h1

Jeesus-tutkimusta #2: The Messianic Idea in Israel (kirja, 1956)

marraskuu 24, 2009

Olen lueskellut Ihmisen poikaa varten messias-käsityksen kehityksestä. Messias on hepreaa ja tarkoittaa ”Voideltu”, mikä oli juudealainen kunnianimi kuninkaalle, vähän sama kuin ”Majesteetti”. Termiä käytettiin sekä juutalaisten että muiden kansojen kuninkaista.

Profeetat olivat ennustelleet, että Israelin kansa vielä jonain päivänä saisi voidellun kuninkaan, ja vähän ennen ajanlaskumme alkua olivat Rooman alistamat juutalaispoliitikot kiihottaneet kansaa puhumalla, että tämä uusi kuningas Daavid tulisi aivan pian ja johtaisi Juudean asukkaat kapinaan valloittajia vastaan. Jeesusta alettiin joskus ensimmäisen tai toisen vuosisadan aikaan kutsua voidelluksi eli messiaaksi, eli kreikaksi nimellä Khristos. (Vaikka hän ei johtanutkaan kansaansa kapinaan.)

Usko tulevaisuudessa tulevaan tai varsinkin palaavaan kuninkaaseen tai muuhun pelastajaan on varsin yleinen muuallakin. Samanlaisia tarinoita kuin Daavidista kerrotaan myös ainakin Väinämöisestä, Kuningas Arthurista, Kaarle Suuresta, Buddhasta ja Vishnusta. Palattuaan kuningas aloittaisi uuden kulta-ajan, jota juutalais-kristillisessä yhteydessä kutsutaan messiaaniseksi ajaksi.

Olen koettanut löytää tekstejä, joissa kirjoitettaisiin, mistä juutalaiset profeetat keksivät messias-ajatuksen. Onko siinä jotain jungilaisen universaalia ja alitajuista, keksivätkö he sen aikansa poliittisiin tarpeisiin vai oppivatko sen kenties buddhalaisilta tai egyptiläisiltä? Melko yleinen väite on, että juutalaiset oppivat messianismin zarathustralaisilta joskus vuoden 600 eaa. paikkeilla, mutta mistä nämä persialaiset sen sitten keksivät? Oliko se kenties perua vanhalta indo-iranilaiselta kulttuurilta tai sitä edeltäneeltä indo-eurooppalaisilta? Jos jälkimmäisiltä asti, silloinhan valtaosa eurooppalaisista uskonnoista olisi perinyt sen suoraan sieltä.

Joseph Klausnerin siionistinen kirja The Messianic Idea in Israel (vuodelta 1956) kylläkin kiistää väitteet voimakkaasti:

The most original people in the world the Greek people did not have any real Messianic expectation; and the Fourth Eclogue of Vergil is so late that there can be no doubt of the influence of the ancient Jewish Sibyl upon this Roman poet, or even of the influence direct or indirect of the prophets of Israel in Greek translation. Moreover, the threefold Persian Saoshyant is also completely remote from the Jewish Messiah, for Zoroaster lived at a time so late (c. 660-583 B.C.E.) that it is hard to believe that the three ”Messiahs” (Saoshyants), all of whom had to be sons of Zoroaster, were the ones who brought into being the Hebrew Messianic expectation, which we see already fully developed in the time of Isaiah and even before.
[…]
The Messianic expectation is the Golden Age in the future. But all the ancient peoples except Israel could tell only of a Golden Age in the fast. Many philosophers and students of religions have been amazed at the marvelous fact that all ancient peoples praised and exalted the Age of Gold which is already past, but only the people of Israel related wonders about the Golden Age which is still to come. The happy state of the first man in the Garden of Eden was so short that it is difficult to call it an ”Age.”

Ei ehkä maailman puolueettominta tekstiä, mutta hyvin kuvaavaa tietyn ajan kansallismielisestä messias-ajattelusta. Monet siionistit ja kristityt lahkolaiset nykyäänkin mieltävät, että messiaaninen aika on alkanut Israelin valtion muodossa ilman henkilöityneen Messiaan välitystä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: