h1

Tunnista historiallinen Turun katu

tammikuu 10, 2013

Tarvitsen apua!

Romaanini 1827 Inferno on lähes valmis kustannustoimittajan käsittelyyn, mutta yksi kysymys on jäänyt vastaamatta. Henkilöt juoksevat sammutustöissä edestakaisin Hellmanin talosta, josta palo alkaa. Pohjois-etelä-suunnassa he kulkevat Brahenkatua pitkin, mutta kutakuinkin länsilounaasta itäkoilliseen kulkee joku pieni katu, jonka nimeä en ole löytänyt mistään. Tiedätkö sinä tämän kadun nimen? Paljasta se, please!

Tällä hetkellä harkitsen kutsuvani mysteerikatua Aninkaisten yläpoikkikaduksi. Myös kartan mahdolliset muut virheet saa paljastaa!

turku_1827

(Tämä ”hieno” kuvani pohjautuu Tillbergin karttaan vuodelta 1808.)

5 kommenttia

  1. Valitettavasti en tiedä tuon kadun nimeä, mutta mielenkiintoisesti Brahen- ja Aninkaistenkatu sijaitsevat Tillbergin kartassa toisin päin kuin nykyään.


  2. Tämä ei ole varma tieto, mutta saattaisiko kyseessä olla Pellavakutojan poikkikatu? Hiljattain julkaistussa teoksessa Turun katuja ja toreja mainitaan, että Pellavakutojan katu olisi 1600-luvulla ollut Brahenkadun ja Kauppiaskadun kanssa samansuuntainen katu, ja Pellavankutojan poikkikatu sen kanssa risteävä poikkisuuntainen pikkukatu (S. 251). Ainakin Pellavakutojankatu oli vielä olemassa Turun palon aikaan, sillä Finlands Allmänna Tidningar -lehden (nro 108 s. 2) ko. tapahtumaa käsitelleessä artikkelissa mainitaan Linväfvaregatan.


  3. Inka: Joo, se onkin jännää, eikä mitenkään helpota näiden asioiden selvittämistä🙂 Myös ilmeisesti Brahen ylinen poikkikatu oli välillä nimeltään myös Aninkaisten välikatu ja kaikkea tällaista…

    Elviira: Hyvä vinkki, selvitetäänpäs! Muistelisin, että Pellavankutojankatu olisi ollut hiukan Aninkaistenkatua lännempänä, mutta en ole varma. Ja joskus kadun keskellä saattoi olla pari korttelia taloja ja sitten katu jatkua saman nimisenä kauempana.


  4. Facebookissa saamani vihjeen perusteella kadulla ei olisi ollut lainkaan virallista nimeä. Eli nyt otetaan ideoita vastaan epäviralliseksi nimitykseksi🙂


  5. Tuon kadun nimen löytäminen voi olla oikeastaan melkoisen mahdotonta, koska Aninkaistenmäki lähialueineen kuului silloin kaupungin vähäosaisille ja katujen sekä kujien nimet eivät olleen vielä niin tarkasti määriteltyjä, kuin palon jälkeen uudessa asemakaavassa. Turun katuja ja toreja kirja, joka on lähes kaikenkattava teos ei osanut antaa vastausta, vaikka tarjoaakin useita hyviä karttoja ajalta.
    http://www.turunmuseokeskus.fi/public/default.aspx?contentid=245438&nodeid=4535

    Netissä asiaa käsitellään seuraavasti:

    ”Nimeämissysteemi kehittyy

    Tuli tuhosi kaupunkia useaan otteeseen 1600–1700-luvulla, ja samalla asemakaava uudistui vähittäin. Joen länsipuolelle suunniteltiin uusi linnaan vievä pääkatu ”Linnankatu”, jonka alkupäälle annettiin nimi ”Kuningattarenkatu” (Drottninggatan). Samppalinnanmäen juurelle tuli vastaavasti ”Kuninkaankatu” (Kungsgatan). Ruotsinmaalainen asemakaavan laatija oli ilmeisesti saanut mallin nimenantoon valtakunnan pääkaupungista Tukholmasta, jossa jo tuohon aikaan oli Kungsgatan ja Drottninggatan.

    1700-luvun lopulla Turussa oli runsaat 100 kadunnimeä. Vaikuttaa siltä, että jo tuolloin kadunnimiä luotaessa kaavanimistö on – aivan samoin kuin nykyään – ajateltu kokonaisuudeksi, joka kaupunkilaisten oli pystyttävä hallitsemaan ilman suurempia hankaluuksia. Nimenannossa pyrittiin taloudellisuuteen ja systemaattisuuteen muodostamalla keskeisten kadunnimien pohjalta nimet lähikaduille; yhteen liittyviä nimiä on helpompi pitää mielessä kuin monia erilaisia, toisiinsa liittymättömiä nimiä. Tämä nimityyppi oli käytössä jo keskiajalla, mutta nyt se yleistyi huomattavasti.
    Monimääritteisyys tulee muotiin

    Uusia nimiä muodostettiin entisten pohjalta eri tavoin. Katujen keskinäistä kokoa ja sijaintia ilmaisevien määritteiden avulla saatiin sellaisia nimipareja kuin ”Karjakatu” ja ”Vähä Karjakatu” (1710 Fägatan, Lilla Fägatan), ”Iso Kirkkokatu” ja ”Vähä Kirkkokatu” (1780 Stora Kyrkogatan, Lilla Kyrkogatan). Aiemmassa kartassa Kirkkokaduilla on nimet ”Uusi Kirkkokatu” ja ”Vanha Kirkkokatu” (1710 Nya Kyrkiegatan, Gamla Kyrkiegatan). Nimiryhmiä muodostettiin myös varioimalla samaa kantanimeä erilaisten katua merkitsevien sanojen avulla, esim. nimestä ”Kuningattarenkatu” (Drottninggatan) saatiin nimet ”Kuningattaren jokikatu” ja ”Kuningattaren poikkikatu” (1710 Dråttninge Ågatan, Dråttninge Twärgatan). Tämäntyyppisiin nimiin saatettiin lisätä vielä uusi, sijaintia ilmaiseva määrite, jolloin esimerkiksi nimestä ”Brahenkatu” saatiin nimet ”Brahen ylinen poikkikatu”, ”Brahen keskinen poikkikatu” ja ”Brahen alinen poikkikatu” (1780 Brahe öfre tvärgatan, Brahe Mellantvärgatan, Brahe öfvärgatan).

    Kadunnimet eivät vielä olleet nykyiseen tapaan vakiintuneita vaan saattoivat vaihtua vapaammin. Silti tuon ajan kadunnimiä on yhä käytössä, esim. joen itäpuolella Hämeenkatu, Uudenmaankatu ja Piispankatu sekä joen länsipuolella Linnankatu, Brahenkatu ja Humalistonkatu.”



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: