Epäloogisuuksien leikkipuisto

Kirjoittanut Mike Pohjola. Julkaistu kokoelmassa Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, toim. Ville Hytönen, julk. Savukeidas, 2010. Juttu on osittain vanhentunut. Matias Turkkila on nykyään Perussuomalainen-lehden päätoimittaja, Maria Pettersson Helsingin Sanomien toimittaja ja Elina Moisio Helsingin varavaltuutettu. Kimmo Kiljunen on varakansanedustaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu. Jussi Halla-aho on europarlamentaarikko.

Kirjoituksen alkuperäisen julkaisun jälkeen Perussuomalaiset ja erityisesti puolueen Suomen sisusta ja Hommaforumista ammentava maahanmuuttokriittinen siipi on saanut kaksi suurta eduskuntavaalivoittoa.

Jussi Halla-aho esiintyy blogissaan maahanmuuttokriittisen liikkeen senaattorina, äänitorvena ja ylipappina, mutta keiden kaikkien puolesta hän todella puhuu? Mitä muuta tähän asemaan liittyy ja miten se toteutuu? Halla-ahon blogi on ennen kaikkea keskustelun fokuspiste, mutta keskustelu harvoin alkaa sieltä tai päättyy sinne.

Kansikuva: Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? Savukeidas, 2010.Tämä kirjoitus seuraa yhden maahanmuuttoon liittyvän aiheen kulkua kansanedustaja Kimmo Kiljusen (SDP) haastattelusta Hommaforumille, sieltä Halla-ahon blogiin Scriptaan ja sitten takaisin nettifoorumille. Mukana prosessissa ovat myös Helsingin kaupunginvaltuutettu Elina Moisio (vihr.), City-lehden toimittaja Maria Pettersson, Homma ry:n puheenjohtaja Matias Turkkila sekä suurehko joukko etupäässä nimettömänä pysyviä sympatisoijia Hommaforumilta.

Keskustelun keskiössä on Halla-ahon seuraajien ympärille syntynyt nettiyhteisö Homma, jossa monet kokevat, että Halla-aho puhuu heidän suullaan. Joidenkin mielestä tämä asettaa Halla-aholle myös tiettyjä velvollisuuksia, koska eihän heidän suullaan nyt ihan mitä tahansa voi sanoa, kuten tulemme huomaamaan.

Vaalizoom ja pakolaisen sielu

Koska tämä kirjoitus lukee kriittisesti Halla-ahon ja muiden maahanmuuttokriitikoiden tekstejä, on tarkastelussa sellaisen prosessi, jossa he vastaavasti lukevat kriittisesti jotain maahanmuuttomyönteistä tekstiä. Syytettyjen penkille joutuu SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen viime eurovaalien alla. (Kaikki tämän esseen lainaukset ovat ajalta ennen kuin demaritkin ryhtyivät “maahanmuuttokriittiseksi”.)

Perjantaina 22.5.2009 Kimmo Kiljunen ja kolme muuta ehdokasta esiintyi Eurovaalit09 – Vaalizoom -keskusteluohjelmassa TV1:llä. Kiljunen piti ohjelmassa seuraavan melko polveilevan ja improvisoidun puheen maahanmuutosta:

Ehdottomasti tässä tää maahanmuuttopolitiikka täytyy ratkoa eurooppalaisella tasolla, mutta minä ottaisin tähän periaatteellisemman linjauksen: Meil on Euroopassa tällä hetkellä kahdeksan miljoonaa laitonta siirtolaista. Kahdeksan miljoonaa ihmistä elää normaalin sosiaaliturvan, työlainsäädännön ulkopuolella, lainsuojattomina näissä yhteiskunnissa.

Kun tätä sadan vuoden päästäkin katsotaan, niin sitä ihmetellään tätä nykyistä tilannetta maailmassa, vähän niin kuin orjakauppaa mietitään, että ‘kuinka on mahdollista että linnut lentävät rajojen ylitse, mutta ihmiset eivät? He tulevat lainsuojattomiksi ylittäessään rajan.’ Ja tää on kysymys, joka esitetään jokaiselle.

Katsoitteko tuossa äskeisessä insertissä sitä poikaa? Katsoitteko sitä silmiin sitä maahanmuuttajapoikaa? Mikä sieltä loisti sieltä silmistä? Sama ihmisen sielu kuin jokaisessa meissä.

