Archive for huhtikuu 2016

h1

Paroni von Münchhausen täsmentää anteeksipyyntöään

28 huhtikuun, 2016

HELSINKI. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Hieronymus von Münchhausen (kok) pahoitteli torstaiaamuna MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä sitä, jos hän on johtanut eduskuntaa harhaan antamalla väärää tietoa osuudestaan verosuunnitteluyhtiön perustamisessa tai tykinkuulalla ratsastamisessa. Urotekojaan epäilleitä hän ehti eduskunnassa kutsua valehtelijoiksi ja kanaljoiksi.

Paroni Hieronymus von Münchhausen Räävelissä vuonna 1772.

Paroni Hieronymus von Münchhausen vuonna 1772 Helsingissä. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Pahoittelussa von Münchhausen pyysi siis ehdollisesti anteeksi sitä, jos hän on johtanut eduskuntaa puheillaan harhaan. Epäselväksi jäi se, oliko hän omasta mielestään johtanut eduskuntaa harhaan.

Mike Pohjolan blogi kysyi paronilta tarkentavia kysymyksiä anteeksipyynnöstä.

Onko keskustelu kyvystänne tarttua kiinni omista hiuksistanne ja vetää siten itsenne ylös suosta mielestänne populistista vai aiheellista?

”En osaa ota tuohon tässä vaiheessa kantaa. Keskustelu alkoi viime syksynä ja olen siinä yhteydessä antanut kaikki tiedot avoimesti. Nyt on syntynyt uudelleen keskustelu.”

Sanoitte Huomenta Suomi -lähetyksessä ”pyydän anteeksi jos olen johtanut harhaan”. Oletteko mielestänne johtanut eduskuntaa tiistaina harhaan puheillanne käynnistänne Kuusta ja tapaamisestanne Kuu-ukon kanssa?

”No, pyydän anteeksi, jos puheenvuorostani on saanut vääränlaisen kuvan. Tai ehkä tässä vaiheessa pitäisi sanoa, että on saanut vääränlaisen kuvan, koska niin moni on saanut siitä vääränlaisen kuvan. Tarkoitus oli kertoa nimenomaan se, että itse en ole millään lailla ollut tekemisissä Kuu-ukon kanssa. Toki ymmärrän sen, että kokeneena Kuussa-kävijänä olen vastuussa kokonaisuudesta.”

”Pyydän anteeksi sitä, että niin moni on saanut puheenvuorostani väärän kuvan.”

Paroni ilmoitti haastattelun jälkeen lähtevänsä painimaan krokotiilin kanssa.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb korosti, että ministeri von Münchhausenilla on hänen täysi luottamuksensa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakkaa ei tavoitettu kommentoimaan paronin lausuntoa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakkaa ei tavoitettu kommentoimaan paronin lausuntoa.

Lue lisää Helsingin Sanomien haastattelusta.

Advertisement
h1

Hallituksen työllisyystoimissa hyvääkin

13 huhtikuun, 2016

Olen muutaman kerran hienovaraisesti kritisoinut hallitustamme, mutta nyt he ovat tehneet myös muutaman hyvän päätöksen liittyen työllisyyteen. Työn tarkoitus on kuitenkin mielestäni hakusessa.

Screen Shot 2016-04-13 at 9.37.14

Hesarin artikkelissa ja videossa lisää aiheesta. http://www.hs.fi/politiikka/a1460426346251

+ Joukkorahoituksen helpottaminen ns. crowdfinancing-mallissa.
+ Pyrkimys mahdollistaa yrittäjyys työttömille niin, että työtön yrittäjä ei menetä työttömyysturvaansa.
+ Maahanmuuttajien ryhtymistä yrittäjiksi helpotetaan.
+ Ulkomaisten huippuosaajien palkkaamisen helpottaminen.

Mukana on toki myös karmeita huononnuksia:
– Työttömän ammattitaitosuojan huonontaminen.
– Työttömän velvollisuus ottaa vastaan työtä entistä kauempaa. (Nämä kaksi yhdistettynä viittaisivat siihen, että jossain olisi hirveä tarve saada hanttihommille osaamattomia tekijöitä. Nyt ei ole 1936.)
– ”Työllistämistä edistävistä palveluista” tulee pakollisia.

Moni asia jäi myös avoimeksi, joten tässä omia toiveitani jatkolle:
* Perinteisen joukkorahoituksen helpottaminen rahankeräyslailla.

* Start upien jaottelu puheessa ja rahoitusmalleissa sellaisiin, jotka pyrkivät työllistämään pitkällä aikavälillä, ja sellaisiin, joiden tarkoitus on tehdä mahdollisimman nopeasti miljoona-exit.
* Työttömän ”ilmainen työnäyte” ei muutu pakolliseksi. Sehän tarkoittaisi orjuutta.

Joistain hyvistä päätöksistä huolimatta tulee vahvasti se kuva, että hallitus haluaa vähentää työttömyyttä, mutta ei tiedä, miksi. Työllisyys on hyväksi, kun sillä hyödyttää yhteiskuntaa, tienaa elantonsa ja saa merkitystä elämäänsä.

Turhan työn tekeminen ilman maksua ja pakotettuna ei täytä mitään näitä kriteereistä. Koneellistuminen 1900-luvun alkupuoliskolla ja robotisoituminen nyt tarkoittavat, että yhteiskunta ja yritykset pärjäävät vähemmällä määrällä työntekijöitä.

Toisin sanoen, yhteiskunta pystyy elättämään koko kansan vähemmällä määrällä työtä. Sen voisi nähdä myös hyvänä asiana.