Archive for the ‘Ympäristö’ Category

h1

Vasemmiston hyvät pj-ehdokkaat

25 kesäkuun, 2009

EU-vaalitappion hyvä puoli on se, että Vasemmistoliiton nuorennusleikkaus aikaistui. Lauantaina äänestetään uudesta puheenjohtajasta ja ehdokkaita ovat nuoret kansanedustajat Paavo Arhinmäki ja Merja Kyllönen. Molemmat vaikuttavat hyviltä, joten sikäli punavihreän sukupolven voitto tässä äänestyksessä on varma.

Huomenna perjantaina pj-ehdokkaat ovat livenä vaalitentissä KoKoTeatterissa Helsingissä klo 18-20. Tänään he olivat (hieman kömpelösti toteutetussa) nettitentissä, jossa vastasivat kansalaisten kysymyksiin. Itse esitin molemmille kolme kysymystä:

Sananvapaus internetissä. Mitä mieltä olet Lex Nokiasta? Entä poliisin suorittamasta netin ennakkosensuurista (muka lapsipornon estämiseksi)?

Merja Kyllönen: en ole nähnyt Lex-nokiassa mitään järkeä ja kyllä lapsipornonkin osalta olisi paljon asioita tehtävissä ilman ennakkosensuuriakin. Myös vanhemmuuden ja vastuun korostaminen ovat isoja asioita yhteiskunnassa, jossa vanhempana oleminenkin näyttää entistä enemmän ulkoistuvan muiden kuin äitien ja isien tehtäväksi. Kokoomus ajaa poliisivaltiota ja
hallitus on sillä linjalla tiukasti…

Paavo Arhinmäki: Vasemmistoliitto vastusti alusta asti tiukasti ja johdonmukaisesti Lex Nokiaa. Ennakkosensuuri lehdistössä kuin netissäkin on käytännössä hankalaa ellei mahdotonta ja demokratian kannalta arveluttavaa. Vasemmistoliitto on kohtuullisen hyvin toiminut tietoyhteiskuntaäänestyksissä eduskunnassa (mm. Lex Nokia ja Lex Karpela), mutta tällä alueella tarvittaisiin huomattavasti enemmän osaamista ja sitä kautta omia aloitteita.

Ydinvoima. Pitäisikö ydinvoiman rakentaminen lopettaa tai jopa nykyiset voimalat sulkea? Jos pitäisi, mistä saamme teollisuuden himoitsemaa lisäenergiaa?

Merja Kyllönen: en ole kannattamassa uutta ydinvoimarakentamista, mutta entisiä tuskin tullaan ihan heti sulkemaan ainakaan
nykypolitiikan vallitessa. Uutta energiaa ja kokonaan uudenlainen energiapoliittinen malli olisi luotavissa, jos
energiauudistuksen tukieurot liikkuisivat perheiden ja tavallisen kansalaisen hyödyksi siirtämään asukkaat pois yleisen energiatuotannon piiristä, liki omavaraisiksi. Olen kuullut naureskelua eduskunnassa, kun olen asiasta puhunut, mutta tässä uusiutuvan energian haaran kehittämisen suunnassa olisi mahdollisuus myös uusien alueellisten työpaikkojen ja toiminnan luomiseen myös laajemmin. (energian tuotto ja esim. rakentaminen) Mutta se tarkoittaisi pienyrittäjyyden ja kansalaisten tukemista pörssikeikarien sijasta ja ainakaan porvarihallitus ei ole ollut tähän muutokseen valmis. Ja sieltäpä sitä olisi teollisuuden (joka elää valtavaa muutosmurrosta) himoitsemaa energiaa mahdollisuus saada, vain poliittinen tahto puuttuu…

Paavo Arhinmäki: Vasemmistoliitolla on selkeä ja yksimielinen puoluekokouskanta siitä, että ydinvoiman lisärakentamista ei pidä hyväksyä. Toki puolueessa on yksittäisiä toisellaisiakin kantoja. Sähkönkulutus Suomessa on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Nyt himoitut lisäydinvoimalat olisivat ennen muuta sähkön vientiin, siksi kai mm. saksalainen Eon pyrkii Fennovoiman kautta Suomen ydinvoimamarkkinoille. Esimerkiksi metsäteollisuus on jo nyt sähkönkannalta omavarainen.

Nykyiset ydinvoimalaitokset pitää sulkea viimeistään silloin, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän. Tilalle pitää alkaa nyt jo suunnittelemaan energian säästöä ja kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa.

Aalto-yliopisto. Sivistysyliopistoa on ajettu urakalla alas Suomessa viime vuodet. Tuoreita virstanpylväitä ovat uusi kapitalistista akatemiaa tarjoava yliopistolaki ja uusliberalistisiin innovaatioihin tähtäävä säätiömuotoinen Aalto-yliopisto.
Miten tulisit puheenjohtajana pelastamaan suomalaisen sivistysyliopiston, akateemisen vapauden ja riippumattoman taideopetuksen, joiden varaan suuri osa kansallisesta kulttuuristamme on syntynyt, ja jotka nyt ovat kaikki kriisissä?

