Archive for the ‘Videot’ Category

h1

Solmukohta on mahtava!

20 huhtikuun, 2012

Kirjoitin englanniksi ajatuksia ja muisteloita viime viikonlopun Solmukohdasta. Tällaisia:

Some thoughts and reminiscences from this year’s Solmukohta (Knutepunkt) in Finland. Solmukohta started as a conference/festival of Nordic larpers and has become a conference/festival of international larpers interested in the tradition of Nordic larp.

I’ve been a regular Knudepunkt goer since the third one in 1999. I haven’t missed a single event before last year’s one in Denmark. Which meant it was amazing to go back there this year when it was held in Helsinki.

This year apart from all the Nordics, I talked to people from Russia, Croatia, Israel, Germany, England, Latvia, Italy and the United States. On top of that I know we had visitors from pretty much all around Europe from Portugal to Latvia, from England to Bulgaria. So it’s really becoming international.

The editor of this year’s Solmukohta book States of Play, Juhana Pettersson, observed that ”Nordic larp” has become a tradition independent of the Nordic countries. So you can have Nordic larp in Mexico or Egypt. But you can also have larps in Finland that belong to some other tradition or remain more or less unaffected by that tradition. And that way you can even have Nordic larp being in dialogue with Finnish larp, and I guess my own Täällä Kirjokannen alla had quite a bit of that going on.

For me the whole experience started with the Nordic Larp Talks on Wednesday in Club PRKL in downtown Helsinki. You can see my talk titled How To Become a God, and all the others here.

Would you buy a used god from this man? Photo by Tuomas Puikkonen.

Next day all three hundred and sixty of us got on buses that drove us to the conference hotel Kiljavanranta next to some lake in the middle of the Finnish forest with some patches of snow left.

I ran two programs this year. One was called the Folk Fantasy Workshop, based on my article in States of Play (PDF). I gave a short presentation on the world in Täällä Kirjokannen alla, and then we started workshoping on taking each participants’ own country/nation/tribe/city/identity and turning that into a folk fantasy world. We had people from Sweden, China, Croatia and Russia present, and we had hardly gotten started when we already had to stop. The workshop might’ve been over ambitious, but I think the participants still made some interesting connections and maybe had some ideas they can later use for whatever they wish.

The other item was originally titled Contacting the Characters Within You, a self-help kind of approach to taking the roles and characters we carry around with us and using them for other things. Since the workshop was scheduled for Sunday morning, I had to rename it Hangover Yoga Workshop (and Contacting the Characters With You).

We started with twenty minutes of simple yoga exercises designed not to feel too bad for the hungover people, and wake everybody up a little bit. Then we started meditating on the characters we’ve played trying to identify five archetypes. The Good One, The Trickster, The Leader, The Shadow and The Brain. Not everybody had experience with all of these, but I think people sort of got the idea. We examined each one a little bit, and then chose two of them. Those two we made our own, trying to develop their physical language and put them on and off faster and faster. The idea was that the participants could learn to call on these characters in tricky situations in their ordinary life. For example a test might be very difficult for the participant in their everyday role, but putting on the role of The Brain might help them deal with it better. Different situations might require taking on different roles, and these sorts of exercises will hopefully help people to identify them better.

I think the workshop was a success since many people came to thank me for it later. I’m not an expert yoga master, either, but I think that went fine, as well.

One of the many highlights was being able to buy an early copy of Leaving Mundania from the author Lizzie Stark. I knew who she was since people had told me she visited last year’s Knudepunkt in Copenhagen. Leaving Mundania is a non-fiction book about larpers and the larp scene. It mostly focuses on larp in the United States, but the last chapter is titled Knudepunkt Blew My Mind. It was thrilling to read an excited outsider’s perspectives on the whole scene and the games we play and the the people we know. Of course, Lizzie’s not an outsider anymore.

She signed my copy ”Turku this!” Ironically, I accidentally left the book in the Turku School room (all the rooms were named after concepts in larp theory). So I really did Turku it. The next day it was gone. If you have it, I want it back!

The Pan-European tv drama / larp / transmedia experience The Spiral (formerly The Artists) is partly built by larpers, specifically Martin Ericsson and Adriana Skarped.  They showed us a sneak preview of the tv show’s trailer, which seemed really cool. Parts of the whole thing are made through a larp, as some sort of mocumentary. Difficult to explain, but you should totally follow it when it airs in September in several European countries including Finland. Or take part in the larp parts – it’s not too late!

Some players of The Spiral with game mistress Adriana Skarped in the middle.

The social aspect is very important in these events. Even though I went to bed quite early on two nights, I had a chance to party it out Saturday. DJ Hakkis’s 90’s gothic hits marathon was well appreciated! Also interesting discussions on commercial larps in Siberia, how Taoism relates to the works of Ursula K. Le Guin, politics in Israeli larps, German film funding, the great roleplaying theories of the day, capitalism and socialism in post-apocalyptic Swedish larps and lots of other great stuff.

