Archive for the ‘Ihmisen poika’ Category

h1

Näin homoliiton voisi siunata luterilaisessa kirkossa

28 kesäkuun, 2014

IHMISEN POIKA_KANSI_webKirjoitin muutama vuosi sitten romaanin Ihmisen poika (Gummerus, 2011), jonka toinen päähenkilö oli homopappi Farfors. Kirjassa julkaisen Farforsin nimellä ehdotuksen luterilaiseksi vihkikaavaksi miesten (ja toki naistenkin) väliselle avioliitolle eli ”veljesliitolle”.

Laitanpa sen nyt Helsinki Priden kunniaksi tähän muistuttamaan, että homovastaisuus ei ole mikään kristinuskosta universaalisti kumpuava välttämättömyys.

Farfors pohti seksuaalisuuttaan ja uskontoaan, ja tutustui tuoreeseen kirjaan, joka käsitteli homoseksuaalisuutta Euroopan historiassa. Kävi ilmi, että kristilliset kirkotkin olivat siunanneet homopareja vielä suhteellisen vähän aikaa sitten, ja että ainakin ortodoksisessa kirkossa tunnettiin vieläkin veljesliittojen vihkikaavat. Niissä kaksi miestä liitettiin yhteen aivan kuin avioliitossa, paitsi ilman paineita perheen perustamisesta.

Pyhimyskaksikko Sergios ja Bakkos tunnettiin toistensa ”lempeinä kumppaneina ja rakastajina”. He olivat Rooman sotilaita, joita vainottiin kristillisen uskonsa tähden. Jossain irlantilaisessa ikonissa heidät esitettiin veljesliittoa vannomassa niin, että itse Jeesus oli heidän bestmaninsa.

Armollinen ja rakastava Herra, joka loit ihmisen omaksi kuvaksesi ja jonka tahdosta pyhät apostolisi Filippus ja Bartolomeus tulivat veljiksi, ei lihassa vaan uskossa ja hengessä. Kuten katsoit pyhät marttyyrisi Sergioksen ja Bakhoksen kelvollisiksi tulemaan veljiksi, siunaa nämä palvelijasi N. ja N.; Heitä ei yhdistä liha vaan usko ja henki. Anna heille rauha ja rakkaus ja yksimielisyys. Puhdista heidän sydämestään kaikki lika ja epäpuhtaus, ja salli heidän rakastaa toinen toistaan ilman vihaa ja nuhdetta heidän elämänsä jokaisena päivänä. Jumalan äiti ja kaikki pyhät suojelkoot heitä, sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia, oi Jumala. Aamen.

Katkeransuloista ajatella, että Turun Tuomiokirkossa vielä muutama sataa vuotta sitten saattoi kristillinen pappi liittää kaksi homomiestä kristilliseen liittoon, mutta ei enää nykyään. Elettiinkö nykyään todella niin paljon taantuneempia aikoja?

Farfors päätti suostua eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Farforsin lukema kirja The Marriage of Likeness: Same-Sex Unions in Pre-Modern Europe on John Boswellin kirjoittama. Siinä esitetty Grottaferratan rukous on tässä tekijän suomentama, käyttäen apuna Boswellin englanninkielistä ja historioitsija Jukka Korpelan suomenkielistä käännöstä, joka on esitelty hänen kirjassaan Miesparin siunaaminen, viisi ortodoksista keskiaikaista rukousta (Arator, 2011)Tietääkseni tämä on ainoa esitys luterilaiseksi versioksi Grottaferratan rukouksesta.

Helsinki Priden kulku lähtee tänään la 28.6. klo 13 Senaatintorilta. Nähdään siellä!

h1

Turun taudin kasvot

19 joulukuun, 2012
Näkymä Brahenkadulta.

Näkymä Brahenkadulta.

Turun tauti on sitä, kun rakennusalan firmat päättävät Turun rakennuspolitiikasta, eli käytännössä repivät valtuuston ja rakennuslautakunnan siunauksella vanhat talot maan tasalle ja pistävät rumia elementtikerrostaloja tilalle. Usein tähän liittyy esimerkiksi suojeltujen puutalojen äkillinen palaminen, kaupunginvaltuutettujen yllättävät sairastumiset ennen tärkeitä kokouksia (jotta grynderihenkiset varavaltuutetut pääsevät paikalle) ja paljon sellaista.

