Archive for the ‘Arkkitehtuuri’ Category

h1

Turun taudin kasvot

joulukuu 19, 2012
Näkymä Brahenkadulta.

Näkymä Brahenkadulta.

Turun tauti on sitä, kun rakennusalan firmat päättävät Turun rakennuspolitiikasta, eli käytännössä repivät valtuuston ja rakennuslautakunnan siunauksella vanhat talot maan tasalle ja pistävät rumia elementtikerrostaloja tilalle. Usein tähän liittyy esimerkiksi suojeltujen puutalojen äkillinen palaminen, kaupunginvaltuutettujen yllättävät sairastumiset ennen tärkeitä kokouksia (jotta grynderihenkiset varavaltuutetut pääsevät paikalle) ja paljon sellaista.

Kirjoitin ilmiön aiemmista kauheuksista romaanissani Ihmisen poika, mutta ei pidä luulla, että Turun taudista olisi päästy.

Paljon valtaa näissä asioissa keskittyy rakennuslautakuntaan. Siellä siis puolueiden (ei kaupunkilaisten) valitsemat edustajat päättävät siitä, millaisia rakennushankkeita viedään eteenpäin. Rakennushankkeita Turussa ajavia liikkeitä ovat esimerkiksi grynderit Hartela, Palmberg ja NCC.

Demokraattisesti toimivassa kaupungissa rakennuslautakunnan jäsenillä ja rakennusfirmojen edustajilla ei tietenkään ole minkäänlaisia kytköksiä. Hallintolain  28 §:n mukaan virkamies tai luottamushenkilö on jäävi, mikäli ”hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista” tai ”jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen” tai ”jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen”.

Turussa sen sijaan rakennuslautakunnan puheenjohtajana on pitkään ollut Raimo Huhtanen, jonka työpaikka oli Hartela. Mies oli siis mitä suurimmassa määrin jäävi kävelemään lähellekään kyseistä lautakuntaa.

Huhtanen ei ollut valtapuolueiden Kokoomuksen tai SDP:n mies vaan Vasemmistoliiton! Tärkeän lautakunnan puheenjohtajuus oli annettu vasemmistolle sillä ehdolla, että sen saa juuri gryndereiden luottomies Huhtanen. En tiedä, miksi tähän suostuttiin, mutta ehkä olisi kirpaissut liikaa jäädä vaille puheenjohtajuuksia.

(En myöskään tiedä, mitä asiaa Huhtasella ylipäätään oli Vasemmistoliittoon. Miehen linja on järjestelmällisesti kannattaa kaikkia rakennushankkeita riippumatta niiden yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta tai ympäristöllisestä tuhoisuudesta. Tietenkään kaikki rakennushankkeet eivät ole ongelmallisia, mutta Huhtanen tekee puhtaasti, mitä grynderit määräävät. Kuten sivumennen sanoen tekee suuri osa myös SDP:stä ja Kokoomuksesta.)

Tällä kertaa Vasemmistoliitto ei enää suostunut saneluun eli nk. Turku-sopimukseen. Siitä neuvoteltaessa Kokoomus ilmoitti Vasemmistoliiton edustajille, että Vasemmistoliitto ei saisi yhtään lautakunnan puheenjohtajuutta, menettäisi kaupunginhallituksessakin yhden paikan. (Toisin kuin vaalitulos eli kaupunkilaisten kanta sanoisi.) Lisäksi Kokoomus ilmoitti, että Raimo Huhtasesta tulee rakennuslautakunnan puheenjohtaja.

Vasemmisto sanoi ei. Tästä rangaistukseksi puolue menetti pari lautakuntapaikkaa.

Mitä teki Kokoomus? Ehdotti Raimo Huhtasta omalla mandaatillaan rakennuslautakuntaan. Tätä, ystäväni, tätä on Turun tauti. Puoluekannalla ei ole väliä, kunhan kyselemättä ajaa grynderien asiaa. Siis yksi Kokoomuksen edustajista rakennuslautakunnassa on Vasemmistoliiton jäsen. Täysin päätöntä.

Netissä spekuloidaan, että nimitysehdotus olisi palkinto siitä, että Huhtanen (toisin kuin koko muu vasemmisto) valtuustossa äänesti 18.6.2012 Toriparkin puolesta.