Tää on ihmisarvokysymys. Minä tunnistan sen seikan, että meidän täytyy lähestyä tätä asiaa myöskin niin, että kun Suomeen tullaan, noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, opetellaan Suomen kieli, tullaan osaksi tätä, tullaan uussuomalaisiksi tai ruotsinkielisiksi, tullaan uussuomalaisiksi.

Mutta tää on mieletön tilanne maailmassa tällä hetkellä, että rajan ylityksestä tulee kriminalisoinnin kohde. Puolitoista vuotta ihmiset istuu vankiloissa, säilytyskeskuksissa.

Maahanmuuttokriitikoiden Hommaforum-keskustelupalstalla ohjelmaa ruoditaan muutaman kymmenen viestin verran. Tuolloin Halla-aho ei ollut vielä havahtunut mukaan. Pääasiassa palstalla hehkutetaan perussuomalaisten Sampo Terhoa ja haukutaan Kiljusta. Osansa kritiikistä saa myös Sirpa Pietikäinen, joka nimimerkki Jelupisterin (kirjoittanut 364 viestiä) mukaan on ”Kokoomuksen punavihersiiven perustaja ja henkilöitymä”.

Kiljusen lintuvertaus herättää huvitusta ja kummastusta muun muassa nimimerkissä MW (2570 viestiä): ”Tuppas hymyilyttämään, melkein, lintujen liitely. Kiljunen on varmaan keksinyt ihan itse tämän nerokkaan metaforan, kun noin tykkää makustella sitä suussaan aina kun maahanmuutosta ”keskustellaan”. Vai oliko se sittenkin Tommy Tee eduskunnan istunnossa, joka tämän viiltävän surumielisen, mutta silti niin selvästi VHM:n [Valkoisten HeteroMiesten] natsistisuuden osoittavan vertauksen ensimmäisenä ihmiskunnan historiassa ilmoille loihe lausumaan?”

Nimimerkki M (5328 viestiä ja käyttäjäkuvassa Astrid Thorsin kasvojen yli vedetty kieltomerkki) ironisoi Kiljusen vertausta: ”Linnuilla on pienet aivot ja ne syövät painonsa verran tai pari per päivä.” Ullanlinna (544 viestiä): ”Eikös niitä muuttolintuja pyydystetä verkkkoihin ja ammuta siellä etelämpänä?”

Phantasticum (740 viestiä) kirjoittaa: ”Vielä tästä lintujen lentelystä rajojen yli… Ellei Euroopan Unionin (EU-kansalaisten) vapaata liikkuvuutta oteta huomioon, onko se linnun lailla rajojen yli lentely niin vapaata kuin mitä Kiljunen antaa ymmärtää.” Sitten hän pohdiskelee, kuinka helppoa muka olisi muuttaa Afrikkaan tai Japaniin lailliseksi siirtolaiseksi.

Rinnalle syntyy toinen keskustelusäie otsikolla ”Kiljunen: Lentäväthän linnutkin rajojen yli”. Keskustelun aloittaa CaptainNuiva (1082 viestiä): ”Jos edustaja ei ymmärrä lintujen ja ihmisten yhteiskuntien eroja niin miten ihmeessä tuollaista jotkut äänestävät ja mitä tämmöinen ihminen tekee eduskunnassa? Jos Kiljunen nyt sattuisi tätä lukemaan niin voisiko näitä myös pitää itsestään selvyyksinä jos kerran faunapuolelta pitää esimerkkejä ihmisen yhteiskuntaan hakea: 1.Onhan linnuilla reviirinsä, miksei ihmisilläkin? 2.Tappavathan linnut jossain määrin toisiaan ilman pakottavaa syytä, mikseivät siis ihmisetkin? 3.Paskovathan linnut autojen katoille, mikseivät siis ihmisetkin? 4.Syöväthän linnut matoja, mikseivät siis ihmisetkin?”

Nimimerkki Ano Nyymi (2140 viestiä) jatkaa: ”Vaativathan linnutkin sossusta diskorahaa, vaativathan?” Ja Kala (317 viestiä): ”Tekeväthän linnutkin työtä elantonsa eteen.”

