Posts Tagged ‘Ihmisen poika’

h1

Näin homoliiton voisi siunata luterilaisessa kirkossa

28 kesäkuun, 2014

IHMISEN POIKA_KANSI_webKirjoitin muutama vuosi sitten romaanin Ihmisen poika (Gummerus, 2011), jonka toinen päähenkilö oli homopappi Farfors. Kirjassa julkaisen Farforsin nimellä ehdotuksen luterilaiseksi vihkikaavaksi miesten (ja toki naistenkin) väliselle avioliitolle eli ”veljesliitolle”.

Laitanpa sen nyt Helsinki Priden kunniaksi tähän muistuttamaan, että homovastaisuus ei ole mikään kristinuskosta universaalisti kumpuava välttämättömyys.

Farfors pohti seksuaalisuuttaan ja uskontoaan, ja tutustui tuoreeseen kirjaan, joka käsitteli homoseksuaalisuutta Euroopan historiassa. Kävi ilmi, että kristilliset kirkotkin olivat siunanneet homopareja vielä suhteellisen vähän aikaa sitten, ja että ainakin ortodoksisessa kirkossa tunnettiin vieläkin veljesliittojen vihkikaavat. Niissä kaksi miestä liitettiin yhteen aivan kuin avioliitossa, paitsi ilman paineita perheen perustamisesta.

Pyhimyskaksikko Sergios ja Bakkos tunnettiin toistensa ”lempeinä kumppaneina ja rakastajina”. He olivat Rooman sotilaita, joita vainottiin kristillisen uskonsa tähden. Jossain irlantilaisessa ikonissa heidät esitettiin veljesliittoa vannomassa niin, että itse Jeesus oli heidän bestmaninsa.

Armollinen ja rakastava Herra, joka loit ihmisen omaksi kuvaksesi ja jonka tahdosta pyhät apostolisi Filippus ja Bartolomeus tulivat veljiksi, ei lihassa vaan uskossa ja hengessä. Kuten katsoit pyhät marttyyrisi Sergioksen ja Bakhoksen kelvollisiksi tulemaan veljiksi, siunaa nämä palvelijasi N. ja N.; Heitä ei yhdistä liha vaan usko ja henki. Anna heille rauha ja rakkaus ja yksimielisyys. Puhdista heidän sydämestään kaikki lika ja epäpuhtaus, ja salli heidän rakastaa toinen toistaan ilman vihaa ja nuhdetta heidän elämänsä jokaisena päivänä. Jumalan äiti ja kaikki pyhät suojelkoot heitä, sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia, oi Jumala. Aamen.

Katkeransuloista ajatella, että Turun Tuomiokirkossa vielä muutama sataa vuotta sitten saattoi kristillinen pappi liittää kaksi homomiestä kristilliseen liittoon, mutta ei enää nykyään. Elettiinkö nykyään todella niin paljon taantuneempia aikoja?

Farfors päätti suostua eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Farforsin lukema kirja The Marriage of Likeness: Same-Sex Unions in Pre-Modern Europe on John Boswellin kirjoittama. Siinä esitetty Grottaferratan rukous on tässä tekijän suomentama, käyttäen apuna Boswellin englanninkielistä ja historioitsija Jukka Korpelan suomenkielistä käännöstä, joka on esitelty hänen kirjassaan Miesparin siunaaminen, viisi ortodoksista keskiaikaista rukousta (Arator, 2011)Tietääkseni tämä on ainoa esitys luterilaiseksi versioksi Grottaferratan rukouksesta.

Helsinki Priden kulku lähtee tänään la 28.6. klo 13 Senaatintorilta. Nähdään siellä!

Advertisement
h1

Ropecon-ohjelmaa!

24 heinäkuun, 2013

On taas se aika vuodesta, kun roolipelaajat, larppaajat, korttipelaajat ja muut siistit tyypit huomaavat askeltensa kulkevan, kuin jonkin sopivasti virittyneisiin ihmissieluihin vaikuttavan magneetin vetäminä, kohti Espoon Dipolia. Sillä siellä on Ropecon!