Kirjoitin ilmiön aiemmista kauheuksista romaanissani Ihmisen poika, mutta ei pidä luulla, että Turun taudista olisi päästy.

Paljon valtaa näissä asioissa keskittyy rakennuslautakuntaan. Siellä siis puolueiden (ei kaupunkilaisten) valitsemat edustajat päättävät siitä, millaisia rakennushankkeita viedään eteenpäin. Rakennushankkeita Turussa ajavia liikkeitä ovat esimerkiksi grynderit Hartela, Palmberg ja NCC.

Demokraattisesti toimivassa kaupungissa rakennuslautakunnan jäsenillä ja rakennusfirmojen edustajilla ei tietenkään ole minkäänlaisia kytköksiä. Hallintolain  28 §:n mukaan virkamies tai luottamushenkilö on jäävi, mikäli ”hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista” tai ”jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen” tai ”jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen”.

Turussa sen sijaan rakennuslautakunnan puheenjohtajana on pitkään ollut Raimo Huhtanen, jonka työpaikka oli Hartela. Mies oli siis mitä suurimmassa määrin jäävi kävelemään lähellekään kyseistä lautakuntaa.

Huhtanen ei ollut valtapuolueiden Kokoomuksen tai SDP:n mies vaan Vasemmistoliiton! Tärkeän lautakunnan puheenjohtajuus oli annettu vasemmistolle sillä ehdolla, että sen saa juuri gryndereiden luottomies Huhtanen. En tiedä, miksi tähän suostuttiin, mutta ehkä olisi kirpaissut liikaa jäädä vaille puheenjohtajuuksia.

(En myöskään tiedä, mitä asiaa Huhtasella ylipäätään oli Vasemmistoliittoon. Miehen linja on järjestelmällisesti kannattaa kaikkia rakennushankkeita riippumatta niiden yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta tai ympäristöllisestä tuhoisuudesta. Tietenkään kaikki rakennushankkeet eivät ole ongelmallisia, mutta Huhtanen tekee puhtaasti, mitä grynderit määräävät. Kuten sivumennen sanoen tekee suuri osa myös SDP:stä ja Kokoomuksesta.)

Tällä kertaa Vasemmistoliitto ei enää suostunut saneluun eli nk. Turku-sopimukseen. Siitä neuvoteltaessa Kokoomus ilmoitti Vasemmistoliiton edustajille, että Vasemmistoliitto ei saisi yhtään lautakunnan puheenjohtajuutta, menettäisi kaupunginhallituksessakin yhden paikan. (Toisin kuin vaalitulos eli kaupunkilaisten kanta sanoisi.) Lisäksi Kokoomus ilmoitti, että Raimo Huhtasesta tulee rakennuslautakunnan puheenjohtaja.

Vasemmisto sanoi ei. Tästä rangaistukseksi puolue menetti pari lautakuntapaikkaa.

Mitä teki Kokoomus? Ehdotti Raimo Huhtasta omalla mandaatillaan rakennuslautakuntaan. Tätä, ystäväni, tätä on Turun tauti. Puoluekannalla ei ole väliä, kunhan kyselemättä ajaa grynderien asiaa. Siis yksi Kokoomuksen edustajista rakennuslautakunnassa on Vasemmistoliiton jäsen. Täysin päätöntä.

Netissä spekuloidaan, että nimitysehdotus olisi palkinto siitä, että Huhtanen (toisin kuin koko muu vasemmisto) valtuustossa äänesti 18.6.2012 Toriparkin puolesta.

Mitä voimme tehdä? Emme paljon mitään, paitsi pitää asiaa esillä ja näkyvillä. Johonkin valtapuolueiden, gryndereiden, rahamiesten ja muiden hyvien veljien kehtaaminen Turussakin loppuu. Mikäli asiaa ei taas haudata hiljaisesti.

h1

1827 – Infernon käsikirjoitus kustantajalla

16 toukokuun, 2012

Lähetin eilen 1827 – Infernon käsikirjoituksen kustantajalle. Hieno rajapyykki, vaikka tästä seuraakin vielä kommentteja, uusia versioita, kielenhuoltoa, taittovedoksia ja kaikkea muuta. Seuraava konkreettinen rajapyykki on oikeastaan kirjan saaminen painoon.

