Sä muistat Thorinin, Arwenin, Melkorin varmaan.
Ja Aragornin ja Gandalfin Harmaan,
Mutta susikoira tää
Sulta usein unholaan jää…
”Niin Keski-Maa on muutakin, oi Roi,
kuin tunturi ja lunta”, hän sanoi.
”Kas Keski-Maa on haltiamielen, Roi,
rauhan valtakunta”, Frodo virkkoi.
”Ei tunturia täältä löytää voi.
On Ered Mithrin, Harmaat vuoret noi,
Ja Ephel Dúath, Ereborkin hoi,
Vaan tunturia et sä löytää voi.”
Näin vastasikin Frodollemme Roi:
”Ei tunturitta joulu tulla voi.
Kuin Eru laulull’ Keski-Maamme loi,
Niin tunturin tänn’ hommaa Konnun Roi.”
Roi Repunpäässä ponins’ satuloi
Ja taakseen jätti Hobittilan – voi!
Tie susikoiran halki metsäin toi,
Kun kukkuloilta nousee aamunkoi.
Ei ratsu jylhä lainkaan vikuroi,
Vaikk’ jyrkkä reitti sen Angmariin toi.
Roi puhutteli valareit, maioi,
Heill’ vakavimmat valat niin vannoi.
Ei käskyänsä kieltää kenkään voi,
Ei Sumuvuorill’ enää salamoi,
Kun jätit kovin vuorta moukaroi.
Ja ohjeet antaa susikoira Roi.
Maan, meren, ilman vuoren jano joi
Kun Keski-Maahan tunturi kasvoi.
Näin pimeydenkin susikoira löi,
Reen eteen Pukki Roin siis rensselöi.
Jo tarkka silmä tuolloin havainnoi,
Ja silloin moni haltia lauloi:
”Oi Elbereth! Oi Gilthoniel! Oi!
Näe, miten juoksee Susikoira Roi!”
Jää Pitkäjärven kauniiks’ kristalloi
Bard Esgarothin luistinrusetoi.
Briin ruokapöytiin piparit leipoi
Tuo isäntämies V. Valvatti (voi-).
Niin Sinivuorten yö, Ered Luin soi,
Kun uutterasti Khazâd vasaroi.
He hobiteille lahjat nikkaroi,
Ne perille vie Susikoira Roi.
Kyll’ Fangornissa entit niin nauroi,
Kun Puuparrasta joulupuu kasvoi
Entvaimot viimein kotiin sivakoi,
niin jouluilon metsään aateloi!
Sää Mordorinkin lumeen kapaloi
ja lumisotaan örkit haparoi.
Kun riisipuuron örkit lusikoi
Suun Sauronin se hymyyn manteloi.
Ja taivahalla naukuhuulet soi
Kun sormusaaveet siellä karkeloi.
He tonttulakit haamupäissään voi
Niin iloisesti Roille huutaa: “Moi!”
Roi Klonkullekin uuden Aarteen soi:
“Ei koira tuo – klunk – varasreppuloi!”
Niin joulumielen Keski-Maahan toi
Tuo susikoirain kuningas – siis Roi.
Kun koira viimein Kontuun toikkaroi,
Jo sanoi Frodo: ”Muutit kaiken, oi!
Niin Keski-Maamme korvatunturoi,
Tuo joulumielen turva: Kontu-Roi.”