, josta vanhemmat saavat olla ylpeitä. Hän on oppinut vanhemmiltaan kunnioittamaan Jumalaa, rukoilemaan ja elämään kunnollista elämää. Viisivuotiaana Juliuksen elämä mullistuu, kun hän putoaa korkeasta puusta. Julius uskoo suojelusenkelin pelastaneen hänet, koska Jumalalla on hänelle tehtävä maailmassa – Jeesuksen toinen tuleminen. Koska hän tietää, että lopun aikoina tulee vääriä profeettoja, hän ei kerro asiasta kenellekään. Hän alkaa kuitenkin elää elämäänsä valmistautuen tulevaan tehtäväänsä, mikä se ikinä onkin.

Mike Pohjola
Mike Pohjola (1978) on helsinkiläinen käsikirjoittaja ja pelisuunnittelija, joka opiskelee Taideteollisessa korkeakoulussa elokuva- ja tv-käsikirjoittamista. Hän on aiemmin julkaissut mm. nuortenromaanin Kadonneet kyyneleet. Pohjola on voittanut Emmyn ruotsalaisella tv-sarjalla. Hän käsikirjoitti hevimusikaalin 1827 Infernal Musical, jota Turun Nuori Teatteri esitti alkuvuodesta 2011.

Mike Pohjola, Ihmisen poika
607 sivua

e-kirjan voit ostaa täältä: http://kirja.elisa.fi/ekirja/ihmisen-poika

h1

Conspiracy For Good voitti BANFF-palkintoja

heinäkuu 4, 2011
Viimekesäinen projektimme Conspiracy For Good voitti kaksi palkintoa Banff World Media Festivalilla.

Todellisuuspelimme voitti oman sarjansa Best Cross Platform Project ja lisäksi koko interaktiivisen fiktion osaston pääpalkinnon Best In Interactive. CFG:n taustalla olivat meidän The company P:n lisäksi Heroesin luoja Tim Kring ja Nokia.

Picture 1

Tv-maailman Oscareiksikin kutsuttu Banff-festivaali pidetään Kanadan kauniissa Fairmot Springsissä joka vuosi. Osallistujina ja ehdokkaina oli mediaprojekteja kaikista englanninkielisistä maista ja Euroopasta, joten voitto on sitäkin makeammalta. Mainittakoon, että Best Online Program – Children & Youth -sarjassa ehdokkaana oli Pikku Kakkonen! :)

Conspiracy For Good oli valtava projekti, jossa oli käsikirjoittamiani videoita netissä ja kännyköissä, live-tapahtumia, kännykkäpelejä, konsertteja ja ihan oikea hyväntekeväisyyshanke.Projektin avulla rakennettiin Zambiaan useita kirjastoja, joissa on yli kymmenentuhatta kirjaa, sekä hankittiin 50 tytölle opiskelustipendit. Projektin applikaatio ladattiin 900 000 kertaa.

Lisätietoja BANFF-palkinnosta

Lisätietoja Conspiracy For Goodista

h1

Skriivatkaa märssykirja!

maaliskuu 7, 2011

Tervetuloa kirjanjulkkareihin ylihuomenna! Helsingissä Kirjasto 10:n Stagella pidetään Piraatti vai kirjailija –teoksen julkistamistilaisuus ja paneelikeskustelu klo 15-16 keskiviikkona 9.3.

Itse ajattelin olla yleisön puolella, mutta keskustelemassa ovat Suomen tietokirjailijoiden puheenjohtaja Pirjo Hiidenmaa, Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto, kirjailija Jarkko Tontti, muusikko Olavi Uusivirta sekä kirjan toimittanut tietokirjailija Juri Nummelin.

Itseltäni paketissa on mukana essee Tekijänoikeus vai tekijän oikeus, joka lyhennetyssä muodossaan ilmestyi viime vuonna Ydin-lehdessä. Kokoelmassa pitäisi olla näkökulmia suunnasta jos toisestakin ja sisällysluettelo näyttää tällaiselta.

Juri Nummelin: Lukijalle
Heikki Poroila: Kierrätystä koko kansan parhaaksi
Vesa Sisättö: Piraatit ja taistolaiset
Pasi Palmulehto: Tietoyhteiskunta ja tekijänoikeudet
Olavi Uusivirta: Kuinka myydä hanavettä pullossa
Mike Pohjola: Tekijänoikeus vai tekijän oikeus
Juri Nummelin: Tekijänoikeuksien historiasta
Tomi Toivio: Kulttuurin digitaaliset yhteismaa
Pirjo Hiidenmaa: Miksi tekstiä pitää suojata tekijänoikeudella?
Taina Rajanti: Copyright vai copyleft vai copy right and left?
Tapani Tarvainen: Keinotekoisen niukkuuden luomisesta yltäkylläisyyden jakamiseen
Juho Lindman: Miten nykymuotoisen tekijänoikeuden haittoja vähennetään: Open Access -julkaiseminen
Raija Koli: Reilu kulttuuri, eli sisällön varastamisen välttämättömyydestä
Jarkko Tontti: Taide, viihde ja tekijänoikeudet

h1

Conspiracy For Good ehdolla palkintoihin

helmikuu 23, 2011

Kesällä Lontoon kaduilla ja sitä ennen ympäri maailmaa netissä ja kännyköillä pelattu Conspiracy For Good on ehdolla pariin interaktiivisen median huippupalkintoon.