Merja Kyllönen: Rahoituksen ja toiminnan turvaaminen – nyt yliopistoilla on mahdollisuus mennä konkurssiin, mikä ilmeisesti
on ollut tarkoituksenakin, kun porvarihallitus on tätä ajatusta eteenpäin vienyt. Tuottavuus ja tehokkuusajattelu ovat karanneet tyystin käsistä ja kaikki merkittävät arvot ollaan myymässä talouden alttarilla. Aktiivista ja kansalaisyhteiskuntaan pohjaavaa politiikkaa, jossa ”massaliikkeen” avulla palautettaisiin sivistysyliopisto sille kuuluvaan arvoonsa.

Paavo Arhinmäki: Koko tämä kevät käytiin eduskunnan sivistysvaliokunnassa vääntöä uudesta yliopistolaista. Vasemmistoliiton edustajana sivistysvaliokunnassa viimeiseen asti puolustin kriittistä ja riippumatonta sivistysyliopistoa, jossa toteutuu aito autonomia ja sisäinen demokratia. Tarkemmin tästä mm. tämän linkin alla: http://www.punajuuri.net/?id=9381&tmp=1

Odotan puheenjohtajan valintaa enemmän ilolla kuin jännityksellä. Kumpi se onkaan, puolueen suunta varmasti jämäköityy ja meininki nuorentuu! Kannattaa vilkaista myös muita kysymyksiä ja vastauksia työpolitiikasta homoperheisiin.

h1

Ehdokkaani eurovaaleissa on Anna Mikkola

27 toukokuun, 2009

Euroopan parlamentin ennakkoäänestys alkaa tänään. Oma ehdokkaani on Vasemmistoliiton Anna Mikkola. Hän on nuori, punavihreä ja arvoliberaali nainen. Töissä Mikkola on Esko Seppäsen MEP-avustajana, joten myös asiantuntemusta Brysselin kiemuroista löytyy reippaasti. Äänestäkää tekin, numero on 109!

Myös muihin Vasemmistoliiton ehdokkaisiin kannattaa tutustua.

Mikkolan sivuilla esitellään hänen vaaliteemansa:

Sosiaalinen Eurooppa

Ainoa reitti sosiaaliseen Eurooppaan on sellainen perussopimus, jossa kansalaisten yksilölliset ja kollektiiviset sosiaaliset oikeudet, mukaan luettuna lakko-oikeus, kirjataan vähintään tasa-arvoisiksi artikloiksi sisämarkkinasääntöjen kanssa. Lue lisää…

Demokratia

Demokratian toteutumiselle on olennaista se, että ihmisellä on järjellä käsitettävissä oleva mahdollisuus äänestämällä vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa ja elinympäristöönsä. Lue lisää…

Ympäristö

EU:n oma ilmastopolitiikka perustuu päästökauppaan, joka ei tähän mennessä ole onnistunut vähentämään päästöjä – päästöt ovat päinvastoin kasvaneet EU:ssa. Päästökauppa on markkinamekanismi, joka on valittu metodiksi koska markkinoiden toimintaa halutaan EU:ssa häiritä mahdollisimman vähän. Lue lisää…

Sähköiset oikeudet

Telemarkkinoita säätelevän EU-lainsäädännön lähtökohta ei tällä hetkellä ole verkon käyttäjien oikeudet, vaan teollisuuden edut. Tämä on tulosta paitsi teollisuuden valtavasta lobbaamisesta, myös verkkomaailman tuntemattomuudesta poliitikkojen keskuudessa. Monet nettiaktiivit ovat vastanneet tähän haasteeseen vaatimalla netin jättämistä kaiken sääntelyn ulkopuolelle. Sääntely on kuitenkin ehdottoman tarpeellista käyttäjien oikeuksien turvaamiseksi. Lue lisää…

Talous

Suomessa oikeistohallitus toisteli pitkälle syksyyn, ettei meillä ole hätää, että Suomen talous on täysin kunnossa. Sitten varovasti puhuttiin parin miljardin lisävelasta, sitten jo aika monen miljardin. Joko ei uskallettu myöntää, tai ei ymmärretty kuinka vakava tilanne on kyseessä. Vaikea sanoa kumpi on pahempaa. Kun rahoitusmarkkinat ovat globalisoituneet, myös ongelmat ovat globalisoituneet, eikä Suomi säästy vakavilta seurauksilta. Lue lisää…

h1

Ehdolla Aalto-yokunnan vaaleissa

20 huhtikuun, 2009

Olen ehdolla Aalto-korkeakoulun ylioppilaskunnan vaaleissa, jotka pidetään ti 21.4. ja ke 22.4. eli huomenna ja ylihuomenna. Kaikki Taikissa, HSE:ssä ja TKK:ssä olevat lukijani, äänestäkää numeroa 185 (eli minua).

