Archive for the ‘Pelit’ Category

h1

Kultainen Lohikäärme!

25 heinäkuun, 2010

Roolipelivuoden päätapahtuma Ropecon on taas takana. Festivaaleissa on jo seitsemän vuoden ajan jaettu Kultainen lohikäärme -elämäntyöpalkinto alan suurmiehille, kuten pelisuunnittelija Risto ”Nordic” Hiedalle, roolipelilehti Maguksen päätoimittaja Mika Laaksoselle ja Fantasiapelit perusteneille Tudeerin veljeksille. Olen itse pikkupoikana pelannut Nordicin roolipelejä ja ostanut Maguksia Fantasiapeleistä, joten kunniotukseni tätä vanhaa kaartia kohtaan on melkoinen.

Olikin mieletön fiilis, kun itse sain tänä vuonna tämän tunnustuspalkinnon. Kiitospuheessani olin hyvin liikuttunut, mutta sain silti puhuttua harrastuksen tulevaisuuden puolesta ja luvata viimein tehdä kauan kaipaamani suomenkielisen aloittelijaystävällisen roolipelin – ehkä jo ensi Ropeconiin.

Tässä koko lehdistötiedote:

Ropecon palkitsi roolipelikirjailija Mike Pohjolan Kultaisella Lohikäärmeellä

PmWikiRopeconin jakama tunnustuspalkinto Kultainen Lohikäärme jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävästä työstä suomalaisen roolipeliharrastuksen edistämiseksi. Palkitut ovat olleet harrastuskentän näkyviä hahmoja, pelijulkaisujoita, toimittajia ja muita vaikuttajia. Palkinto jaettiin nyt kahdeksatta kertaa.

Mike Pohjola on vaikuttanut harrastuskentässä 90-luvun puolivälistä asti. Hänen live-roolipelejään on pelattu niin Suomessa kuin maailmallakin, mm. kulttuurikeskuksissa ja taidenäyttelyissä. Pohjolan julkaisut pitävät sisällään roolipelit Myrskyn Aika (2003), Star Wreck (2006) sekä Tähti (2007). Tämän ohella Mike Pohjola on julkaissut mm. Sanaleikkikirjan (2008), sekä nuorten romaanin Kadonneet Kyyneleet (2008).

Pohjola on myös perustajajäsenenä The Company P:ssä, joka voitti 2008 parhaan interaktiivisen tv-palvelun Emmyn Ruotsissa järjestetystä Sanningen om Marika -projektista. Tällä hetkellä hän työstää Lontoossa toissalauantaina alkanutta, Nokian mahdollistamaa Conspiracy for Good -megaprojektia. Conspiracy for Good on osallistuvaa tarinankerrontaa ja peliä yhdistävä projekti, jossa pelaajat etsivät uuden matkapuhelinteknologian avulla vihjeitä edetäkseen tarinassa, joka pyrkii tukemaan kansalaisjärjestöjä. Projektin pääsuunnittelijana toimii Heroes-tv-sarjan ohjaaja Tim Kring.

Ropecon järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994 Paasitornissa, josta kävijämäärien kasvaessa tapahtuma siirtyi Espoon Dipoliin vuonna 1998. Samana vuonna taustaorganisaatioksi perustettiin Ropecon ry. Ensimmäisen tapahtuman seitsemästäsadasta kävijästä on nyt päästy parhaimmillaan lähes neljään tuhanteen, mikä kertoo omalta osaltaan roolipeliharrastuksen yleistymisestä.

Viime viikonloppuna järjestetty Ropecon on Euroopan suurin, vapaaehtoisvoimin järjestettävä roolipelialan harrastajatapahtuma. Nyt seitsemättätoista kertaa pidetyn tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja se keräsi tänäkin vuonna yli 3200 alan harrastajaa Espoon Dipoliin.

