Posts Tagged ‘guggenheim’

h1

Taidealan kannanotto Guggenheimista

marraskuu 30, 2016

Joukko suomalaisia taiteilijoita ja taiteen ammattilaisia on tänään allekirjoittanut seuraavan kannanoton koskien Guggenheim-museota:

*

Me taiteilijat ja taiteen ammattilaiset emme hyväksy Guggenheim-säätiön rahoittamista verorahoilla, kun samaan aikaan Suomen omilta museoilta leikataan rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.

Olemme kuitenkin ilahtuneita monien varakkaiden henkilöiden kiinnostuksesta designia ja arkkitehtuuria kohtaan ja toivomme, että tämä näkyy myös heidän suhtautumisessaan suomalaisia muotoilijoita, arkkitehtejä ja museoita kohtaan.

Guggenheimin toivotamme tervetulleeksi yksityisellä rahalla rakennettuna ja ylläpidettynä.

Allekirjoittajat:

Mike Pohjola, kirjailija
Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Selma Vilhunen, elokuvaohjaaja
Jukka Viikilä, kirjailija
Riikka Pelo, kirjailija
Juho Kuosmanen, elokuvaohjaaja
Ilona Anhava, galleristi
Martti Anhava, kirjailija, suomentaja, toimittaja
Sakari Kannosto, kuvanveistäjä
Miia Tervo, elokuvaohjaaja
Johanna Sinisalo, kirjailija
Ville Ropponen, esseisti, tietokirjailija
Aarne Tapola, elokuvaaja
Reetta Neittaanmäki, animaatiotaiteilija
Ilmari Arnkil, Kino Sherylin toimitusjohtaja, videotaiteilija
Kiba Lumberg, kuvataiteilija, kirjailija
Milla Martikainen, skenografi
Kati Raatikainen, koreografi
Pilvari Pirtola, kuvataiteilija
Petra Vehviläinen, teatteriohjaaja
Heinäsirkka, muusikko-räppäri
Sami Henrik Haapala, näyttelijä, tanssija, tohtorikoulutettava
Kasperi Mäki-Reinikka, mediataiteilija
Jarmo Kiuru, elokuvaaja
Rita Paqvalén, toiminnanjohtaja
Nina Jatuli, vaatesuunnittelija
Annamari Vänskä, taiteen ja visuaalisen kulttuurin tutkija
Merja Puustinen, kuvataiteilija, mediataiteilija
Tarja Nurmi, arkkitehti
Kati Åberg, mediataiteilija
Marja-Terttu Kivirinta, taidekriitikko, taidehistorioitsija
Sinna Virtanen, käsikirjoittaja, ohjaaja, dramaturgi
Hanna Järvinen, kriitikko
Aino-Maija Kaila, museonhoitaja
Kaisu Koivisto, taiteilija
Minerva Keltanen, Kansallismuseon näyttelypäällikkö
Kaarina Kuusisto-Lukkari, kuvataiteilija
Mervi Saarenmaa, kulttuurialan työntekijä
Kimmo Modig, taiteilija
Kari Soinio, valokuvataiteilija
Leena-Maija Rossi, tutkija
Monika Fagerholm, kirjailija
Pertti Jarla, sarjakuvataiteilija
Anna Paavilainen, näyttelijä, ohjaaja
Paleface, räppäri
Susanna Kuparinen, teatteriohjaaja
Taina Riikonen, äänitaiteilija
Antti Reini, näyttelijä
Pekka Aikio, äänisuunnittelija
Janos Honkonen, kirjailija ja käsikirjoittaja
Marja Pyykkö, elokuvaohjaaja
Tero-Pekka Henell, säveltäjä
Julius Jääskeläinen, arkkitehti
Ari Wirta, ohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä
Susanna Vuorio, taidemaalari
Atte Timonen, piirtäjä, käsikirjoittaja, elokuvakriitikko
Roi Vaara, taiteilija
Okko Leo, näytelmäkirjailija, dramaturgi
Elena Näsänen, taiteilija
Marikki Hakola, mediataiteilija, ohjaaja
Eija Niskanen, Suomi-Japani -elokuvakoordinaattori
Vihtori Rämä, teatteriohjaaja
Iina Hänninen, ohjaaja, käsikirjoittaja
Josefina Turunen, monitoimitaiteilija
Marja Helander, kuvataiteilija
Jarno Elonen, elokuvaohjaaja
Neil Hardwick, ohjaaja
JD Sorvari, pelikäsikirjoittaja
Lija Fischer, teatteriohjaaja
Ushma Karnani, näyttelijä
Artemis Kelosaari, kirjailija, kriitikko
Jenni Toivoniemi, käsikirjoittaja, ohjaaja
Mikko Lipiäinen, kuvataiteilija
Maija Nurmio, tanssitaiteilija
Heli Tamminen, käsikirjoittaja
Reetta Aalto, elokuvaohjaaja
Chrzu Lindström, elokuvaohjaaja
Rebecca Viitala, näyttelijä
Otso Kantokorpi, taidekriitikko
Elina Merenmies, taidemaalari
