Posts Tagged ‘kolumni’

h1

Kiusaajat uhkaavat yhteiskuntaa

14 huhtikuun, 2021

Nettihäirinnän eri muodot ovat uhka poliitikoille, toimittajille ja tavallisille netinkäyttäjille. Sen perimmäisenä tarkoituksena on pelotella ja hiljentää, ja se toimii, jos annamme sen toimia.

Suomen hallitus ja varsinkin viisi johtavaa naisministeriä ovat jatkuvan haukkumisen, häirinnän ja maalittamisen kohteina sosiaalisessa mediassa. Naton tutkimuksen mukaan jatkuva vihapuhe ja alatyylinen palaute ovat uhka Suomen demokratialle.

”Osaamaton, kokematon, Sokoksen kassa, tyttö, tyttöhallitus, huulipunahallitus, sukkahousuhallitus, uhkailu, vihapuhe, maalitus”, tiivisti pääministeri Sanna Marin tätä häirintää.Maalitus ja muut häirinnän muodot siirtävät vallan yhteiskunnalta näille häiriköille ja heitä masinoiville pääkiusaajille.

*

File:John Bauer 1915.jpg - Wikipedia

Mitä maalitus sitten on ja miksi se on ongelma?

Maalitus tapahtuu yleensä sosiaalisessa mediassa. Siinä joku nostaa esiin toisen some-käyttäjän ja tavalla tai toisella usuttaa seuraajiaan häiriköimään tätä. Tyypillinen tapa tähän on jakaa jokin yksittäinen viesti asiayhteydestään irrotettuna ja kommentoida esimerkiksi: ”Mitenköhän toimittelija suhtautuisi, jos hänen oma postilaatikkonsa täyttyisi uhkauksista?”

Tämä ei lain kirjaimessa ole uhkaus eikä edes yllytys rikokseen mutta todellisuudessa johtaa siihen, että maalituksen kohdetta aletaan häiritä ja uhkailla.

Tietenkin se tarkoittaa, että maalittajalla on riittävästi trollihenkisiä seuraajia ja mielipidevaltaa näihin. Minä en voisi maalittaa Donald Trumpia, mutta Donald Trump voisi maalittaa minut.

Usein maalittajat väittävät, että kyllähän tuokin maalitti minua. Että ajetaanko tässä nyt kaksilla rattailla? Yritän avata asiaa.

*

Jos koulun pihalla Make sanoo, että Ville pitäisi hakata ja Ville sanoo, että Make pitäisi hakata, ovatko molemmat yhtä syyllisiä? Makella on kaveripiirissään viisi väkivaltaista tyyppiä, jotka mielellään hakkaisivat Villen tai kenet vaan Make käskee. Villellä taas ei ole kavereita. Onko molempien toive edelleen yhtä paha? Entä sitten, kun Ville hakataan? Onko Ville yhtä syyllinen kuin Make?

Kristillisen toisen posken kääntämisen ideaalissa ei tietenkään ole hyvä, että Ville toivoo Makea hakattavan. Mutta tosiasiassa vain toinen näistä toiveista voi toteutua. Toinen niistä on abstrakti harmistuksen ilmaus, toinen konkreettista yllytystä rikokseen.

Sama juttu pätee maalitukseen. Jos some-vaikuttajalla on runsaasti seuraajia, jotka ovat taipuvaisia trollikäytökseen, hän voi usuttaa näitä uhrinsa kimppuun maalittamalla tätä. Jos somettajalla ei ole seuraajia tai nämä eivät harrasta häirintää, ei hän voi myöskään maalittaa ketään.

Tämä ei ole teoriaa vaan raakaa todellisuutta, jossa monet – varsinkin naiset, nuoret ja vähemmistöihin kuuluvat – ovat koko ajan maalittamisen uhreina.

*

Jotkut ajattelevat, että tämä pitää vain kestää. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Mutta se ei pidä paikkaansa.

Häirintä vaikuttaa ihmisten toimintamahdollisuuksiin konkreettisesti: Toimittajat välttelevät tiettyjä aiheita. Valtioneuvoston tutkimuksen mukaan 28 prosenttia vihapuheen kohteeksi joutuneista päättäjistä kokee halunsa osallistua poliittiseen päätöksentekoon vähentyneen. Ihmiset hiljennetään ja passivoidaan, jolloin häiriköt pääsevät sanelemaan koko yhteiskunnan arvot.

On kuin koulukiusaajat pääsisivät päättämään opetusohjelmasta.

Ketään ei saa hiljentää.

(Julkaistu Kansan Uutisissa 25.3.2021.)

PS. Liity mukaan kansanliikkeeseen nettihäirintää vastaan: Twiittaa hashtagilla #trollikontrolli tai liity TrolliKontrollin Facebook-ryhmään!

h1

TS-kolumni: Ylettömän hienoa

16 syyskuun, 2013

”Yleisradiota vastaisia argumentteja on keksitty runsaasti – se vääristää kilpailua, tiedonvälitys ei ole ”riippumatonta”, siellä on liikaa ruotsinkielisiä ohjelmia, se rakentaa Musiikkitaloa, siellä on liikaa henkilökuntaa ja niin edelleen. Todellisuudessa kyse on lähinnä siitä, että yksityisten mediafirmojen näkökulmasta YLE on valtion tukema kilpailija netin kriisiin ajamilla markkinoilla.”

kolumni_ylettomanhienoa_140913(Turun Sanomat, 14.9.2013)

h1

Torin onni?