17. Ropecon järjestettiin Espoon Dipolissa 23.7. – 25.7.2010.

h1

Tarina Conspiracy For Goodista alkanut

16 kesäkuun, 2010

Conspiracy For Good on yhdistelmä osallistuvaa tarinankerrontaa, peliä ja pyrkimystä tukea ihan oikeita kansalaisjärjestöjä. Tarina on nyt lähtenyt toden teolla käyntiin, joten blogista kannattaa tsekata päivittäin uudet videot. Tarinamme alkaa Sambiassa:

Conspiracy For Goodin webbisivuilla on paljon lisää videoita, keskustelua ja arvoituksia näihin liittyen… Mitä Blackwell Briggs tekee Sambiassa ja voiko sen estää? Missä David, Nadirah ja Ann Marie ovat nyt?

h1

Tähän mennessä Conspiracy for Goodissa

27 toukokuun, 2010

Tässä on mahtava kolmen minuutin taustoitus Conspiracy for Goodissa tähän mennessä tapahtuneista asioista. Liity toimintaan, tule epäjäseneksi. Muistakaa, tämä on vasta alkua…

h1

Conspiracy for Good

23 toukokuun, 2010

Mikä tää on tää I’m Not a Member? Kaikki liittyy The company P:n, Tim ”Heroes” Kringin ja Nokian uuteen peli/media/aktivismi-projektiin, jossa haluamme luoda salaliiton hyvän puolesta. Vastavoiman julkisuudessa paljon nähdyille pahiksille, kuten jättikorporaatio Blackwell Briggsille.  Tim Kring avaa konseptia:

Liittykää Conspiracy for Goodiin.

h1

I’m Not a Member

20 toukokuun, 2010

Alkaa näyttää siltä, että juuri kukaan ei ole jäsen!

h1

Tarvitaan puvustaja ja sivuhahmoja lastenlarppiin!

27 huhtikuun, 2010

Järjestän Claus Raastedin kanssa Arpaconissa 8.5. fantasialarpin lapsille ja nuorille, ja tarvin apua. Pelaajia tulee kolmisenkymmentä ja kaikille pitäisi tehdä tabardit (yksinkertaisimmillaan tyyliin pala kangasta, jossa reikä keskellä, ja vyöllä kiinni).

Olisiko täällä ketään kiinnostunutta auttamaan tabardien tekemisessä? Kovin monimutkainen pukusuunnittelutyöhän tässä ei ole kyseessä, mutta jotain siitä kuitenkin maksettaisiin. Haaveena on ruveta järjestämään näitä useamminkin Suomessa, joten myöhemmin keikkaa varmaan olisi lisääkin.

MYÖS tarvittaisiin nuoriso-ohjaajahenkisiä larppaajia pelaamaan ryhmänjohtajia tai mahdollisesti hirviöitä tai muita sivuhahmoja. Ideoitakin voi heittää! Tai jos ei just nyt ehdi, mutta muuten kiinnostaa, niin mailatkaa siltikin.

Jos kiinnostaa, niin mailatkaa mulle: mikepohjola ät gmail.com
Puhelin: 050-5238399

h1

Ashterdamissa

20 huhtikuun, 2010

Olen tuhkapilven vuoksi jumissa Amsterdamissa vaimoni kanssa. Aurinko paistaa ja koulu maksaa aiheutuvat kulut, joten huonomminkin voisi mennä, mutta monesta kivasta jään paitsikin.

Viikko sitten lensin Lontooseen The company P:n lyhyelle työkeikalle. Heathrow’lta otin keskiviikkoillalla koneen Amsterdamiin, jossa Elina ja minä osallistuimme opintojen puitteissa EU:n Languages Through Lenses –lyhytelokuvaworkshoppiin. Teemme myöhemmin kesällä lyhytelokuvan suunnitelmiemme pohjalta, ja tapasimme ympäri Eurooppaa tulleita tekijöitä, joilla on samat aikeet ja suunnitelmat.

Torstaina tieto tulivuorenpurkauksesta levisi pikkuhiljaa ja perjantaina olikin workshopissa täysi kaaos, kun kaikkien lennot piti sumplia uudelleen. Meidän lentomme oli vasta lauantai-iltana, joten silloin vielä toivottiin, että sille ehkä pääsisi.

Tarkoitukseni oli lähteä Helsingistä sunnuntaiaamuna Turkuun, jossa oli hevimusikaalin treeniviikonloppu, eli aika tiukkaan pakatun aikataulun olin itselleni kehittänyt. Kyllä tällä pakkolomalla oppii jotakin omasta suhteesta sekä lentomatkailuun että kiireeseen.