PK (842 viestiä): ”Eikös maahanmuuttajien vertaaminen eläimiin täytä viharikoksen tunnusmerkit? Vertaukseksi tekee entistä pelottavamman, kun tietää, mitä Helsingin kaupunki on SDP vetoisesti ehdottanut kauppatorilla parveilevien lintujen kohtaloksi.” MW (2569 viestiä): “Todellakin! Onko Kiljuinen rohjennut verrata sosiaaliturvapaikanhakijoita ulosteilla sotkeviin, kirppuisiin, tauteja levittäviin lintuihin? Hyi hyi Kimmo!”

Keskustelua on joitain kymmeniä viestejä parissa eri säikeessä. Saman verran ja samaan tyyliin on keskustelua sadoista muista haastatteluista, artikkeleista, tutkimuksista ja webbisivuista.

Olkinukke

Halla-aho viittasi tähän puheeseen seitsemän kuukautta myöhemmin kirjoittamassaan blogimerkinnässä Sananen sotalapsista ja evakoista, jossa hän puhui”mokutuksesta” eli monikulttuurisuuspuheesta: ”Mokutuksessa kerrotaan, että monikulttuurisuus on luonnollista, ihanaa ja väistämätöntä sekä että suomalaisissa ja Suomessa on yhtä ja toista vikaa. Mokutukseen kuuluu myös elimellisesti väite, jonka mukaan media ja poliittinen eliitti vähättelevät rasismia eivätkä tuo lainkaan esille maahanmuuton ja monikulttuurisuuden hyviä puolia. Mokutukseen voi tutustua mm. lukemalla sanomalehtiä, kuuntelemalla radioa tai katselemalla televisiota.”

Jussi Halla-aho esittää sitten Scripta-blogissaan lukuisia esimerkkejä mokutuksesta ja jopa übermokutuksesta. Hän ottaa muutaman todellisen elämän esimerkin übermokutuksesta, joka on hänestä niin äärimmäistä, että vaikuttaa jo itsensä pariodialta.

”Sitten asiaan”, Halla-aho kirjoittaa, ja aloittaa varsinaisen argumentointinsa purkamalla erään mokutukselle ominaisen mielestään virheellisen päättelyketjun.

Tässä pääsee esille yksi Halla-aholle tyypillinen tyylikeino, niin sanottu ”olkinukkeargumentointi” (engl. straw man). Siinä vastapuolen näkemyksiä vastaan ei hyökätä sellaisinaan vaan niistä muotoillaan ikään kuin olkinen harjoitusvastustaja, joka on helpompi voittaa. Sitten esitetään, että koska harjoitusvastustaja kaatui, on vastustajakin voitettu.

Ilmeisesti Halla-ahon tarkoituksena on pureutua väitteeseen, että ”ihmisten on saatava liikkua maailmassa vapaasti, koska vapaakaupan myötä myös pääoma saa nykyään liikkua vapaasti ja itse asiassa pääoman vapaa liikkuvuus osaltaan syyllistyy asuinolojen kurjistamiseen köyhemmissä maissa, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa”.

Halla-aho ei kuitenkaan takerru tähän todelliseen kysymykseen, vaan esittää siitä oman versionsa:

Sitten asiaan. Mokutukselle ovat ominaisia virheelliset tai suhteellisuudentajun puutetta heijastavat päättelyketjut ja rinnastukset. Esimerkkinä virheellisestä päättelyketjusta voidaan käyttää hyvin tavallista teesiä, jonka mukaan ”ihmisten on saatava liikkua vapaasti, koska tavaratkin liikkuvat vapaasti”.

Kas, tämä väite onkin paljon helpompi kumota. Kukaan ei ole esittänyt tällaista väitettä, mutta siitä viis!

 Yrittäkääpä siirtää esimerkiksi autoja, ydinjätettä, viinaa, tupakkaa, räjähteitä tai tuliaseita mistä hyvänsä maasta mihin hyvänsä maahan, niin huomaatte, miten vapaasti ”tavara” liikkuu.

Huomioitakoon, että Halla-ahon fanipojat penäävät maahanmuuttokeskusteluun enemmän faktoja ja logiikkaa, jota heidän mielestään vihervasemmistolainen media ja poliittinen eliitti eivät tarjoa, mutta Halla-aholta niitä kyllä löytyy. Halla-ahon Scriptassa tarjoamat faktat ovat usein tällaisia yleistyksien, vääristelyiden ja oikeuden tilastojen sekoituksia.