Matti Karttunen, museotoimenjohtaja
Pilvi Takala, taiteilija
Toni Kitti, valokuvataiteilija
Ari Saarto, valokuvataiteilija
Tomi Humalisto, valosuunnittelija
Katariina Hillo, kuvataiteilija
Jaana Kokko, taiteilija
Jaakko Heikkilä, valokuvataiteilija
Gary Wornell, valokuvataiteilija
Felicia Honkasalo, kuvataiteilija
Perttu Saksa, valokuvataiteilija
Teemu Mäki, taiteilija, kirjailija, ohjaaja, kuvataiteen tohtori
Aki Haarala, muusikko
Einari Paakkanen, elokuvaohjaaja
Hedda Liukkala, sirkustaiteilija
Paula Noronen, kirjailija
Tuukka Nikkilä, äänisuunnittelija
Hanna Backända, Public Relations
Teemu Loikas, lavastaja
Niko Roivainen, valosuunnittelija
Paavo Halonen, kuvataiteilija
Kati Simonen, kuvataiteilija
Minna Mirha, käsikirjoittaja
Jonna Lylykangas, kuvittaja
Alexey Lungu, Motion Graphics Artist
Pekka Niskanen, videotaiteilija
Ville Lepistö, tuottaja
Elli Toivoniemi, elokuvatuottaja, ohjaaja
Elina Loisa, kirjailija
Mikael Kinanen, kuvataiteilija
Laura Haapakangas, pukusuunnittelija, lavastaja
Kirsi Reinola, käsikirjoittaja, toiminnanjohtaja
Carina Nyman, vaatesuunnittelija
Konsta Sohlberg, elokuvaaja F.S.C.
Ninni Heiniö, tuottaja
Jenni Kokander, näyttelijä
Tommi Kinnunen, opettaja, kirjailija
Elina Pohjola, elokuvatuottaja
Anna Nummi, kuvataiteilija
Susanna Airaksinen, teatteriohjaaja
Oona Loman, graafinen suunnittelija
Elina Minn, esitys- ja kuvataiteilija
Helena Haaparanta, muusikko, tuottaja, laulunopettaja, ääninäyttelijä
Pietari Koskinen, äänisuunnittelija, professori
Erika Erre, taiteilija
Jaakko Rustanius, taidemaalari
Urho Kähkönen, kuvataiteilija
Minna Jatkola, kuvataiteilija, maalaustaiteen opettaja
Cecilia Paul, näyttelijä
Anu Partanen, suomentaja
Ville Keynäs, suomentaja
Sami Kukka, laulaja-lauluntekijä
Juha Vaurio, muotoilija
Ahti Pitkänen, taidemaalari
Merja Kupiainen, tekstiilitaiteilija
Taisto Oksanen, näyttelijä
Heikki Korkalainen, muusikko
Kalle Mustonen, kuvanveistäjä
Hanna Appel, tanssija
Krista Petäjäjärvi, performanssitaiteilija
Vili Laitinen, äänisuunnittelija
Lauri Eriksson, valokuvaaja
Ahmed Al-Nawas, taidekuraattori
Egle Oddo, taiteilija
Tanja Koponen, kuvataiteilija
Vesa Kataisto, kustannustoimittaja
Antti Väre, näyttelijä
Joonas Suominen, näyttelijä, ohjaaja
Hanna Holopainen, kuvataiteilija
Myrsky Rönkä, sirkustaiteilija
Marianne Mäkelä, elokuvatuottaja
Juho Sarno, sirkustaiteilija
Kati Kärkkäinen, kuva-artesaani
Netta Lepistö, sirkustaiteilija
Sanna Halme, kuvataiteilija, skenografi
Keijo Ahlqvist, sarjakuvataiteilija
Eero Siren, dramaturgi, näyttelijä
Ossi Valpio, muusikko
Raisa Kekarainen, tanssija, tanssinopettaja, koreografi
Terhi Laitinen, kirjallisuuskriitikko, tietokirjailija
Viva Granlund, kuvataiteilija
Jari-Jukka Annala, muusiko, musiikkiterapeutti
Sivi Valima, kuvataiteilija
Leena Havukainen af Hällström, teatteriohjaaja
Panos Balomenos, kuvataiteilija
Annika Dahlsten, kuvataiteilija
Katri Suonio, kuvataideopettaja
Jukka-Pekka Kervinen, säveltäjä
Linda Latokartano, teatteriopettaja
Birgit Aittakumpu, teatterituottaja
Janne Kuusi, kirjailija, elokuvaohjaaja
Marja Niskanen, tuottaja
Janne Jankeri, äänisuunnittelija
Sanna Halme, kuvataiteilija, skenografi
Heli Heinäaho, museonjohtaja
Inger-Mari Aikio, runoilija, ohjaaja, tuottaja, kääntäjä
Sinikka Mokkila, näyttelijä
Pekka Niemi, musiikkiopiston rehtori
Terhi Laitinen, kirjallisuuskriitikko, tietokirjailija
Hanna Vähälä, vapaa taiteilija
Virpi Pajula, proviisori
Mikael Gustafsson, elokuvaaja
Riina Björkbacka, näyttelijä
Katariina Lume, lavastaja
Esko T. Koiranen, avustaja
Heidi Korhonen, teatteriopettaja
Janne Kristian Raunio, taiteilija