Sunnuntaina Turussa kuitenkin luettiin kirjoittamani käsikirjoitus 1827 – Infernal Musical –esitykseen, ilmeisesti vielä kutakuinkin lopullisella roolituksella. Siistiä! Näyttelijöiden ja muun työryhmän kommenttien perusteella tekstistä tykättiin ja projekti konkretisoitui tosi paljon itse kullekin. En malta odottaa, että pääsen itse lukuharkkoihin.

Hassua kyllä, mietin tekstiä kirjoittaessani, että saisinko mainittua vuonna 1815 Tyynellämerellä tapahtuneen tulivuorenpurkauksen. Se peitti koko Maapallon pitkään kestäneeseen tuhkapilveen, jonka vuoksi sitä seurasi niin sanottu ”vuosi ilman kesää”. Oli kylmää, sadot menivät pilalle, ihmiset nälkiintyivät, Euroopan suurkaupungeissa oli ruokamellakoita.

Sivuhuomiona neljä kirjailijaa vietti kesälomaa Sveitsissä tuolloin 1816, mutta juuri tämän ”vulkaanisen talven” vuoksi sää oli niin kehno, että he pysyivät sisällä ja päättivät pitää kauhutarinakilpailun. Siitä syntyi Mary Shelleyn Frankenstein – Moderni Prometheus ja John Polidorin esi-Dracula The Vampyre. Eli kaksi populaarikulttuurin keskeistä hahmoa syntyi kesättömän vuoden vuoksi. Samaan kämppään osallistunut Lordi Byron kirjoitti vuodesta vielä apokalyptisen runon Darkness.

Jätin tulivuorivuoden pois musikaalin dialogista, kun ajattelin, että ei kukaan usko tulivuorenpurkauksella voivan olla niin suuria seurauksia. Nyt olen itse jumissa Amsterdamissa, kun Eyjafjallajökull syöksee tuhkaa ilmakehään. Netistä ja puhelimella olen stalkkaillut fiiliksiä… Tässä kuvassa tekstiä luetaan ekan kerran ääneen.

Tänä viikonloppuna puolestaan on Ruotsissa Knutpunkt, jossa olin aikeissa pitää kolme ohjelmanumeroa: Jeesus-aiheisen larpin nimeltä Messias, rituaalityöpajan Erlend Eidsemin kanssa ja esitelmän Martin Elricssonin kanssa. Ensimmäisen peruutin ja kaksi muuta jäävät nyt muiden harteille. Harmittaa, mutta minkäs teet.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lähdemme perjantaina yöjunalla Kööpenhaminaan ja vaihdamme siellä tai Malmössä aamulla junaan, joka lähtee Katrineholmiin, lähelle Knutpunktia. Osallistuisimme ’Punktin viimeiseen iltaan ja jatkaisimme sieltä sitten bussilla Tukholmaan ja sunnuntaiyönä lautalla Helsinkiin. Aikamoinen seikkailu.

h1

Turun koulukunnan manifestin vuosipäivä

23 helmikuun, 2010

Se oli julkaistu edellisenä päivänä ja myin niitä tapahtumassa. Kun annoin Mika Loposelle kappaleen, hän poltti sen ulkona tuhkakupissa. Kaikki katsoivat ja hurrasivat. Huusin: ”Get them while they’re hot!”

Tänän on Turun kouluikunnan manifestin kymmenenvuotispäivä. Se on roolipelimanifesti, joka tukee hahmoeläytymistä pelaajan päämääränä ja rehellistä maailmasimulaatiota pelinjohtajan maalina. Kaikista kirjoittamistani teksteistä se on herättänyt eniten keskustelua.