Tässä kuvaukseni Punavihreän vaaliliittomme julisteesta:

Olen kirjailija ja käsikirjoittaja, ja opiskelen elokuvakäsikirjoittamista Taikissa. Poliittisesti olen punavihreä ja arvoliberaali, haluan yliopistoon ja yhteiskuntaan sananvapautta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja ympäristöystävällisyyttä. Lisäksi elokuva- ja lavastustaide pitäisi siirtää Aallosta Teatterikorkeakouluun. Toimin aktiivisesti kulttuuripolitiikassa, ainejärjestön pj:nä ja TOKYOn edustajiston jäsenenä. Olen Vasemmistonuorten, Vasemmistoliiton, Amnestyn ja Greenpeacen jäsen.

Ehdokassivuni vaalikoneessa.

h1

Huomioita e-kirjasta

27 marraskuun, 2008

Kokkolan-reissustani on artikkeli Keski-Pohjanmaassa ja Kokkola-lehdessä.

Puhuin siellä ja tänään HSE:ssä aiheesta Kirjan tulevaisuus. Kirjoitan siitä varmaan vielä enemmänkin, mutta yksi juonne esitelmässä oli e-kirja, blogit ja sen sellainen. Nimimerkki marmesrob on usein kysellyt US-blogini kommenteissa, miksi haluan, että kirjani julkaistaan vanhanaikaisesti paperilla eikä ekologisesti digitaalisina.

Sinänsä en mitenkään vastusta digitaalista julkaisemista ja e-kirjoja. Star Wreck Roleplaying Gamesta otettiin pieni paperipainos, minkä jälkeen se on ollut vapaasti jaossa netissä PDF:nä (tosin ilman kuvia).

Sanaleikkiblogin suhteen kävi toisinpäin, kun siitä tuli kirja. Siinä kirja pyrkii kuitenkin olemaan hiukan koherentimpi kokonaisuus kuin jatkuvasti elävä ja täydentyvä blogi. Mutta periaatteessa blogia voi pitää Sanaleikkikirjan e-kirjana, vaikka niissä vähän eri juttuja onkin.

Kirja ei kuitenkaan ole pelkästään sen sisältämä teksti. Paketoinnin on tarjottava mahdollisimman miellyttävä lukukokemus. Ruudulta lukeminen ei varmasti sitä ole, mutta sähköisen paperin avulla toimiva e-kirja voi olla.

Nykyään on vähän kyseenalaista väittää e-kirjaa erityisen ekologiseksi ratkaisuksi. Sen painaminen tai levittäminen ei maksa käytännössä mitään, se on totta. Mutta sen lukeminen voi olla eri juttu. Vanhemmat lukulaitteet käyttävät sähköä koko ajan, uudemmat vain sivun vaihtuessa. Lisäksi lukijan valmistaminen muovista ja metallista kuormittaa luontoa suuresti. Jos jokainen lukulaitteen omistaja lukisi tosi paljon, olisi se varmaankin ympäristöystävällisempää kuin paperi.

Toisaalta ainakin omat tuoreet kirjani on painettu ympäristöystävällisesti:

Kadonneet kyyneleet: ”Paperin valmistukseen käytettävien puiden alkuperä on selvitetty ja jokaisen kaadetun puun tilalle on istutettu uusi puu. Paperin valmistuksessa ei ole käytetty luontoa vahingoittavia kemikaaleja. Kirjan painamiseen käytetyt värit ovat kasviöljypohjaisia.”

Sanaleikkikirja: ”Paperin raaka-aineena käytetty puu/sellu on peräisin FSC-sertifioiduista metsistä, joita on hoidettu hyvän metsänhoidon periaatteiden ja kriteereiden mukaisesti. Kirjan painamiseen käytetyt värit ovat kasviöljypohjaisia.”

Marmesrobin ehdottaman PDF-julkaisun isoimpia ongelmia on se, että monet PDF:n saatuaan ensi töikseen printtaavat sen valkaistulle ja kierrättämättömälle toimistopaperille, lukaisevat sen ja heittävät paperit roskiin. Se on kaikkein epäekologisinta mahdollista kirjallisuutta.

Kirjailijana minua kuitenkin kiinnostavat eniten e-kirjan tuomat mahdollisuudet sisällön suhteen: interaktiivisuutta, hypertekstiä, multimediaa, viitteitä, koon muuttamista, automaattinen äänikirjaksi muuttuminen, uuteen laitokseen päivittyminen… Näissä on e-kirjan tulevaisuus.

*

Asian tiimoilta suosittelen myös tiivistelmää kirjailija Neil Gaimain näitäkin asioita käsitelleestä puheesta.