There’s an influential indie roleplaying scene mostly in the US, but also internationally, that used to be associated with the forum The Forge. Over the years they’ve sent one or two ambassadors that usually get converted, but this time it seemed like there was a whole faction of these great people. Some came to preach, others to listen, but continuing this dialogue between ambitious clicks is very fruitful. The Swedish/Danish jeepform tradition is, I think, a sort of love/hate child between Nordic larp, US indie and Danish tabletop. The US indie crowd is discussing Solmukohta at the Story Games forum.

Ideas on jobs available for larpers because of their larping skils.

Some random notes  I made during the event:
”We have a special way of playing the post-death game.” -Alexey Fedoseev on Russian larps.
A StPetersburg game had in-game elections. If the conservatives won, the city was taken into history. With liberals, to the future.
Larps are not artificial, they are artifactual.
The Hollow Man Syndrome = there is no character, the player has to use their own experiences.
Read the book The Art of Curating Worship, a guidebook for Christian priests.

Solmukohta 2012 appreciation thread: http://laivforum.net/threads/20275-Solmukohta-2012-appreciation-thread!
Solmukohta talk on Twitter is here: https://twitter.com/#!/search/%23sk2012
My Nordic Larp Talk: http://nordiclarptalks.org/post/20957499776/how-to-become-a-god-mike-pohjola

A Finnish delicacy with an informative sign.

 

h1

Traconin muistoja

8 joulukuun, 2011

Olin syyskuun alussa kunniavieraana Traconissa eli Tampereen roolipeli- ja animetapahtumassa. Tapahtumassa on tuhansia animeharrastajia, joista valtaosa on pukeutunut cosplay-asuihin. Kun ensisijaisesti roolipeleihin keskittyneitä kävijöitä on huomattavasti vähemmän, on selvää, että roolipelikunniavieras ei saa ihan yhtä innostunutta vastaanottoa kuin pääkunniavieras, Hopeanuoli-mangan luoja Yoshihiro Takahashi 🙂

’Traconissa roolipelaajalle kiinnostavaa ei olekaan massa vaan yhteishenki, joka syntyy, kun suuri osa alan toimijoista, julkaisijoista, suunnittelijoista ja muista yhtäkkiä tapaa toisensa melko kiireettömässä ilmapiirissä ja ehtii käydä sekalaisilla kokoonpanoilla päivällisellä. Se on aina hauskaa. Uusia kuulumisia ja ajatuksia on aina hauska kuulla.

Ohjelmaani kuului kirjailijahaastattelu, jossa Juhana Pettersson grillasi minua reilun tunnin verran kirjoista, roolipeleistä, fantasiasta, hevimusikaalista ja vähän kaikesta mahdollisesta. Lisäksi luin Ihmisen poikaa ääneen ainakin puolitoista tuntia yleisölle, jossa oli ilahduttavan paljon myös anime-väkeä. Molemmat videoitiin ja laitettiin YouTubeen, josta niitä sopii katsella tai kuunnella!

En tiedä, mitä kampaukselleni on tapahtunut tässä kirjanluvussa, mutta teeskennelkää, että se on viittaus johonkin anime-hahmoon, jota ette tunne.

En ole mikään manga- ja animeharrastuksen supertuntija, mutta koetan lukea ja katsoa sarjoja sen verran, että pysyn vähän perillä, mistä puhutaan. Ja coneissa käymällä törmää jatkuvasti johonkin harrastuksen uuteen aspektiin, tällä kertaa se oli ehkä J-rockin tahtiin esiintyvät koreografioidut tanssiryhmät, joita ilmeisesti harjoittelee useassakin kaupungissa Suomessa. Niin sitä pitää!

Kun minä olin pieni, scifi-porukoita ärsytti, kun roolipelaajat tulivat heidän tapahtumiinsa. Nykyään roolipelaajat järjestävät kaikki conit (paljolti tämänkin) ja jotkut valittavat, kun animeteinejä on joka paikassa. Pian ne järjestävät kaikki conit, jos näin ei vielä ole käynyt, ja sitten tulee joku uusi nörttiyden muoto, jota vanhukset kummaksuvat. Kawaii!

h1

Ihmisen pojan traileri

21 syyskuun, 2011

Omaelämäkerrallinen Jeesus-romaanini Ihmisen poika julkaistaan huomenna, mutta se saattaa löytyä jo kaupoista. Sitä odotellessa sopii vilkaista kirjan englanninkielistä traileria. Saa suositella myös ulkomaisille kustantajille.

h1

Ihmisen pojan roolipelaajatraileri

15 syyskuun, 2011

Omaelämäkerrallisessa Jeesus-romaanissani Ihmisen pojassa seurataan päähenkilön kasvua 80- ja 90-luvuilla, joten asianmukaisesti siinä käsitellään myös Taistelupelit, Dungeons&Dragons, RuneQuest ja larpit. Tein siksi myös pienen trailerivideon, joka on suunnattu nimenomaan roolipelaajille.

h1

Hyvä on, ne ufot olivat Ihmisen pojan viraalimarkkinointia!