Itselleni tämän vuoden ehdoton pääjuttu on Myrskyn sankarien julkaiseminen. Sen tiimoilta on kaksi isoa esitelmää. Lisäksi olen paneelissa puhumassa kirjailijuuden ja roolipelaamisen suhteesta, sekä kerron englanniksi virheistäni. Istun myös Kaubamajassa myymässä Myrskyn sankareita ja toivottavasti ehdin sitä demottaakin. (Monet muut kyllä demottavat, joten ei huolta!)

Pe 20-22 Sali 26: Myrskyn sankarit: Joukkorahoituksella kauppoihin

Viime vuonna Myrskyn sankarit –projekti käynnistettiin Ropeconissa ja joukkorahoitettiin syksyllä. Tänään julkaistaan seikkailuroolipeli Myrskyn sankarit – Suurkuninkaan miekka, joka tulee syksyllä kauppoihin. Miten projekti kasvoi paljon suunnitelmiaan suuremmaksi? Entä mikä on seuraava askel?

La 13-15 Auditorio: Myrskyn sankarit: Viherhuppuja ja kotkasotureita

Seikkailuroolipeli Myrskyn sankarit – Suurkuninkaan miekka kertoo kapinasta pahaa keisaria vastaan. Onko laatikossa nopat? Mitä hahmoluokkia pelissä on? Miten maailma eroaa Myrskyn ajasta? Paljonko piiralla on kestopisteitä? Kuka haluaa pelata sikopaimenta, jos voi olla velho tai ritari?

La 17-18 Auditorio: Kaikki ne tekemämme virheet… roolipeleissä

Knutepunktista tuttu konsepti nyt Ropeconissa! Massi ja hänen kolme fantastista suunnittelijakollegaansa jakavat kaikkein oudoimmat, upeimmat ja katastrofaalisimmat virheensä pelien suunnittelun parissa. Viemme yleisön läpi yleisten virheiden – ja Mike Pohjola, Juhana Pettersson ja Timo Multamäki kertaavat kommelluksiaan. Opitaan virheistämme ja nauretaan häpeä pois!

Su 11-13 Sali 26: Roolipelit kirjailijan työvälineenä

Kirjailijat Juhana Pettersson (Sokerisamurai), Mike Pohjola (Ihmisen poika), Ville Vuorela (Vanha koira) ja Nina Hurma (Yönpunainen höyhen) keskustelevat siitä, miten roolipelit voivat auttaa romaanin kirjoittamisessa ja miten fiktion kirjoittaminen eroaa pelin kirjoittamisesta.

h1

Turun taudin kasvot

19 joulukuun, 2012
Näkymä Brahenkadulta.

Näkymä Brahenkadulta.

Turun tauti on sitä, kun rakennusalan firmat päättävät Turun rakennuspolitiikasta, eli käytännössä repivät valtuuston ja rakennuslautakunnan siunauksella vanhat talot maan tasalle ja pistävät rumia elementtikerrostaloja tilalle. Usein tähän liittyy esimerkiksi suojeltujen puutalojen äkillinen palaminen, kaupunginvaltuutettujen yllättävät sairastumiset ennen tärkeitä kokouksia (jotta grynderihenkiset varavaltuutetut pääsevät paikalle) ja paljon sellaista.

Kirjoitin ilmiön aiemmista kauheuksista romaanissani Ihmisen poika, mutta ei pidä luulla, että Turun taudista olisi päästy.

Paljon valtaa näissä asioissa keskittyy rakennuslautakuntaan. Siellä siis puolueiden (ei kaupunkilaisten) valitsemat edustajat päättävät siitä, millaisia rakennushankkeita viedään eteenpäin. Rakennushankkeita Turussa ajavia liikkeitä ovat esimerkiksi grynderit Hartela, Palmberg ja NCC.

Demokraattisesti toimivassa kaupungissa rakennuslautakunnan jäsenillä ja rakennusfirmojen edustajilla ei tietenkään ole minkäänlaisia kytköksiä. Hallintolain  28 §:n mukaan virkamies tai luottamushenkilö on jäävi, mikäli ”hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista” tai ”jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen” tai ”jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen”.