*

Lisää allekirjoituksia voi lähettää kommentteina tähän blogaukseen tai suoraan Mike Pohjolalle.

Mainokset
h1

Guggenheimin kävijäarvailut

marraskuu 23, 2016

New Yorkin Guggenheim-museossa vieraili vuonna 2013 ennätykselliset 1,2 miljoonaa ihmistä. Koko kaupungissa kävi tuona vuonna 54,3 miljoonaa. Heistä siis peräti 2,2% kävi museossa! Upea luku.

Helsingissä käy vuosittain 3-3,5 miljoonaa matkailijaa. Helsingin kaupunginhallitus suosittaa tännekin Guggenheim-museon rakentamista, sillä heistä 550 000 tulisi käymään museossa. Siis jopa 15,7% tai huonona matkailuvuonna 18,3%!

Helsingin tynkä-Guggenheim olisi siis kaupunkiin tulevien turistien keskuudessa seitsemän kertaa suositumpi kuin New Yorkissa oleva jättimäinen pää-Guggenheim.

550 000 kävijällä Guggenheim olisi suositumpi kuin Korkeasaari, Tuomiokirkko tai Temppeliaukion kirkko, mutta vähemmän suosittu kuin Suomenlinna. Tätä suositumpia ovat vain liikematkailijoiden suosima Messukeskus sekä mahdollisesti Linnanmäki.

Helsingin Guggenheim olisi myös suositumpi kuin Ateneum, Kiasma, ja Amos Anderson yhteensä vuonna 2015. Siitä huolimatta, että suuri osa näiden vierrailijoista oli lapsia ja muita maksuttomia kävijöitä, jotka Guggenheimissa joutuisivat ostamaan lipun.

Vertailun vuoksi todettakoon vielä, että Louvressa käy 28,8% Pariisin matkailijoista. Se on Euroopan suosituin museo.