4 heinäkuun, 2011

Pienet videomme UFOista Lontoon ja Jerusalemin yllä ovat selvästi hämmentäneet ihmisiä. Ovatko ne aitoja? Ovatko ne feikkejä? Ovatko ne viraalimarkkinointia Iron Skylle? Ei aivan…

Taitaa olla aika tunnustaa. Mutta katsokaa ne ensin — ne on aika kivoja.

UFOja leijumassa Jerusalemissa allaan Temppelivuori, jossa juutalaisuuden, islamin ja kristinuskon mukaan maailmanluominen alkoi:

Pari kuukautta myöhemmin samat UFOt nähtiin Lontoossa BBC:n rakennuksen yllä.

Mitä nämä valkoiset, kiiltävät asiat olivat, nämä tunnistamattomat lentävät esineet? Ei, eivät olleet avaruusaluksia. Ei, eivät suokaasua myöskään.

Aivan oikein. Nyt te alatte tajuta.

Ne olivat enkeleitä.

Ihmisen poika on romaani 80-luvulla kasvavasta nuoresta miehestä, joka miettii, että hän saattaa olla Jeesuksen toinen tuleminen. Mukana on tietenkin paljon kristinuskoon ja Jeesuksen paluuseen liittyvä ihmeitä tai ainakin siltä vaikuttavia asioita.

Kirjan valtaosa tapahtuu Suomessa, mutta päähenkilö visiteeraa myös Jerusalemissa vuosituhannen vaihteessa. Siksi teimme videon, jossa enkelit käyvät Jerusalemin yllä.

Monet tajusivat tämän, mutta Lontoo ihmetytti heitä. Minä kun luulin, että se olisi ollut se helpompi vihje! Se on viittaus Conspiracy For Goodiin, jonka järjestimme siellä lähes tarkalleen vuosi sitten. Silloin kuvasin alkuperäisen videon kännykälläni. CFG ei liity Ihmisen poikaan muutoin, mutta siellä saatu graffitinmaalauskokemus oli arvokasta kirjoittaessani yhtä kirjan kappaleista.

Kirjan viimeinen editointikierros on käynnissä ja Ihmisen poika julkaistaan syyskuussa.

Tässä kansi.

PS. Vai olivatko ne sittenkin ufoja…?

h1

Infernal Musical pian enskarissa

11 tammikuun, 2011

Lyhyt traileri 1827 – Infernal Musicalille, puolentoista viikon päästä ensi-iltansa saavalle hevimusikaalille. Lippuja on vielä hiukan, mutta jos haluat valita paikkasi, varaa heti. Esityskausi on vain 21.1.-5.2.2011.

Monet ovat kysyneet, mikä hevimusikaali oikeastaan on. Onko siinä vain biisejä, vai sisältyykö siihen joku tarinakin? Muodoltaan se on kuin West Side Story tai The Producers – näytelmä, jossa tarina välillä kerrotaan laulamalla vuoropuhelun sijaan. Tyyliltään se on varsin erilainen, yhdistäen historiallista toimintaa heavy metaliin. Esityksessä on etupäässä tunnettuja kappaleita, kuten Paranoid, Carry On tai Hunting High And Low. Mukana on myös yksi oma biisimme (lyriikat minulta, sävelet musiikkiohjaaja Joona Lukalalta), ja yksi upouusi biisi Lordilta, Devil’s Crashing the Party. Broadway-termein siis musikaalin ”book” on minulta ja ”lyrics” Diolta ja monelta muulta. Mutta kyllä, helvetinmoinen tarina on tarjolla!

Jos olette Briteissä, suosittelen kuuntelemaan BBC Radio 3:n ohjelman Music Matters, ja heidän raporttinsa Turusta ja Tallinnasta, Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Siellä haastatellaan ainakin minua ja soitetaan jotain meidän biisejä.

Ajankohtainen kakkonen tekee myös ison Turku-jutun tällä viikolla, ja kuvassa on sekä musikaali että minä. (Tunnistatko t-paidan?) Myös VR:n Matkaan-lehden tammikuun numeroon kannattaa tutustua.

Rock on!

Lordi ja kaksi palanutta leidiämme sekä Devil's Crashing the Partyn sinkkujulkaisu.

h1

Voitto Prix Europassa!