Turussa sen sijaan rakennuslautakunnan puheenjohtajana on pitkään ollut Raimo Huhtanen, jonka työpaikka oli Hartela. Mies oli siis mitä suurimmassa määrin jäävi kävelemään lähellekään kyseistä lautakuntaa.

Huhtanen ei ollut valtapuolueiden Kokoomuksen tai SDP:n mies vaan Vasemmistoliiton! Tärkeän lautakunnan puheenjohtajuus oli annettu vasemmistolle sillä ehdolla, että sen saa juuri gryndereiden luottomies Huhtanen. En tiedä, miksi tähän suostuttiin, mutta ehkä olisi kirpaissut liikaa jäädä vaille puheenjohtajuuksia.

(En myöskään tiedä, mitä asiaa Huhtasella ylipäätään oli Vasemmistoliittoon. Miehen linja on järjestelmällisesti kannattaa kaikkia rakennushankkeita riippumatta niiden yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta tai ympäristöllisestä tuhoisuudesta. Tietenkään kaikki rakennushankkeet eivät ole ongelmallisia, mutta Huhtanen tekee puhtaasti, mitä grynderit määräävät. Kuten sivumennen sanoen tekee suuri osa myös SDP:stä ja Kokoomuksesta.)

Tällä kertaa Vasemmistoliitto ei enää suostunut saneluun eli nk. Turku-sopimukseen. Siitä neuvoteltaessa Kokoomus ilmoitti Vasemmistoliiton edustajille, että Vasemmistoliitto ei saisi yhtään lautakunnan puheenjohtajuutta, menettäisi kaupunginhallituksessakin yhden paikan. (Toisin kuin vaalitulos eli kaupunkilaisten kanta sanoisi.) Lisäksi Kokoomus ilmoitti, että Raimo Huhtasesta tulee rakennuslautakunnan puheenjohtaja.

Vasemmisto sanoi ei. Tästä rangaistukseksi puolue menetti pari lautakuntapaikkaa.

Mitä teki Kokoomus? Ehdotti Raimo Huhtasta omalla mandaatillaan rakennuslautakuntaan. Tätä, ystäväni, tätä on Turun tauti. Puoluekannalla ei ole väliä, kunhan kyselemättä ajaa grynderien asiaa. Siis yksi Kokoomuksen edustajista rakennuslautakunnassa on Vasemmistoliiton jäsen. Täysin päätöntä.

Netissä spekuloidaan, että nimitysehdotus olisi palkinto siitä, että Huhtanen (toisin kuin koko muu vasemmisto) valtuustossa äänesti 18.6.2012 Toriparkin puolesta.

Mitä voimme tehdä? Emme paljon mitään, paitsi pitää asiaa esillä ja näkyvillä. Johonkin valtapuolueiden, gryndereiden, rahamiesten ja muiden hyvien veljien kehtaaminen Turussakin loppuu. Mikäli asiaa ei taas haudata hiljaisesti.

h1

1827 – Infernon käsikirjoitus kustantajalla

16 toukokuun, 2012

Lähetin eilen 1827 – Infernon käsikirjoituksen kustantajalle. Hieno rajapyykki, vaikka tästä seuraakin vielä kommentteja, uusia versioita, kielenhuoltoa, taittovedoksia ja kaikkea muuta. Seuraava konkreettinen rajapyykki on oikeastaan kirjan saaminen painoon.

Tulossa on siis Turun paloon sijoittuva historiallinen seikkailuromaani. Saman tarinan pohjalta tehtiin viime vuonna myös huippusuosittu hevimusikaali 1827 – Infernal Musical. Pian kaksisataa vuotta on mietitty Turun palon syitä ja periturkulaiseen tapaan etsitty syyllisiä, mutta nyt mysteerit viimeinkin ratkeavat!

Word kertoo kirjasta tällaisia tilastoja:

Pages 150.
Words 65,297.
Characters 512,419.
Paragraphs 3,082.
Lines 6,911.

Tästä voimme päätellä, että kirja on noin kolmesataasivuinen eli puolet järkälemäisestä Ihmisen pojasta.