Huomaamme siis, että jo vallitsevassa tilanteessa ihmisten liikkumisvapaus on huomattavasti laajempi kuin tavaran liikkumisvapaus. Esimerkiksi Romanian romaneista on selkeää taloudellista haittaa Länsi-Euroopan maille, mutta silti heidän maahantuloaan tai maassaoleskeluaan ei voida rajoittaa, toisin kuin vastaavaa haittaa tuottavan tavaran tuontia.

Tämä on jo hieman kummallinen väite, koska se ei toimi edes Halla-ahon olkinukkeparadigman sisällä. Kuka tahansa EU:ssa matkaillut saati EU:n perusperiaatteisiin tutustunut tietää varsin hyvin, että minkään laillisen tavaran tuontia ei rajoiteta Romanian ja Länsi-Euroopan välillä. On myös epäselvää, mikä tavara olisi “vastaavaa haittaa tuottava” Romanian romaneihin verrattavissa tai mitä tämä heidän aiheuttamansa “taloudellinen haitta” oikeastaan on.

Puhumattakaan siitä, että argumenttia ihmisten tai pääoman liikkumisvapaudesta ei sovelleta Euroopan Unioniin, jossa sekä ihmisillä että pääomalla on jo täysi liikkumavapaus. Ihmisten liikkumavapautta on kylläkin esitetty rajoitettavaksi juurikin romanialaiskerjäläisten torjumiseksi. Ja vastaavasti pääoman liikkumavapautta on esitetty rajoitettavaksi kansallisen talouspolitiikan ja sitä kautta esimerkiksi köyhien romanialaisten elinolojen kohentamiseksi.

Historiallisesti, siis ennen kuin suvaitsevaisto keksi Suomen kuuluvan yhtäläisesti kaikille, ihmisten maahantuloa on kontrolloitu ja rajoitettu samaa logiikkaa noudattaen kuin tavaroiden maahantuontia. Tavara, jota ei ole koettu uhkaksi Suomen taloudelle tai yhteiskuntarauhalle, on saanut tulla suhteellisen vapaasti. Muun tavaran tuontia on joko säädelty tai se on estetty. Vastaavasti ihmiset, jotka eivät ole olleet haitaksi Suomen taloudelle tai yhteiskuntarauhalle, ovat saaneet tulla maahan passiaan vilauttamalla. Muiden ihmisten tulemista on rajoitettu tai se on estetty.

Tässä Halla-aho on kohtalaisen oikeassa ja sama johtopäätös olisi itse asiassa pätenyt varsin mainiosti myös pääomaan. Vielä 80-luvulla suomalaisten yritysten osake-enemmistöä ei saanut myydä ulkomaille, mutta nyt on toisin. Halla-aho ei tässä kirjoituksessaan perustele, miksi monet maahanmuuttajat olisivat haitaksi Suomen taloudelle tai yhteiskuntarauhalle, koska blogin lukijat tuntevat jo valmiiksi hänen mielipiteensä tästä asiasta.

Lapsityöttömyys

Yksi maahanmuuttokriittisyyden suurista loogisista virheistä kiteytyy juuri tähän: jos me kurjistamme kehitysmaiden oloja ostamalla orjatyövoimalla diktatuureissa tehtyjä tuotteita (esimerkiksi Shellin bensaa ja Niken lenkkareita), niin miten voimme väittää, että meillä ei ole vastuuta kehitysmaiden kurjista oloista?

Halla-aho ja hänen aatetoverinsa ovat perinteisesti olleet haluttomia vastaamaan tähän kysymykseen, mutta City-lehdessä 1/2009 toimittaja Maria Pettersson saa Halla-aholta eräänlaisen vastauksen:

Jussi Halla-aho: ”Onko suomalaisilla ylipäätään velvollisuus ratkaista ongelmia, joita eivät ole olleet aiheuttamassa? Valtion ei tulisi automaattisesti antaa kehitysapua. Ihmiset voisivat halutessaan maksaa ylimääräistä veroa, joka käytetään kehitysapuun.”

Maria Pettersson: Suomen ja suomalaisten toiminta ulkomailla tukee maailman kurjuutta. Ostamme elintarvikkeita kolmansista maista, vaikka työntekijöiden olojen tiedetään olevan surkeat. Yritykset käyttävät alihankkijoita, joiden tehtaissa maksetaan naurettavaa palkkaa, työolosuhteet ovat kurjat tai niissä käytetään lapsityövoimaa. Tulisiko Suomen kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka toimimme ulkomailla?