26 huhtikuun, 2013

Toriparkki on hyvä sana, erittäin suomalainen. Kolmoiskonsonantti, paljon ärrää ja koota. Ulkomaalaisille voi väittää, että se on kirosana, vähän kuin ”kaurrrrapuurrrro”.

Kirosana siitä on tullut myös useimmille turkulaisille. Taloustutkimus selvitti keväällä, että 57 % turkulaisista vastustaa Toriparkkia ja vain 20 % kannattaa.

Mutta miksi Toriparkki-hanketta vastustetaan niin paljon? Johtuuko se torista, parkista vai hankkeesta? Veikkaan, että viimeisestä.

*

Toriparkkia vastaan on paljon hyviä perusteita liittyen sekä toriin että parkkiin. Torikauppiaat menettävät elantonsa pitkäksi aikaa ja kauppa saattaa näivittyä. Torin alla olevat arkeologiset kerrokset ovat vielä täysin tuntemattomia. Parkkihalli lisäisi yksityisautoilua ja ilmansaasteita keskustassa. Hanke onkin yhtäkkiä tulossa veronmaksajien kukkarolle.

Kyllähän te nämä pointit tiedätte, lisää varmasti tarjolla tämänkin blogin kommenteissa.

Mutta ovatko turkulaiset tosiaan näin innoissaan arkeologiasta ja liikennepolitiikasta? Onhan maailmassa suurempiakin vääryyksiä, esimerkiksi kaljuuntuminen.

Turun Toriparkki Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Vaiste vastaa kysymykseeni.

*

Viime lauantain Turun Sanomien mielipidekirjoituksessaan Vaiste vähätteli Taloustutkimuksen Toriparkki-kyselyä. ”Outoa tuloksissa oli vastaajien tietämättömyys. Vain harva vastaaja oli hyvin perillä toriparkista tai sen tarpeellisuudesta”, Vaiste kirjoittaa. ”Vastaukset olivat paljolti ’musta tuntuu’ -pohjalta annettuja.”

Tänään hän jatkoi samalla linjalla: ”Ylen tutkimuksesta julkaiseman tiedon mukaan ’lähes puolet vastaajista kertoi tietävänsä toriparkista vain vähän ja noin kymmenesosa ilmoitti, ettei tunne suunnitelmia lainkaan’. Prosenttimäärä on sama kuin vastustajien, joten väistämättä herää kysymys, vastustetaanko hanketta vain periaatteen vuoksi ottamatta selvää sen sisällöstä.”

Ylen uutisen mukaan ”yli puolet toriparkkia vastustavista kokee tuntevansa hankkeen ainakin melko hyvin. Kannattajista sen kokee  tuntevansa ainakin melko hyvin vajaa kolmannes.” Eli hankkeen kannatus on todennäköisemmin ”musta tuntuu” -pohjalla kuin sen vastustus.

Mutta kansa on siis tyhmää, kun ei ymmärrä, että Toriparkki on pakko saada. Jos tämä ei ärsytä, niin mikä sitten? Miten olisi faktojen vääristely?

“Ehkä tiedon vähyyden vuoksi vastausprosentti oli erittäin alhainen”, Vaiste päättelee. Kuinka alhainen?

Kysely oli osa Turku Tänään -kirjetutkimusta, joka tehdään kaksi kertaa vuodessa. Tällä kertaa vastaajia oli 27,6 %.

Soitin Taloustutkimukseen ja kysyin asiasta. Syksyllä samassa tutkimuksessa vastaajia oli 25 %, vuosi sitten ilman Toriparkki-kysymystä 26 %. Vastausprosentti siis ei ollut “erittäin alhainen” vaan aivan normaali. Lisäksi otos oli edustava ja vastasi Turun alueen väestöpohjaa.

Tämä on aivan tyypillistä Toriparkin ajajien käytöstä. Jäävit valtuutetut, epämääräisesti ilmaistut laskelmat, kerran toisensa jälkeen palaavat kaavaehdotukset, korkeimman hallinto-oikeuden päätösten kiertäminen ja keskustelun hiljentäminen kuuluvat kaikki samaan pakettiin.

*

Parkkimaksut, arkeologia tai edes ilmansaasteet eivät saa minua raivoihini.

Vähättely, valehtelu, huijaaminen ja kansalaismielipiteen ohittaminen saavat. Turun politiisessa kulttuurissa nämä eivät ole mitenkään tavattomia asioita, mutta Toriparkki Oy on tehnyt itsestään niiden symbolin, eikä Heikki Vaiste ainakaan pyri lieventämään tilannetta.

Kunnes tämä muuttuu, Toriparkki pysyy kirosanana.

h1

Kolumni: Rouva Lin valokuvat

7 tammikuun, 2013

Lauantain kolumnissani muistelen, kuinka Kiinan kommunistipuolueen propagandisti puhuu gooteista. Julkaistu Turun Sanomissa 5.1.2013.

kolumni_rouva_li_050113

h1

TS: Yhteiskunnallisen keskustelun reimarit

30 huhtikuun, 2012

Lauantaina julkaistiin Turun Sanomissa tämmöinen kolumnini Björn Wahlroosista ja vasemmiston tilasta. (Klikkaa isommaksi.) Hyvää työväen juhlaa!