Siihen aikaan keskustelu roolipeliteoriasta keskittyi kysymykseen ”saako roolipeliteoriasta keskustella vai pilaako se koko harrastuksen?” Kun yritimme keskustella teoriasta ja käytännöstä ja siitä, mikä meistä on kiinnostavaa, meitä usein syytettiin siitä, että pilaamme hauskan kaikilta, koska ei sitä ole tarkoitus ottaa vakavasti, sen on tarkoitus vaan olla kivaa. Mutta oliko se kivaa? Voisiko se olla kivempaa? Mitä kiva tarkoittaa? Onko kivaa pelata hahmoa jolle tapahtuu kauheita asioita? Onko hauskaa, jos pelinjohtaja ei ole suunnitellut peliä kunnolla vaan repii kaiken hihastaan? Eivätkö jotkut kivat roolipelikokemukset ole kivempia, jos yrittää todella tuntea mitä hahmokin tuntee sen sijaan että vain esittäisi?

Keväällä 1999 norjalaiset roolipeliteoreetikot Eirik Fatland ja Lars Wingård kirjoittivat Dogma 99:n, ”ohjelmajulistuksen LARPin vapauttamiseksi”. He esittivät, että larpit voivat olla mielekäs väline taiteelliselle ilmaisulle ja että se pitäisi ottaa vakavasti. Olimme samaa mieltä. Sitten he jatkoivat, että roolipelit ovat enemmän näyttelemistä kuin eläytymistä ja että pelinjohtaja on lineaarinen tarinankertoja sen sijaan että olisi vuorovaikutteinen tai monilineaarinen mahdollistaja. Moista en tietenkään voinut sietää, joten minun oli kirjoitettava auki ensimmäinen osa manifestista, joka siihen asti oli elänyt vain kuvitteellisena nimenä. Siitä tuli Larppaajan siveysvala, jonka julkaisin netissä syksyllä 1999.

Dogma 99, kuten tanskalainen edeltäjänsä Dogme 95, sisälsi sääntöjä joita pelinjohtaja voisi käyttää haastaakseen oman tapansa tehdä taidettaan. Useimmat ymmärsivät, että näitä sääntöjä on kirjoittajien mukaan käytettävä jokaisessa pelissä, ja pitivät koko tekstiä höyrypäisenä. Turun koulukunnan Larppaajan siveysvalassa sen sijaan todellakin oli sellaisia sääntöjä, joita oli toteltava kun pelaa ”turkulaisen tyylin” pelissä. ”Puhun vain hahmossani pelin aikana” ja sitä rataa. Useimmat huomasivat, että pelaajien odotettiin seuraavan pelinjohtajan visiota ja ymmärsivät väärin, että roolihahmolla ei olisi vapaata tahtoa pelissä. Olisi pitänyt kirjoittaa se paremmin.

Joka tapauksessa Siveysvalasta oli paljon keskustelua ja päätin kirjoittaa itse Manifestinkin. Vuosittainen pohjoismainen larppikonferenssi Knutepunkt tuli Helsinkiin sinä vuonna ja sitä edelsi bileet (nykyisen ruotsinsuomalaisen julkkisjournalistin) Johanna Koljosen äidin asunnolla. Se oli keskiviikko 23:s helmikuuta, 2000. Siellä annoin ja myin ensimmäiset kappaleet manifestista, jonka olin kirjoittanut edeltävinä muutamana päivänä ja hakenut aamulla digipainosta. Kannessa oli kirjoitusvirhe, koska en tiennyt mitä eroa on sanoilla ”manifest” ja ”manifesto”.

Tuolloin Knutepunkteissa ei vielä ollut seminaarikirjoja, joten ihmiset olivat ihmeissään ja huvittuneita. Kappale manifestia poltettiin protestina. Paneelikeskustelussa minä ja Eirik Fatland otimme yhteen. Myöhemmin meistä tuli hyviä ystäviä ja järjestimme useita larppejakin yhdessä, ainakin pelit inside:outside ja (Juhana Petterssonin kanssa) En kadu mitään.

Seuraavana ja sitä seuraavana vuonna kaikki halusivat kirjoittaa manifestin vastauksena Turun koulukunnalle ja Dogma 99:lle. Syntyi Roihuvuoren manifesti, Meilahti-tyyli, Bristolin manifesti, Manifesti-manifesti, The Manifest Sunday ja tusinoittain muita. Jotkut käsittelivät roolipeliteoriaa, toiset olivat parodioita, useimmat kertoivat kirjoittajan omista pelimieltymyksistä ilman pyrkimystä pakottaa ketään muuta pelaamaan niiden mukaan. (Vaikka pakottaminen tietysti kuuluu manifestin tyylilajiin.)