Nyt olisi hienoa saada kirjan Facebook-yhteisö aktiiviseksi ja paljon kannattajia. Laitan sinne linkkejä, päivityksiä, kuvia, ennakkomateriaalia, arvosteluja ja kaikkea mahdollista kirjaan liittyvää. Mahdollisesti myös jotain tarjouksia – viime vuonna jaoin Ihmisen pojan tykkääjille ilmaisia lippuja Turun Kirjamessuille.

Ennen ilmestymistä saaduista tykkääjistä voi olla ihan konkreettista hyötyä, sillä kirjakaupat alkavat nyt päättää, paljonko syksyn kirjoja tilaavat mihinkin kauppaan. Jos siis haluat varmistaa, että paikallisessa Suomalaisessa tai Kansallisessa on Infernoa tarjolla, tykkää kirjan sivusta, kutsu kaverisi mukaan ja käy vielä kirjakaupassa varmistamassa, että sitä on tulossa.

h1

Traconin muistoja

8 joulukuun, 2011

Olin syyskuun alussa kunniavieraana Traconissa eli Tampereen roolipeli- ja animetapahtumassa. Tapahtumassa on tuhansia animeharrastajia, joista valtaosa on pukeutunut cosplay-asuihin. Kun ensisijaisesti roolipeleihin keskittyneitä kävijöitä on huomattavasti vähemmän, on selvää, että roolipelikunniavieras ei saa ihan yhtä innostunutta vastaanottoa kuin pääkunniavieras, Hopeanuoli-mangan luoja Yoshihiro Takahashi 🙂

’Traconissa roolipelaajalle kiinnostavaa ei olekaan massa vaan yhteishenki, joka syntyy, kun suuri osa alan toimijoista, julkaisijoista, suunnittelijoista ja muista yhtäkkiä tapaa toisensa melko kiireettömässä ilmapiirissä ja ehtii käydä sekalaisilla kokoonpanoilla päivällisellä. Se on aina hauskaa. Uusia kuulumisia ja ajatuksia on aina hauska kuulla.

Ohjelmaani kuului kirjailijahaastattelu, jossa Juhana Pettersson grillasi minua reilun tunnin verran kirjoista, roolipeleistä, fantasiasta, hevimusikaalista ja vähän kaikesta mahdollisesta. Lisäksi luin Ihmisen poikaa ääneen ainakin puolitoista tuntia yleisölle, jossa oli ilahduttavan paljon myös anime-väkeä. Molemmat videoitiin ja laitettiin YouTubeen, josta niitä sopii katsella tai kuunnella!

En tiedä, mitä kampaukselleni on tapahtunut tässä kirjanluvussa, mutta teeskennelkää, että se on viittaus johonkin anime-hahmoon, jota ette tunne.

En ole mikään manga- ja animeharrastuksen supertuntija, mutta koetan lukea ja katsoa sarjoja sen verran, että pysyn vähän perillä, mistä puhutaan. Ja coneissa käymällä törmää jatkuvasti johonkin harrastuksen uuteen aspektiin, tällä kertaa se oli ehkä J-rockin tahtiin esiintyvät koreografioidut tanssiryhmät, joita ilmeisesti harjoittelee useassakin kaupungissa Suomessa. Niin sitä pitää!

Kun minä olin pieni, scifi-porukoita ärsytti, kun roolipelaajat tulivat heidän tapahtumiinsa. Nykyään roolipelaajat järjestävät kaikki conit (paljolti tämänkin) ja jotkut valittavat, kun animeteinejä on joka paikassa. Pian ne järjestävät kaikki conit, jos näin ei vielä ole käynyt, ja sitten tulee joku uusi nörttiyden muoto, jota vanhukset kummaksuvat. Kawaii!

h1

Helsingin kirjamessuilla ja muita esiintymisiä

26 lokakuun, 2011

Esiinnyn tämän viikon perjantaina ja sunnuntaina Helsingin Kirjamessuilla parissakin paikassa molempina päivinä. Lisäksi lähiviikkoina on tulossa muutamia muita esitelmiä ja keskusteluita – sattumalta lähinnä Tampereella.