Ymmärrän kyllä, että jos nämä luvut pitäisivät paikkansa, Helsingin Guggenheim olisi niin mieletön attraktio, että se olisi suorastaan pakko rakentaa! Valitettavasti luvuissa on kyse enemmänkin lobbareiden haaveilusta kuin asiantuntijoiden ennusteista.

h1

Helsinki on jo museoiden kaupunki

tammikuu 11, 2012

Helsinkiin halutaan Guggenheimilla saada ”Bilbao-efektiä”, jossa tänne tulisi hirveästi enemmän kulttuurituristeja kuin aikaisemmin. En tiedä oletteko huomanneet, mutta Helsingissä on JO aika paljon museoita ja turisteja. Pieni vertailu:

Bilbaon museot ennen kuin Guggenheim rakennettiin (*): Härkätaistelumuseo, Taiteellisten jäljennösten museo, Pyhän taiteen museo, Merimuseo, Baskimuseo ja Kuvataidemuseo. Toistan: Härkätaistelumuseo ja Taiteellisten jäljennösten museo!

Helsingin museot saman lähteen mukaan nyt ennen kuin Guggenheimista on päätetty mitään: Suomenlinna, Seurasaari, Ateneum, Kiasma, Design-museo, Kaupunginmuseo, Kansallismuseo, Kulttuurien museo, Mannerheim-museo, Sukellusvene Vesikko ja Sotamuseo. (Lisäksi kulttuurimatkaajille tietty Korkeasaari, Kansallisteatteri, Kansallisooppera, Finlandia-talo, Linnanmäki, Stadikka, Eduskuntatalo, empirekeskusta, Musiikkitalo…)

Kyllä minun on helppo kuvitella, että jos Härkätaistelumuseostaan tunnettu kaupunki saa yhtäkkiä hienon kuvataidemuseon, niin sinne tulee enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Mutta jos Helsingin kaltaiseen merkittävään museokaupunkiin tulee yksi lisää, niin vaikutus on vähäisempi, ellei mitätön.

Jos Helsingillä todellakin on valtion ja yksityisten lahjoittajien avulla käyttää 140-300 miljoonaa euroa kaupungissa toimivien museoiden kehittämiseen ja lanseeraamiseen, mitä järkeä on laittaa rahoja amerikkalaisen säätiön brändin kehittämiseen, kun niillä voisi kehittää ja mainostaa Stadia todellisena Museoiden kaupunkina? Sellaisena, kuin esimerkiksi Bilbao ei ole.

*: Käytin museoiden listaamisessa lähteenä englanninkielistä Wikitravel-sivustoa, josta puuttui ainakin Sinebrychoffin taidemuseo ja Arkkitehtuurimuseo, mutta en lisäillyt listaan mitään siltä varalta, että Bilbaostakin puuttuisi esimerkiksi joku kiinnostava Kivimuseo tai vastaava.
Vertailun vuoksi Tukholmalla oli epätasaisella sivustolla kahdeksan museota tai galleriaa, Oslolla neljätoista, Pietarilla kolmetoista (mukaan lukien massiivinen Eremitaasi), Tallinnalla neljä, Turulla kymmenen, Tampereella yksitoista, Rovaniemellä kolme, Espoolla ja Vantaalla nolla. (Heureka mainittiin Helsingin yhteydessä.) Aivan superluotettava lähde Wikitravel siis ei ole, mutta kertoo ehkä kaupunkien merkittävyydestä kansainvälisinä matkailukohteina.

Jos museo kuitenkin rakennetaan, niin osallistun arkkitehtikilpailuun oheisella pienoismallilla. Se on Alvar Aallon perinteitä postmodernisti jatkava rakennusteos, joka jatkaa Helsingin nykyrakentamisen linjaa ja sulautuu saumattomasti Katajanokan historialliseen ympäristöön toimien samalla yhdistävänä elementtinä ympäröivien Kauppatorin, empirekeskustan, Uspenskin katedraalin ja Suomenlahden välillä. Valkoinen väri ja laatikkomainen muoto korostavat puhtautta, talvea, suomalaisuutta, kansainvälisyyttä ja innovatiivisuutta. Klemmarit symboloivat teippiä, jota en kuitenkaan jaksanut etsiä.

Pienoismalli on käytettävissä myös kotimaisten suuryritysten pääkonttoriksi Töölönlahdelle.