Turun manifesti ilmestyy netissä toisinaan näkyviin ja aina uudet ihmiset suuttuvat sille. (Tämä 4chanista arkistoitu keskustelu kannattaa tsekata!) Sitten joku huomaa, että onhan tossa ihan hyvä pointti, ja keskustelu siirtyy roolipeliteoriaan. Ja joskus joku pitää siitä niin paljon, että kääntää sen omalle kielelleen. Toistaiseksi on Le Manifeste de l’Ecole de Turku ranskaksi, Manifest Školy Turku slovakiksi ja Manifest Školy Turku tsekiksi. Tänään julkaisen Larnir Haigh’n enäjänkielisen käännöksen. Nauttikaa!

Sittemmin olen kirjoittanut muita artikkeleita, jotka miellän osaksi Turun koulukunnan kanonisia tekstejä, ja kandityöni ja graduni on tarkoitus käsitellä larppeja, rituaaleja, Aristotelesta, Nietzscheä ja eläytymistä. Turun koulukunta elää.

Voisi olla hauskaa tehdä tämän vuoden Knutpunktissa Tukholmassa jotain erityistä manifestin kunniaksi. Ideoita saa esittää.

Ja lopuksi, juhlavuoden kunniaksi, tässä joitain valokuvia vuodelta 2000. Mukana iso liuta nykyisiä pelitutkijoita ja muita alan nimihenkilöitä nuoruuden kukkeudessaan. Nyt lähdenkin roolipelaamaan!

Portrait of the author as a young man.

h1

Ropecon-ohjelma

31 heinäkuun, 2009

Eilinen aloittelijoille, vanhemmille ja opettajille tarkoitettu Arpacon tuli nähtyä. Reilu sata kävijää ilmeisesti piipahti ihmettelemässä, kokeilemassa ja kuuntelemassa. Eniten väkeä taisivat vetää vampyyrinhammastyöpaja ja mafialarppi. Lapsissa oli hauska nähdä alakouluikäisiä hevareita, mangusteja, nörttejä ja ninjoja, eli juuri sitä porukkaa, jonka houkuttelemista varten tapahtuma järjestettiinkin.

Sain myös käsiini tänään alkavan Ropeconin käsiohjelman. Salaisuusteema näkyy ainakin siinä, että kartassakin oli jotain tekstiä kääpiöriimuilla ja Hobitin lukemisesta on niin pitkään, että tekstin merkitys jäi hämärän peittoon… Toivottavasti pohjoinen on kuitenkin ylhäällä ihmiskarttojen tapaan.

Oma ohjelmani alkaa olla valmiina, joten voidaankin vilkaista vielä tapahtuman kiinnostavaan pelitarjontaan. Larppeja, pöytäpelejä ja demotusta. Viimeisenä se humoristinen mutta oudon kiehtova peli, missä itse ajattelin sunnuntaina pelata. Tänä vuonna Ropeconissa on kilpailu ennalta kirjoitetuista skenaarioista ja se näkyy myös siinä, että kiinnostavia pöytäroolipelejä on ohjelmakartassa.
Read the rest of this entry ?

h1

Ropecon-ohjelmaa #2, omat valinnat

29 heinäkuun, 2009

Ropeconin (31.7.-2.8.2009 Espoon Dipolissa) ohjelmasta oli todella vaikea poimia ohjelmapolkua, joka vastaisi parhaiten omia kiinnostuksiani. Rituaalit vai historia? Historia vai salaliitot? Omakustanteet vai pelidemotus? Keikka vai työpaja?

Menen häihin lauantai-illaksi ja sunnuntaina ajattelin pöytäroolipelata. Mutta tällaisessa ohjelmassa varmaan viettäisin aikaani, jos en menisi, enkä pelaisi (enkä söisi, enkä roudaisi oman ohjelmani varusteita, enkä harhautuisi juttelemaan kenenkään kanssa, enkä…).

Read the rest of this entry ?