PERJANTAI 28.10. – HELSINGIN KIRJAMESSUT
16.00–17.00 Aleksis Kivi, haastattelija Saku Heiskanen, Kirjan matka valkokankaalle -keskustelu yhdessä kirjailija Petri Karran kanssa
17.00–17.30 Kirjakauppa Rosebud (6c139), signeeraus
19.00–19.30 Akateeminen kirjakauppa (7k41), haastattelija Saku Heiskanen

SUNNUNTAI 30.10. – HELSINGIN KIRJAMESSUT
11.00–11.30 Kirjakauppa Rosebud (6b95), haastattelija Iida Siimes
15.30-16.00 Elisa (7p37), haastattelija Tuomas Enbuske

KESKIVIIKKO 2.11.
11-18 Digituote menestyksellä maailmalle – rahaa, rakkautta ja osaamista! -seminaarissa Tampereella

MAANANTAI 7.11.
18-20 Väentuvassa puhumassa yhteiskunnallisesta kirjailijuudesta ja Vatakista Kulttuurikahvila Hertassa Tampereella

TIISTAI 15.11.
Ehkä Joensuussa puhumassa – varmistuu myöhemmin

TORSTAI 8.12.
Saksassa transmedia-konferenssissa keynote-puhujana

h1

Turun Kirjamessuilla

29 syyskuun, 2011

Huomenna alkavat Turun Kirjamessut. Nyt olen menossa sinne kirjailijana, aiemmin olen ollut siellä monena vuotena haastattelijana ja lavaisäntänä. Fiore-lavaa oli hauska isännöidä aikanaan ja vieläkin tunnen tapahtumaan jonkinlaista lukkarinrakkautta, vaikka kustantamot panostavatkin yleensä enemmän uusiin Helsingin messuihin.

Tänä vuonna esiinnyn Ihmisen pojan kanssa joka päivä Turun messuilla:

Perjantai 30.9.1011
11.20 – 11.40 Agricola-lava, haastattelija Sakari Heiskanen
11.40 – 12.00 Akateeminen kirjakauppa (A69), signeeraus

Lauantai 1.10.2011
16.00 – 17.00 Turun scifiseuran osasto, yleisökeskustelu

Sunnuntai 2.10.2011
14.30 – 14.45 Lukulaakso A30
15.50 – 16.10 Fiore-lava, haastattelija Niina Repo
16.10. – 16.20 Akateeminen kirjakauppa (A69), signeeraus

Tulkaahan paikalle ja tervehtimään!

h1

Ihmisen pojan traileri

21 syyskuun, 2011

Omaelämäkerrallinen Jeesus-romaanini Ihmisen poika julkaistaan huomenna, mutta se saattaa löytyä jo kaupoista. Sitä odotellessa sopii vilkaista kirjan englanninkielistä traileria. Saa suositella myös ulkomaisille kustantajille.

h1

Ihmisen pojan roolipelaajatraileri

15 syyskuun, 2011

Omaelämäkerrallisessa Jeesus-romaanissani Ihmisen pojassa seurataan päähenkilön kasvua 80- ja 90-luvuilla, joten asianmukaisesti siinä käsitellään myös Taistelupelit, Dungeons&Dragons, RuneQuest ja larpit. Tein siksi myös pienen trailerivideon, joka on suunnattu nimenomaan roolipelaajille.

h1

LUKU XLI: World Trade Centerin kirja (katkelma alusta)

11 syyskuun, 2011

Ihmisen poika on kaupoissa alle parin viikon päästä. Tässä kirjasta tekstiä, joka sijoittuu tarkalleen kymmenen vuotta taaksepäin.

Syyskuussa Johanna, Meta, Julius ja Matias olivat lamppukaupassa etsimässä uusia lamppuja Atlantikseen. Matias ja Johanna olivat todenneet, että katosta roikkuvat paljaat hehkulamput olivat liian opiskelijamaisia ja he voisivat kustantaa uudet lamput. Mutta kaikkien neljän oli valittava ne, mikä Metasta ja Juliuksesta oli erittäin miellyttävää.

Heidän siirtyessään varjostinosastolta jalkalamppuosastolle Meta sai tekstiviestin: ”Lentokone on osunut WTC:iin. Vallankumous on alkanut. Jiihaa!” Hän luki sen ääneen.

”Onks toi joku larppijuttu?” kysyi Julius.