Tulossa on siis Turun paloon sijoittuva historiallinen seikkailuromaani. Saman tarinan pohjalta tehtiin viime vuonna myös huippusuosittu hevimusikaali 1827 – Infernal Musical. Pian kaksisataa vuotta on mietitty Turun palon syitä ja periturkulaiseen tapaan etsitty syyllisiä, mutta nyt mysteerit viimeinkin ratkeavat!

Word kertoo kirjasta tällaisia tilastoja:

Pages 150.
Words 65,297.
Characters 512,419.
Paragraphs 3,082.
Lines 6,911.

Tästä voimme päätellä, että kirja on noin kolmesataasivuinen eli puolet järkälemäisestä Ihmisen pojasta.

Nyt olisi hienoa saada kirjan Facebook-yhteisö aktiiviseksi ja paljon kannattajia. Laitan sinne linkkejä, päivityksiä, kuvia, ennakkomateriaalia, arvosteluja ja kaikkea mahdollista kirjaan liittyvää. Mahdollisesti myös jotain tarjouksia – viime vuonna jaoin Ihmisen pojan tykkääjille ilmaisia lippuja Turun Kirjamessuille.

Ennen ilmestymistä saaduista tykkääjistä voi olla ihan konkreettista hyötyä, sillä kirjakaupat alkavat nyt päättää, paljonko syksyn kirjoja tilaavat mihinkin kauppaan. Jos siis haluat varmistaa, että paikallisessa Suomalaisessa tai Kansallisessa on Infernoa tarjolla, tykkää kirjan sivusta, kutsu kaverisi mukaan ja käy vielä kirjakaupassa varmistamassa, että sitä on tulossa.

h1

Helsingin kirjamessuilla ja muita esiintymisiä

26 lokakuun, 2011

Esiinnyn tämän viikon perjantaina ja sunnuntaina Helsingin Kirjamessuilla parissakin paikassa molempina päivinä. Lisäksi lähiviikkoina on tulossa muutamia muita esitelmiä ja keskusteluita – sattumalta lähinnä Tampereella.

PERJANTAI 28.10. – HELSINGIN KIRJAMESSUT
16.00–17.00 Aleksis Kivi, haastattelija Saku Heiskanen, Kirjan matka valkokankaalle -keskustelu yhdessä kirjailija Petri Karran kanssa
17.00–17.30 Kirjakauppa Rosebud (6c139), signeeraus
19.00–19.30 Akateeminen kirjakauppa (7k41), haastattelija Saku Heiskanen

SUNNUNTAI 30.10. – HELSINGIN KIRJAMESSUT
11.00–11.30 Kirjakauppa Rosebud (6b95), haastattelija Iida Siimes
15.30-16.00 Elisa (7p37), haastattelija Tuomas Enbuske

KESKIVIIKKO 2.11.
11-18 Digituote menestyksellä maailmalle – rahaa, rakkautta ja osaamista! -seminaarissa Tampereella

MAANANTAI 7.11.
18-20 Väentuvassa puhumassa yhteiskunnallisesta kirjailijuudesta ja Vatakista Kulttuurikahvila Hertassa Tampereella

TIISTAI 15.11.
Ehkä Joensuussa puhumassa – varmistuu myöhemmin

TORSTAI 8.12.
Saksassa transmedia-konferenssissa keynote-puhujana

h1

Turun Kirjamessuilla

29 syyskuun, 2011

Huomenna alkavat Turun Kirjamessut. Nyt olen menossa sinne kirjailijana, aiemmin olen ollut siellä monena vuotena haastattelijana ja lavaisäntänä. Fiore-lavaa oli hauska isännöidä aikanaan ja vieläkin tunnen tapahtumaan jonkinlaista lukkarinrakkautta, vaikka kustantamot panostavatkin yleensä enemmän uusiin Helsingin messuihin.

Tänä vuonna esiinnyn Ihmisen pojan kanssa joka päivä Turun messuilla:

Perjantai 30.9.1011
11.20 – 11.40 Agricola-lava, haastattelija Sakari Heiskanen
11.40 – 12.00 Akateeminen kirjakauppa (A69), signeeraus

Lauantai 1.10.2011
16.00 – 17.00 Turun scifiseuran osasto, yleisökeskustelu

Sunnuntai 2.10.2011
14.30 – 14.45 Lukulaakso A30
15.50 – 16.10 Fiore-lava, haastattelija Niina Repo
16.10. – 16.20 Akateeminen kirjakauppa (A69), signeeraus