Mediafestivaali South By Southwest (SXSW) jakaa joka vuosi palkintoja interaktiivisille teoksille ja Conspiracy For Good on ehdolla mobiilisarjan palkintoon. Siistii! SXSW pidetään Texasissa 11.-20.3. ja palkinnot jaetaan gaalassa 15.3.

Viimeksi The Company P voitti Sanningen om Marikalla Kansainvälisen Interaktiivisen Emmy-palkinnon parhaasta interaktiivisesta tv-palvelusta Cannesissa pidetyssä MIPTV-tapahtumassa ja nyt olemme ehdolla samassa sarjassa jälleen. Nimi tosin on vaihtunut Kansainväliseksi Digitaaliseksi Emmyksi ja kategoria Digitaalinen fiktio. Sähkösiipinen Emmy-jumalatar saattaa päätyä käsiimme 4.4. Cannesissa.

Jänskää :)

PS. Jos Conspiracy For Good ei vielä ole tuttu, niin täällä on oivallinen video, joka koettaa ahtaa koko megakokemuksen muutamaan minuuttiin.

h1

Ydin-lehdessä tekijänoikeuksista

toukokuu 24, 2010

Uusi Ydin-lehti on ilmestynyt ja sen mukana esseeni Tekijänoikeus vai tekijän oikeus?

Kirjoitan tekijänoikeusjärjestelmän puutteista ja uudistamisentarpeesta, ja pohdin mikä olisi oikeudenmukaista. Katariina Sourin Hesarin sunnuntaidebatissa viikko sitten ilmestyneen mutuilun jälkeen keskustelu onkin taas herännyt. Hankkikaahan siis uusi Ydin tai lukekaa juttu  Näköislehdestä.

Suosittelen juttua varsinkin piraattisymppaajille, sillä käsittelen siinä myös Jokapiraatinoikeutta:

Sanottakoon heti, että niin paljon kuin kaupalliset mediat Piraattipuoluetta dissaavatkin, heillä on erittäin paljon hyviä ajatuksia ja kirjassa esitelty päämäärä on mahtava. En ymmärrä, miksi J. K. Rowlingin pitää edelleen saada rojalteja, kun Harry Potterista on tullut käytännössä ihmiskunnan yhteistä kulttuuriperintöä, ja Rowling on maailman rikkaimpia naisia.

Mutta meille, jotka emme vielä ole Rowlingin asemassa Jokapiraatinoikeus ei lupaa kovin ruusuista tulevaisuutta. Oikeastaan kysymys taiteilijan toimeentulosta ohitetaan pelkällä retoriikalla, eikä itse asiaan paneuduta lainkaan.

h1

Ydinvoimasta päätettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä

maaliskuu 7, 2010

Vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen naulitsee Hesarin kannan lisäydinvoimaan tämän päivän (7.3.2010) yliökirjoituksessa:

”Jos hakijat täyttävät lain edellyttämät vaatimukset, lupa pitäisi antaa kaikille. Jos yksityisellä pääomalla halutaan rakentaa Suomeen uutta ydinvoimalaa, miksi hallituksen pitäisi se estää? Jos teollisuus pystyy rahoittamaan hankkeensa [kaikki kolme] ja kantamaan siihen liittyvän riskin, sen tulisi kaiken järjen mukaan saada se tehdä.”

Mitenhän Janne Virkkunen näkee, että yksityinen ydinenergiayhtiö kantaisi vastuun mahdollisesta ydinvoimalaonnettomuudesta? Yhtä hyvin kuin pankkikriisistä tai Islannin konkurssista? Voimalaa varten perustettu bulvaaniyhtiö konkurssiin, emäyhtymä porskuttaa eteenpäin ja kansalaiset maksavat laskun?

Puhumattakaan siitä, että yksityinen ydinvoimalayhtiö tai edes Suomen eduskunnan pieni enemmistö voisi tehdä päätöksen hankkia Suomeen lisää ydinjätettä, joka säteilee maaperässämme vielä 250000 vuoden päästä. Onko jätesäiliöiden rakentaminen yhtä vakaalla pohjalla kuin Olkiluodon kolmosen? Viisi vuotta käyttöön oton jälkeen huomataankin, että jotkut laskelmat ovat virheellisiä tai joku tavarantoimittaja vähän oikonut mutkia?

On mielestäni absurdia, että tällaisia päätöksiä ylipäätään tehdään eduskunnassa normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Heti kun saadaan sata edustajaa 199:stä päätösvaltaisesta tukemaan ajatusta, voidaan runnoa luvat läpi. Jos viikon päästä joku olisi muuttanut mielensä, ei asiaa voi enää auttaa, päätös on tehty ja sitoo seuraavat neljännesmiljoona vuotta.

Ydinvoimasta tulisi päättää perustuslain säätämisjärjestyksessä, eli 2/3 enemmistöllä eduskunnassa, perustuslain pykälän 20 nojalla:

20 §: Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.