Mitä voimme tehdä? Emme paljon mitään, paitsi pitää asiaa esillä ja näkyvillä. Johonkin valtapuolueiden, gryndereiden, rahamiesten ja muiden hyvien veljien kehtaaminen Turussakin loppuu. Mikäli asiaa ei taas haudata hiljaisesti.

Mainokset
h1

Helsinki on jo museoiden kaupunki

tammikuu 11, 2012

Helsinkiin halutaan Guggenheimilla saada ”Bilbao-efektiä”, jossa tänne tulisi hirveästi enemmän kulttuurituristeja kuin aikaisemmin. En tiedä oletteko huomanneet, mutta Helsingissä on JO aika paljon museoita ja turisteja. Pieni vertailu:

Bilbaon museot ennen kuin Guggenheim rakennettiin (*): Härkätaistelumuseo, Taiteellisten jäljennösten museo, Pyhän taiteen museo, Merimuseo, Baskimuseo ja Kuvataidemuseo. Toistan: Härkätaistelumuseo ja Taiteellisten jäljennösten museo!

Helsingin museot saman lähteen mukaan nyt ennen kuin Guggenheimista on päätetty mitään: Suomenlinna, Seurasaari, Ateneum, Kiasma, Design-museo, Kaupunginmuseo, Kansallismuseo, Kulttuurien museo, Mannerheim-museo, Sukellusvene Vesikko ja Sotamuseo. (Lisäksi kulttuurimatkaajille tietty Korkeasaari, Kansallisteatteri, Kansallisooppera, Finlandia-talo, Linnanmäki, Stadikka, Eduskuntatalo, empirekeskusta, Musiikkitalo…)

Kyllä minun on helppo kuvitella, että jos Härkätaistelumuseostaan tunnettu kaupunki saa yhtäkkiä hienon kuvataidemuseon, niin sinne tulee enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Mutta jos Helsingin kaltaiseen merkittävään museokaupunkiin tulee yksi lisää, niin vaikutus on vähäisempi, ellei mitätön.

Jos Helsingillä todellakin on valtion ja yksityisten lahjoittajien avulla käyttää 140-300 miljoonaa euroa kaupungissa toimivien museoiden kehittämiseen ja lanseeraamiseen, mitä järkeä on laittaa rahoja amerikkalaisen säätiön brändin kehittämiseen, kun niillä voisi kehittää ja mainostaa Stadia todellisena Museoiden kaupunkina? Sellaisena, kuin esimerkiksi Bilbao ei ole.

*: Käytin museoiden listaamisessa lähteenä englanninkielistä Wikitravel-sivustoa, josta puuttui ainakin Sinebrychoffin taidemuseo ja Arkkitehtuurimuseo, mutta en lisäillyt listaan mitään siltä varalta, että Bilbaostakin puuttuisi esimerkiksi joku kiinnostava Kivimuseo tai vastaava.
Vertailun vuoksi Tukholmalla oli epätasaisella sivustolla kahdeksan museota tai galleriaa, Oslolla neljätoista, Pietarilla kolmetoista (mukaan lukien massiivinen Eremitaasi), Tallinnalla neljä, Turulla kymmenen, Tampereella yksitoista, Rovaniemellä kolme, Espoolla ja Vantaalla nolla. (Heureka mainittiin Helsingin yhteydessä.) Aivan superluotettava lähde Wikitravel siis ei ole, mutta kertoo ehkä kaupunkien merkittävyydestä kansainvälisinä matkailukohteina.

Jos museo kuitenkin rakennetaan, niin osallistun arkkitehtikilpailuun oheisella pienoismallilla. Se on Alvar Aallon perinteitä postmodernisti jatkava rakennusteos, joka jatkaa Helsingin nykyrakentamisen linjaa ja sulautuu saumattomasti Katajanokan historialliseen ympäristöön toimien samalla yhdistävänä elementtinä ympäröivien Kauppatorin, empirekeskustan, Uspenskin katedraalin ja Suomenlahden välillä. Valkoinen väri ja laatikkomainen muoto korostavat puhtautta, talvea, suomalaisuutta, kansainvälisyyttä ja innovatiivisuutta. Klemmarit symboloivat teippiä, jota en kuitenkaan jaksanut etsiä.

Pienoismalli on käytettävissä myös kotimaisten suuryritysten pääkonttoriksi Töölönlahdelle.