Tulkaahan paikalle ja tervehtimään!

h1

Ihmisen pojan traileri

21 syyskuun, 2011

Omaelämäkerrallinen Jeesus-romaanini Ihmisen poika julkaistaan huomenna, mutta se saattaa löytyä jo kaupoista. Sitä odotellessa sopii vilkaista kirjan englanninkielistä traileria. Saa suositella myös ulkomaisille kustantajille.

h1

Ihmisen pojan roolipelaajatraileri

15 syyskuun, 2011

Omaelämäkerrallisessa Jeesus-romaanissani Ihmisen pojassa seurataan päähenkilön kasvua 80- ja 90-luvuilla, joten asianmukaisesti siinä käsitellään myös Taistelupelit, Dungeons&Dragons, RuneQuest ja larpit. Tein siksi myös pienen trailerivideon, joka on suunnattu nimenomaan roolipelaajille.

h1

LUKU XLI: World Trade Centerin kirja (katkelma alusta)

11 syyskuun, 2011

Ihmisen poika on kaupoissa alle parin viikon päästä. Tässä kirjasta tekstiä, joka sijoittuu tarkalleen kymmenen vuotta taaksepäin.

Syyskuussa Johanna, Meta, Julius ja Matias olivat lamppukaupassa etsimässä uusia lamppuja Atlantikseen. Matias ja Johanna olivat todenneet, että katosta roikkuvat paljaat hehkulamput olivat liian opiskelijamaisia ja he voisivat kustantaa uudet lamput. Mutta kaikkien neljän oli valittava ne, mikä Metasta ja Juliuksesta oli erittäin miellyttävää.

Heidän siirtyessään varjostinosastolta jalkalamppuosastolle Meta sai tekstiviestin: ”Lentokone on osunut WTC:iin. Vallankumous on alkanut. Jiihaa!” Hän luki sen ääneen.

”Onks toi joku larppijuttu?” kysyi Julius.

”Jonkinlainen salaliittoteoria?” ehdotti Johanna.

”Sul on kyl friikkei kavereit”, sanoi Matias.

Pian muutkin alkoivat saada samansuuntaisia tekstiviestejä. He ostivat lamput nopeasti ja juoksivat kiireenvilkkaa takaisin kommuunilleen. Meta avasi television, muut juoksivat tietokoneilleen. Pian Atlantiksen olohuoneessa oli muutaman läppärin ja CNN:n muodostama pieni uutisstudio, jossa katsottiin uusintana kerta toisensa jälkeen, kun kaksi lentokonetta osui World Trade Centerin torneihin Yhdysvalloissa.

* * *

Pirjo Lehmus katsoi samaa videokuvaa tuomiokapitulissa. Hän istui valtavassa korkeaselkäisessä nojatuolissa. Kyynärpäät nojasivat käsitukiin ja sormenpäät olivat toisiaan vasten. Huoneessa oli pimeää niin, että hänen kasvojaan ei näkynyt.

”Varsin mielenkiintoista…” hän sanoi ja taputti etusormiaan yhteen mietteliäänä.

”Niin, eiks ookki”, hänen miehensä vastasi.

* * *

Marja-Liisa ja Seppo Sariola katsoivat uutislähetystä kahdestaan kotonaan Naantalissa.

”Herrajumala”, sanoi Marja-Liisa. ”Niin moni ihminen kuolee.”

”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”, sanoi Seppo, mutta jäi arvoitukseksi, viittasiko hän sillä terroristeihin vai amerikkalaisiin.

* * *

Meta nauroi iloisena. ”Nyt jenkit saa ansionsa mukaan!”

”Mut mieti ku ne iskee takasin”, Julius sanoi. ”Viattomat saa kärsiä viä lisää.”

”Ei siitä typerästä Bushista ole miksikään sotaherraksi”, Johanna ilmoitti.

* * *

Seuraavana päivänä alkoivat syksyn ensimmäiset sateet. Vettä tuli rankasti koko päivän, eikä kukaan keskustellut mistään muusta kuin ”WTC:n iskuista” ja ”hyökkäyksestä Amerikkaan”. Esitettiin villejä teorioita terroristeista, salaliitoista, lavastuksista ja Nostradamuksen ennustuksista. Projektisuunnitelmia muutettiin ja mielenosoituksia peruttiin.