”Jonkinlainen salaliittoteoria?” ehdotti Johanna.

”Sul on kyl friikkei kavereit”, sanoi Matias.

Pian muutkin alkoivat saada samansuuntaisia tekstiviestejä. He ostivat lamput nopeasti ja juoksivat kiireenvilkkaa takaisin kommuunilleen. Meta avasi television, muut juoksivat tietokoneilleen. Pian Atlantiksen olohuoneessa oli muutaman läppärin ja CNN:n muodostama pieni uutisstudio, jossa katsottiin uusintana kerta toisensa jälkeen, kun kaksi lentokonetta osui World Trade Centerin torneihin Yhdysvalloissa.

* * *

Pirjo Lehmus katsoi samaa videokuvaa tuomiokapitulissa. Hän istui valtavassa korkeaselkäisessä nojatuolissa. Kyynärpäät nojasivat käsitukiin ja sormenpäät olivat toisiaan vasten. Huoneessa oli pimeää niin, että hänen kasvojaan ei näkynyt.

”Varsin mielenkiintoista…” hän sanoi ja taputti etusormiaan yhteen mietteliäänä.

”Niin, eiks ookki”, hänen miehensä vastasi.

* * *

Marja-Liisa ja Seppo Sariola katsoivat uutislähetystä kahdestaan kotonaan Naantalissa.

”Herrajumala”, sanoi Marja-Liisa. ”Niin moni ihminen kuolee.”

”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”, sanoi Seppo, mutta jäi arvoitukseksi, viittasiko hän sillä terroristeihin vai amerikkalaisiin.

* * *

Meta nauroi iloisena. ”Nyt jenkit saa ansionsa mukaan!”

”Mut mieti ku ne iskee takasin”, Julius sanoi. ”Viattomat saa kärsiä viä lisää.”

”Ei siitä typerästä Bushista ole miksikään sotaherraksi”, Johanna ilmoitti.

* * *

Seuraavana päivänä alkoivat syksyn ensimmäiset sateet. Vettä tuli rankasti koko päivän, eikä kukaan keskustellut mistään muusta kuin ”WTC:n iskuista” ja ”hyökkäyksestä Amerikkaan”. Esitettiin villejä teorioita terroristeista, salaliitoista, lavastuksista ja Nostradamuksen ennustuksista. Projektisuunnitelmia muutettiin ja mielenosoituksia peruttiin.

Juliuksesta kaikki tuntui yhtäkkiä triviaalilta. Satoja ihmisiä saattoi kuolla tuosta vain, ja varmasti vielä monia kuolisi, ennen kuin kaikki olisi ohi. Mitä väliä oli millään, mitä hän tekisi tai sanoisi tai kirjoittaisi? Pelastaisiko se jonkun hengen? Pelastaisiko se enemmän henkiä kuin tässä menetettäisiin?

Myrsky jatkui vielä torstainakin, jolloin kaikissa kouluissa ja työpaikoissa Suomessakin vietettiin hiljainen hetki uhrien muistolle. Juliusta se raivostutti. ”Joka päivä kuolee hirveet määrät ihmisiä sotien tai nälänhätien takia, mut nyt kun kuolee amerikkalaisia, niin koko maailma on ihan pullollaan sympatiaa! Miksei niistä muista uhreista välitä kukaan?”

Sisäpihalla käväisi jokunen uusnatsi huutamassa haukkumahuutoja muslimeille, joita terrori-iskusta syytettiin. Talonmies ajoi ne kuitenkin nopeasti pois.

Monille terrori-isku ja Bushin sekava toiminta alkoivat kuitenkin olla jo hirtehisen huumorin aiheita.

Viikonloppuna tapahtuma oli jo muuttunut ahdistavaksi osaksi ajankuvaa, johon viitattiin, mutta joka ei ollut ainoa tärkeä asia. Lauantaina sade väheni ja sunnuntai oli jo aurinkoinen. Bush julisti taistelevansa terrorismia vastaan, ja vaati Afganistania luovuttamaan Osama bin Ladenin. Suomalaisten silmissä Bush oli nopeasti muuttumassa pellestä sotahulluksi.