Pahvinkeräysastiaanhan saa laittaa vain pahvia ja kartonkia, ei esimerkiksi paperia tai muovia. Niinpä yllätykseni oli suuri, kun pahviroskiksen avatessani sieltä minua tuijotti tämä näky: noin kymmenen vuosikertaa Aku Ankkoja. Lehdet paperia ja kannet muovia.
En avannut kaikkia kansioita, mutta arvioisin, että tässä ovat vuosikerrat 1976-1985 tai jotain sitä luokkaa. Ilmeisesti kaikki lehdet ovat tallessa ja hyväkuntoisia. Lehtien takaosasta selvisi, että joskus vuosikymmenen vaihteessa oli perhe muuttanut tänne Töölöön, ja arvatenkin nyt ikääntyneet vanhemmat olivat heittäneet tarpeettomat tavarat pois. Miksi juuri nämä olivat pahviroskiksessa, sitä en osannut arvata.
Mietin, pitäisikö ne siirtää tavalliseen roskikseen, vai peräti ottaa talteen. Ja jos ottaisin talteen, pitäisikö yrittää jäljittää niiden alkuperäinen omistaja (joka kenties on käärmeissään vanhemmilleen), pitää ne itse vai myydä divariin. Ainakin vuosikerrat 1981, 1984 ja 1985 minulla on itsellänikin, mutta muut voisi olla hauska antaa Aslanille – jonka syntymäpäivä itse asiassa on huomenna. (Kenties tällä tavalla Ateistinen Ankkajumala tahtoo lahjoa poikaani?)
Hain meidän vanhat lastenvaunut pahviastian eteen ja nostin kansiot sieltä yksitellen. Joidenkin pinnalla oli hiukan multaa, koska ilmeisesti samassa yhteydessä astiaan oli heitetty myös jonkun ruukkukasvin jämät. Etupäässä lehdet olivat moitteettomassa kunnossa, ja nyt kärryissä odottaa mukava ankalliskirjasto. Divariin vai kotiin? Jos divariin, niin niistä saaduilla rahoilla toki Aslan saa jonkin syntymäpäivälahjan.
Paljonko näistä dyykatuista Akkareista kannattaa pyytää? Yksitellen en varmaan jaksa ruveta myymään, vaikka hinta ehkä olisikin parempi. Vai pitäisikö alkuperäiseen omistajaan vielä ottaa yhteyttä, jos ne ovat päätyneet roskiin jotenkin vahingossa?
Tämähän on melkein niin kuin jonkun Carl Barksin ankkaseikkailun alku! Pian paljastuu, että sarjakuvien tilaaja on kadonnut tai lehtien välistä löytyy Akun näytenumero vuodelta 1951…
Ainossa on kolmeosainen seikkailu nimeltä Maan korvessa. Se ilmestyi Ainoissa 2/2011, 3/2011 ja 4/2011. Ensimmäinen lehdistä on näköislehtenä netissä (tarina alkaa ihan loppusivuilla), muita joutuu ilmeisesti vielä odottelemaan…
Musta tuntuu 