Juliuksesta kaikki tuntui yhtäkkiä triviaalilta. Satoja ihmisiä saattoi kuolla tuosta vain, ja varmasti vielä monia kuolisi, ennen kuin kaikki olisi ohi. Mitä väliä oli millään, mitä hän tekisi tai sanoisi tai kirjoittaisi? Pelastaisiko se jonkun hengen? Pelastaisiko se enemmän henkiä kuin tässä menetettäisiin?

Myrsky jatkui vielä torstainakin, jolloin kaikissa kouluissa ja työpaikoissa Suomessakin vietettiin hiljainen hetki uhrien muistolle. Juliusta se raivostutti. ”Joka päivä kuolee hirveet määrät ihmisiä sotien tai nälänhätien takia, mut nyt kun kuolee amerikkalaisia, niin koko maailma on ihan pullollaan sympatiaa! Miksei niistä muista uhreista välitä kukaan?”

Sisäpihalla käväisi jokunen uusnatsi huutamassa haukkumahuutoja muslimeille, joita terrori-iskusta syytettiin. Talonmies ajoi ne kuitenkin nopeasti pois.

Monille terrori-isku ja Bushin sekava toiminta alkoivat kuitenkin olla jo hirtehisen huumorin aiheita.

Viikonloppuna tapahtuma oli jo muuttunut ahdistavaksi osaksi ajankuvaa, johon viitattiin, mutta joka ei ollut ainoa tärkeä asia. Lauantaina sade väheni ja sunnuntai oli jo aurinkoinen. Bush julisti taistelevansa terrorismia vastaan, ja vaati Afganistania luovuttamaan Osama bin Ladenin. Suomalaisten silmissä Bush oli nopeasti muuttumassa pellestä sotahulluksi.

h1

Ihmisen pojan e-versio ladattavissa, tuotot Amnestylle

1 syyskuun, 2011

Ihmisen poika ilmestyy paperilla syyskuun loppupuolella, mutta tästä hetkestä alkaen se on jo ladattavissa e-kirjana! Hinnan voi lukija itse valita välillä 1-20 euroa ja tuotot menevät lyhentämättömänä Amnestylle. Siitä vaan lahjoittamaan, lataamaan ja lukemaan. Olen tästä aika ylpeä.

Tiedostomuoto on muuten EPUB, jonka voi konvertoida myös Kindlellä luettavaksi. Sähkökirjakauppa on Elisa Kirja. Tässä vielä Gummeruksen tiedote.

Jeesus tulee, oletko valmis?

1.9.2011

Mike Pohjolan omaelämäkerrallinen romaani Ihmisen poika on tarina pojasta, joka uskoi olevansa Jeesuksen toinen tuleminen. Kirja ilmestyy syyskuun lopulla, mutta sen voi lukea jo syyskuun alusta lähtien sähkökirjana. E-kirja on saatavana yksinoikeudella Elisalta ajalla 1.9.–31.12. Kaikki e-kirjan tuotot ohjataan lyhentämättömänä ihmisoikeusjärjestö Amnestylle. Hinta määräytyy sen mukaan paljonko ostaja haluaa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Mike Pohjola kertoo lahjoittavansa kuukausittain rahaa Amnestylle. ”Amnesty tekee todella tärkeää työtä puolustaessaan ihmisoikeuksia maailmalla – ja myös Suomessa. Mielestäni on järkyttävä moraalinen katastrofi, että maailmassa on orjuutta, lapsityövoimaa, perheväkivaltaa ja kidutusta. Amnestyn ansiosta niitä on vähemmän. Koetin pitkään keksiä jotain talkoo- tai vapaaehtoistyön muotoa, jolla voisin myös konkreettisesti auttaa Amnestyn toimintaa, ja viimein keksin, että voisin luovuttaa kirjani tuottoja järjestölle”, Pohjola kertoo.

Ihmisen poika on 70-luvulla syntyneiden sukupolviromaani, pysäyttävä ja omaperäinen tarina Jeesuksesta, ihmisyydestä, uskosta, epäilystä, roolipeleistä, aktivismista, seksistä ja poliittisesta korruptiosta. Se kertoo pojasta nimeltä Julius Sariola, joka kasvaa Ulvilassa tiukan uskonnollisessa perheessä. Kirja seuraa hänen elämäänsä syntymästä 70-luvun lopulla aina 2000-luvun alkuun. Teoksen elokuvaoikeudet on optioitu Hollywoodiin.