2 marraskuun, 2010

Elinan ja minun tekemä ja Pohjola-filmin tuottama lyhytelokuva Baabelin metsä voitti Prix Europassa sarjan Languages Through Lenses! Haus des Rundfunksissa pidettiin mielettömän hieno gaala, jossa saatiin palkintopysti. Gaala televisioitiin Saksassa suorana. Paikalla kutakuinkin kaikkien Euroopan maiden yleisradioyhtiöiden johtajat, draamajohtajat ja kovimmat tekijät. Ihan jees 🙂

Ja leffahan on nähtävissä täältä. Valkokankaalta sen näkee seuraavaksi Arktista vimmaa -festareilla Rovaniemellä pe 5.11. ja Helsingissä Kettupäivillä to 18.11.

h1

Prix Europa

20 lokakuun, 2010

Olemme tällä viikolla Berliinissä Prix Europa -konferenssissa. Kyseessä on eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden ja tv:n tekijöiden tapaaminen, jossa katsotaan ja kuunnellaan muiden tv-sarjoja, kuunnelmia, dokumentteja ja “emerging media” –produktioita (eli yleensä webbisivuja), ja arvioidaan niitä. Sitten äänestetään ja parhaana pidetty voittaa Kultaisen härän.

Elina ja minä osallistumme, koska lyhärimme Baabelin metsä valittiin mukaan Languages Through Lenses -kategoriassa. Viisitoista tiimiä ympäri Eurooppaa saapui lauantaina ja käytti koko sunnuntain katsomalla, kommentoimalla ja äänestämällä toistensa elokuvia. Sunnuntai-iltana paljastettiin, että Baabel oli kolmen jatkoon päässeen joukossa, ja kilpailisi opiskelijapalkinto Kultaisesta vasikasta lauantain palkintogaalassa. Jännää!

Elokuva on 90-sekuntinen seikkailutarina, jonka minä käsikirjoitin, Elina tuotti ja me ohjasimme yhdessä. Siinä saamelaistyttö, kurdipoika ja baskipoika yrittävät pelastaa poronvasaa pinteestä. Kyseessä on yhteistyötuotanto Pohjola-filmin ja Taikin välillä.

Olemme siis koko viikon täällä Prix Europassa. Joka päivä alkaa jonkun gurun pitämällä aamiaispuheella, ja sitä seuraa koko päivä näytöksiä joka puolelta maanosaa. Toisinaan on erikoistapahtumia, kuten Guy Meredithin luento epälineaarisesta tarinankerronnasta tiistaina tai tuottajien yhteistuotantopaneeli tänäiltana.

Maanantain aamiaispuheen piti brittiläinen dokumentaristi Paul Watson. Hän oli viihdyttävä puhuja ja kaipasi vanhoja hyviä aikoja, jolloin televisiossa ilmeisesti ei välitetty julkkiksista ja yleisön kosiskelusta. Saattaa olla oikeassakin. Mainitsen hänet kuitenkin siksi, että häneltä pääsi toistaiseksi matkan paras lause. “Film is the opera of arts.” Elokuva on taiteiden ooppera. Miettikääs sitä. Mikä ooppera sitten on? Mitää kysyä, jos näen hänet vielä täällä Berliinissä, joka on Saksan Frankfurt.

Tänään alkoi Emerging Media -osasto, missä yritän olla mahdollisimman paljon paikalla. Twiittauksen määrä meni heti katon läpi #PE10-tägillä, kun tapahtuma täytti sosiaalisen median ammattilaisilla. On kiinnostavaa verrata kaikkia näitä eurooppalaisia netti/interaktiivisuus/uusmedia/multimedia/jatkettu maailma/mobiili –produktioita The company P:n osallistumisprojektien kanssa.

Nyt takaisin konferenssiin ja odottamaan lauantaita… Sillä välin kannattaa katsoa Baabelin metsä täällä! (Tai odottakaa festivaalia joka näyttää sen, kuten Kettupäiviä Helsingissä.)

h1

Tarina Conspiracy For Goodista alkanut

16 kesäkuun, 2010

Conspiracy For Good on yhdistelmä osallistuvaa tarinankerrontaa, peliä ja pyrkimystä tukea ihan oikeita kansalaisjärjestöjä. Tarina on nyt lähtenyt toden teolla käyntiin, joten blogista kannattaa tsekata päivittäin uudet videot. Tarinamme alkaa Sambiassa:

Conspiracy For Goodin webbisivuilla on paljon lisää videoita, keskustelua ja arvoituksia näihin liittyen… Mitä Blackwell Briggs tekee Sambiassa ja voiko sen estää? Missä David, Nadirah ja Ann Marie ovat nyt?

h1

Tähän mennessä Conspiracy for Goodissa

27 toukokuun, 2010

Tässä on mahtava kolmen minuutin taustoitus Conspiracy for Goodissa tähän mennessä tapahtuneista asioista. Liity toimintaan, tule epäjäseneksi. Muistakaa, tämä on vasta alkua…