Jussi Halla-aho: ”Jos suomalaiset eivät osta ulkomaisen riistoteollisuuden tuotteita, ulkomainen riistoteollisuus pistää työntekijänsä pihalle. Täällä on helppo jeesustella sillä, että pikkulapset tekevät lenkkareita Intiassa, mutta jos me emme osta niitä lenkkareita, mitä ne pikkulapset sitten tekee? Heillä ei sen jälkeen ole yhtään mitään.”

Halla-aho siis uskoo auttavansa kehitysmaita, kun pakottaa niiden lapset tekemään hänelle lenkkitossuja! Miten jaloa! Ei kai peräti mokutusta? Eikö kansallismielisesti ajattelevan miehen tulisi ensin pitää huolta siitä, että Suomen 6-15-vuotiaat saisivat töitä? Nyt heidän työttömyysprosenttinsa on peräti 100%! Heillä ei siis Halla-ahon sanojen mukaan ole yhtään mitään. Tosin pitää muistaa, että Jussi Halla-aho on itsekin joutunut kärsimään lapsityöttömyydestä.

(Yllä oleva humoristinen vertaus on esimerkki olkinukkeargumentista, jossa Halla-ahon suuhun pannaan vaatimus lapsityöllisyydestä ja sitten kumotaan se typeränä.)

Jos halutaan lopettaa kehitysmaiden asukkaiden auttaminen, olisi syytä ensin lopettaa kehitysmaiden olojen kurjistaminen. Yksi kurjistamisen muodoista liittyy juuri toisiinsa kytkeytyviin vapaakauppaan, Maailmanpankkiin, monikansallisesti toimiviin jättiyrityksiin ja massiiviseen korruptioon. On siis varsin perusteltua kysyä: Miksi ihmisten vapaata kulkemista pitää rajoittaa, jos pääoman kulusta on viime vuosikymmeninä tehty täysin vapaata?

Halla-aho sai ennen lehden painoonmenoa tilaisuuden tarkistaa lainauksensa, mutta ei halunnut koskea tähän kohtaan. Jutun julkaisun jälkeen Halla-aho erikseen kiitti toimittajaa hyvästä jutusta. Sitten myös Halla-ahon vaimo tuli kiittämään.

Pääomasta pääskyseen

Kirjoitettuaan blogimerkinnässään tavaran liikkumisesta, Halla-aho tulee lintuihin ja Kimmo Kiljusen keväiseen eurovaalilausuntoon. Sanasta ”lintu-argumentti” hän linkkaa ohjelmasta tehtyyn Youtube-videoon, jossa Kiljunen sanoo:

Kun tätä [maahanmuuttopolitiikkaa] sadan vuoden päästäkin katsotaan, niin sitä ihmetellään tätä nykyistä tilannetta maailmassa, vähän niin kuin orjakauppaa, mietitään, että ‘kuinka on mahdollista että linnut lentävät rajojen ylitse, mutta ihmiset eivät? He tulevat lainsuojattomiksi ylittäessään rajan.’ Ja tää on kysymys, joka esitetään jokaiselle.

Halla-aho analysoi Kiljusen väitettä:

Variaationa tavara-argumentista voidaan mainita lintu-argumentti: ihmisten on saatava liikkua vapaasti, koska linnutkin saavat lentää vapaasti. Ihmiset ja muuttolinnut ovat kuitenkin vertailukelvottomia kahdesta syystä: 1) Suomessa talvehtivat linnut ovat elimellinen osa suomalaista ekosysteemiä, ts. välttämättömiä Suomelle; 2) lintujen tuloa ei oikein voi estää. Veronmaksajien rahoilla elelevien turvapaikkaturistien tuskin voidaan katsoa olevan välttämättömiä Suomen taloudelle tai yhteiskuntajärjestykselle. Lisäksi heidän tulonsa ja asettumisensa voidaan estää, vaikkapa vain lopettamalla ilmaisen rahan ja ilmaisten asuntojen jakaminen.