Julius on äärimmäisen kohtelias pieni poika, pyhäkoulun priimus, josta vanhemmat saavat olla ylpeitä. Hän on oppinut vanhemmiltaan kunnioittamaan Jumalaa, rukoilemaan ja elämään kunnollista elämää. Viisivuotiaana Juliuksen elämä mullistuu, kun hän putoaa korkeasta puusta. Julius uskoo suojelusenkelin pelastaneen hänet, koska Jumalalla on hänelle tehtävä maailmassa – Jeesuksen toinen tuleminen. Koska hän tietää, että lopun aikoina tulee vääriä profeettoja, hän ei kerro asiasta kenellekään. Hän alkaa kuitenkin elää elämäänsä valmistautuen tulevaan tehtäväänsä, mikä se ikinä onkin.

Mike Pohjola
Mike Pohjola (1978) on helsinkiläinen käsikirjoittaja ja pelisuunnittelija, joka opiskelee Taideteollisessa korkeakoulussa elokuva- ja tv-käsikirjoittamista. Hän on aiemmin julkaissut mm. nuortenromaanin Kadonneet kyyneleet. Pohjola on voittanut Emmyn ruotsalaisella tv-sarjalla. Hän käsikirjoitti hevimusikaalin 1827 Infernal Musical, jota Turun Nuori Teatteri esitti alkuvuodesta 2011.

Mike Pohjola, Ihmisen poika
607 sivua

e-kirjan voit ostaa täältä: http://kirja.elisa.fi/ekirja/ihmisen-poika

h1

Stand By Me meets The Life of Brian

15 elokuun, 2011

Kun Hollywoodissa tarjotaan elokuvaideaa, aloitetaan pitchillä (puolen minuutin puhutulla kuvauksella), siirrytään one-pageriin, synopsikseen (1-3 sivua), treatmentiin (3-10 sivua), step outlineen (20-60 sivua) ja siitä sitten varsinaiseen käsikirjoitukseen. Tämä on Ihmisen pojan one-pager, jonka avulla elokuvaoikeudet myytiin näyttelijä/tuottaja Ron Gilbertille.

SON OF MAN

An autobiographical Jesus novel by Mike Pohjola

 ”It’s Stand By Me meets The Life of Brian.”

I grew up in a religious family where everyone was sure I would one day be something great. I agreed.

I’m five years old when I decide to climb a tree with my best friend. It had just stopped raining and the forest is slippery, but my friend is very persuasive. He climbs first and I follow. Then maybe twenty feet up my rubber boot slips on the branch, and I fall. There are rocks down below, and my head will hit them any moment and I will die. Then at five feet above ground, I stop. I’m hanging upside down in mid-air. I look up, and see that the bootstrap on my rubber boot is caught in a branch. I climb down gently.

I walk back home with my friend, and he tells me the branches have scarred my face. My mother is horrified as she cleans the wounds. ”Your guardian angel saved your life,” she says.

That’s right, I think. God told my guardian angel to save my life. But why? He doesn’t save everyone’s life. Why am I special? What plan does God have in store for me?

Five or six years later, after carefully examining the Bible with a child-like furor, I realize that it’s possible – maybe not probable, but possible – that I’m the Second Coming of Jesus Christ. I’m proud that I’ve figured out God’s plan, but I also fear His punishment. What if He didn’t want me to know yet? I decide not to tell anyone, but try to be as good a Jesus as possible. I can’t smoke or drink or swear or disobey my parents or go around kissing girls. What kind of Jesus would I be?

The novel follows Julius, my alter ego, as he grows up in the shadow of his own Messianity. In the B plot we follow the Reverend Farfors who first baptizes little Julius as a young priest, and then goes on to become a sort of Pontius Pilate character later on.

The book follows Julius’ life from birth to until his about twenty-four. Despite all the Jesus stuff, he manages to experience many of the things that unite all those who grew up in the 80s and 90s. He plays Dungeons&Dragons, he loses his religion, he has several girlfriends, goes to demonstrations, he listens to metal music, he envies his friend’s Commodore-64, watches 9/11 on tv, makes graffiti, falls in love and fights with his parents. [SPOILEREITA POISTETTU.]

The book ends with [SPOILEREITA POISTETTU].

Publisher: Gummerus, 2011.
Language: Finnish, translations upcoming
Pages: about 500
Reference books: The Buddha of Suburbia, The Catcher in the Rye