Lisäksi minua ihmetyttää se, että jos ylipäänsä koetaan mielekkääksi rinnastaa ihmisten ja eläinten liikkuminen, miksi vertailukohdaksi valitaan juuri linnut, joiden liikkumisen estämiseen ei ole sen enempää keinoja kuin tarvettakaan. Entä rotat, torakat ja coloradokuoriaiset? Niiden liikkumisvapaus on vähintäänkin kyseenalainen, juuri siitä syystä, että niistä katsotaan olevan haittaa vastaanottavalle yhteiskunnalle. Siinä, missä lintu-argumentti on virheellinen, olisi itse asiassa täysin perusteltua kysyä, miksi rotat, torakat ja coloradokuoriaiset eivät saa tulla Suomeen vapaasti, jos kerran veroelätit, rikolliset ja potentiaaliset islamistitkin saavat.

Ennen kuin alatte kiljua, että vertasin maahanmuuttajia rottiin, torakoihin ja coloradokuoriaisiin, huomatkaa, että yllä linkitetyssä videossa Kimmo Kiljunen (SDP) vertasi maahanmuuttajia lintuihin. Tarkoittiko Kiljunen kenties, että maahanmuuttajatkin ovat aivottomia ja äänekkäitä otuksia, jotka pihistelevät ruokapaloja ihmisten pöydistä ja ruikauttavat kiitokseksi paskat näiden naamalle?

Yllä oleva on varsin tyypillistä Halla-aho-tekstiä: vääristellään, kärjistetään, provosoidaan, vittuillaan, vitsaillaan, agitoidaan. Lisäksi Halla-aho ei tiedä, että hänen mainitsemansa ”Suomessa talvehtivat linnut” ovat muuttolintujen vastakohta, tai jos tietää hänen vertauksensa muuttuu kerrassaan yllättäväksi.

Sitten vaihdetaankin jo aihetta. Tämä kaikki kolmisen ruudullista tekstiä olikin nimittäin sivupolku: ”Oikeastaan halusin tänään puuttua kahteen viime aikoina esillä olleeseen aiheeseen, nimittäin sotalapsiin ja Karjalan evakoihin.” Tätä ja Suomen pakolaisapu ry:n puheenjohtaja Thomas Wallgrenin kirjoitusta käsitellään pari ruudullista, sitten kritisoidaan vielä Helsingin kaupunginvaltuutettu Elina Moision (vihr.) kolumnia Vihreässä langassa 16.12.2009. Halla-ahon mukaan Moisio “tahtoo minareetteja Helsinkiin”, mutta saa kuitenkin “paljon anteeksi, koska hän on kotoisin Alavedeltä”. Koko pitkä ja polveileva Scripta-kirjoitus loppuu näin:

Yhdestä asiasta olen Elinan kanssa harvinaisen samaa mieltä: ”Maahanmuuttokeskustelu on epäloogisuuksien leikkipuisto.”

Asia ei kuitenkaan ole loppuun käsitelty, sillä Scriptassa julkaistu kirjoitus on aina vasta keskustelun avaus.

Hommaforum

Scripta on ollut olemassa kesäkuusta 2003 alkaen ja sille avattiin vieraskirja 15.4.2005. Vieraskirjan arkistosivulla Halla-aho muistelee:

Vähitellen, vuosien saatossa, Vieraskirja institutionalisoitui, ja siitä tuli maahanmuuttokriittisen verkkokansan keskeinen keskustelu-, linkki- ja uutisfoorumi. Yleisessä kielenkäytössä ”Vieraskirja” alkoi merkitä tätä nimenomaista vieraskirjaa.

Teknisen formaattinsa puolesta Vieraskirja ei tietenkään vilkkaaksi keskustelupalstaksi soveltunut, ja vaatimuksia kunnollisen foorumin puolesta esitettiin melkein alusta lähtien. Tuumasta kuitenkin päästiin toimeen vasta, kun tilanne vuoden 2008 aikana muotoutui kertakaikkisen katastrofaaliseksi. Vieraskirjan alasajo alkoi joulukuussa aktiivisten vieraskirjalaisten pystytettyä nyt jo asemansa vakiinnuttaneen Hommaforumin. Lopullisesti lappu pantiin luukulle 17.2.2009.

Vieraskirjaan tuli paljon yli satatuhatta viestiä, usein monta sataa päivässä. Hommaforum tai tuttavallisemmin pelkkä Homma syntyi sen pohjalle, mutta kasvoi pian sitäkin suositummaksi, todellakin ”maahanmuuttokriitikkojen” keskeiseksi nettifoorumiksi.

Hommaforumilla keskustellaan politiikasta, maahanmuutosta, uutisista ja salaliittoteorioista, mutta myös maahanmuuttoon mitenkään liittymättömistä asioista: urheilusta, kirjoista, sotahistoriasta, ateismista, aserajoituksista, huumorista. Monilla jäsenillä keskustelun sävyä leimaa niin sanottu VHM-lähtökohta, eli että täällä puolustetaan nyt Valkoisten HeteroMiesten uhanalaista asemaa. Todellisuudessa mielipiteet jakaantuvat paljonkin kun mennään muihin asioihin kuin maahanmuuttoon. Esimerkiksi Homoliitoista-keskustelussa on sekä puolustajia kuin vastustajiakin, joten kyseessä ei ole puhdas arvokonservatiivien foorumi.

Tyypillisesti VHM:t kokevat vastustajikseen maahanmuuttajia hyysäävät kukkahattutädit sekä vihervasemmistolaiset stalinistit, joiden agendalla on muun muassa feminismi, monikulttuurisuus, kulttuuri, kasvissyönnin edistäminen, sukupuolivähemmistöjen oikeudet, käsiaseiden rajoittaminen, turkistarhauksen kieltäminen ja vankeusrangaistusten lyhentäminen. Stalinismisyytöksiä viljelee ahkerasti myös Jussi Halla-aho esimerkiksi paheksuessaan Helsingin kouluihin tullutta kasvisruokapäivää. Ulkopuolisen on joskus vaikea hahmottaa, miksi Halla-aho aina vertaa kasvissyöjiä juuri Staliniin eikä koskaan esimerkiksi Hitleriin, joka kuitenkin oli kasvissyöjä.

Stereotyyppi on, että suuri osa hommalaisista olisi nuoria suomalaistaustaisia miehiä ilman korkeaa koulutusta, ja että he asuisivat muuttotappiopaikkakunnilla. Mukana on kuitenkin myös iäkkäämpää väkeä, sekä Halla-ahon itsensä kaltaisia koulutettuja kaupunkilaisia, ja keskustelua on myös täysin arkisista aiheista.

Halla-aho ja hommalaiset ajattelevat mielellään, että heidän mielipiteensä maahanmuutosta pohjautuvat objektiiviseen harkintaan, logiikkaan ja järkeen, kun taas Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka pohjautuu pelkästään tunteeseen, miellyttämisenhaluun ja sievistelyyn. Sitä, miksi maahanmuuttajista puhutaan usein hyvin negatiivisilla termeillä ei koskaan selitetä. (Halla-aho itse väittää, että se on pelkkä tyylilaji johon ei sisälly mitään arvotusta.) Todettakoon kuitenkin, että suoranaista nekruttelua tai ählyttelyä esiintyy melko vähän.

Halla-aho itse kirjoittaa Scriptassa 30.10.2008 otsikolla Suvaitsevaisten puheita:

Myötämieliseen lukijakuntaani (kömpelö ilmaus mutta en nyt viitsi ”faneistakaan” puhua) kuuluu monenlaisia ihmisiä. Miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, samaan ja vastakkaiseen sukupuoleen mieltyneitä, vaaleita ja tummia, kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia, erilaisiin korkeampiin voimiin uskovia sekä niitä, jotka eivät sellaisiin usko.

[…] Monikulttuurisuus ja huono maahanmuuttopolitiikka taas ovat huonoja asioita kaikkien kunnollisten ihmisten, ei vain valkoisten heteromiesten, kannalta.

Vaikka lukijoita on joka lähtöön, tietynlaiset myötämieliset lukijat ovat toki tilastollisesti tavallisempia kuin jonkun muun laiset. Nuoret naiset ovat selkeästi ongelmallinen kohderyhmä. Palautteen pohjalta voidaan tietysti tehdä vain summittaisia arvioita siitä, kuinka suuren osuuden he muodostavat myötämielisestä yleisöstä (koska kaikki eivät lähetä palautetta), mutta melkein kaikki kielteinen (ja omituinen) palaute tulee nuorilta (hyvin usein akateemisilta) naisilta.

Kyseinen blogikirjoitus on muuten kokonaisuudessaan varsin hauska, ja sisältää sähköpostitse käydyn vuoropuhelun erään tällaisen vihaisen nuoren naisen kanssa. Kannattaa lukaista.

Hommaforumilla on yli 4000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja reilusti yli kolmesataatuhatta viestiä. Se on siis volyymillään ylittänyt Vieraskirjan, joka sen synnytti, mutta säilyttää saman tunnelman.

Homman omalla Homma – siis hä? –sivulla palsta esitellään näin: ”Homma on valveutuneiden ja huolestuneiden kansalaisten muodostama maahanmuuttokriittinen, puolueisiin sitoutumaton kansanliike.” Homma on paitsi keskustelupalsta, myös voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton yhdistys – Homma ry, joka “edistää suomalaisen yhteiskunnan henkistä ja taloudellista menestystä, tukee lähidemokratiaa, kestävää kehitystä, sananvapautta sekä yhteiskunnan jäsenten oikeutta viihtyisään ja turvalliseen asuinympäristöön”.

Esittelyn mukaan foorumin jäsenet tapaavat toisiaan Hommakerhoissa, kutsuvat muita puhumaan kanssaan kaikesta, antavat mikrolainoja kehitysmaihin, kirjoittavat hyvin, piirtävät, ottavat kaiken aina hyvin hyvin vakavasti, pariutuvat (sivuston Deittihomma-osion kautta, jossa kylläkin toistaiseksi on seuranhakuilmoituksia vain naista etsiviltä miehiltä), keräävät adresseja eduskunnalle, saavat vastakaikua poliitikoilta ja puolueilta tai sitten perustavat uusia puolueita.

Mikrolainoista saa vaikutelman, että Homman takana on hivenen konsistentimpaa ajattelua kuin Halla-ahon huolissa kehitysmaiden lapsityöttömyydestä.

Koska Hommaforum on rakentunut Halla-ahon blogin vieraskirjan pohjalta, siellä tietenkin keskustellaan myös Halla-ahon blogista antaumuksella. Osastolla Suositeltavaa luettavaa ylimmäisenä on aina keskustelusäie Jussi Halla-ahon kirjoituksia, jossa tällä hetkellä (1.3.2010) on 1660 viestiä, jotka on luettu yhteensä 109688 kertaa. Muita suositeltuja ovat ainakin filosofi Jukka Hankamäen, Kokoomusnuorten maahanmuuttokriittisen puheenjohtajan Wille Rydmanin, kirjailija Anja Snellmanin, Vapaa-ajattelijoiden liiton puheenjohtajan Jussi K. Niemelän ja kirjailija Panu Rajalan blogit. Halla-ahon blogin kommentointi on silti monta kertaluokkaa suositumpaa kuin muiden yhteensä.

Katsotaan seuraavaksi, miten Homma reagoi Halla-ahon kirjoitukseen tavaran ja muuttolintujen liikkumisesta, mokutuksesta, sotalapsista ja evakoista.

Keskustelu alkaa

Halla-aho ei itse ilmoita Hommassa uudesta blogimerkinnästään, mutta etusivulta on linkki siihen ja sitä käsittelevään keskustelusäikeeseen. Keskustelun aloittaa nimimerkki Jjuhani (viestejä 176) 19.12. olennaisesti huomauttamalla että uusi blogimerkintä on julkaistu: ”Hyvää tekstiä. Taas lähti massapostitus nuivistettaville. Jussin teksti referoituna on paljon tehokkaampaa kuin itse selitettynä.”

Nimimerkki risto (viestejä 386) yhtyy mielipiteeseen: “Todella erinomaista settiä. Pitkästä aikaa oikein loistava kirjoitus, vaikka hyviä nämä ovat muutkin viimeaikoina olleet.”

slange (viestejä 287) jatkaa: “Kaikesta huomaa että Mestari on nyt levännyt ja hyvässä virkeässä vedossa. Sotalapsi-teema oli mieltälämmittävän pirteätä tekstiä, josta väsymys loisti poissaolollaan. Kyllä nyt kelpaa talvipäivänseisausta juhlistaa ja pesäpäiviä viettää.”

Termiä “Mestari” käytetään Jussi Halla-ahosta yleisesti mutta ainakin osittain ironisesti. Ideana on vitsailla Halla-ahon henkilökultin syvyydellä tyyliin: “Johtajan kutsuminen Mestariksi on tietysti leikkiä, mutta aion silti uhrata nuorimman lapseni Hänen vaalimenestyksensä varmistamiseksi.” (Nimimerkki Nikopol Scriptan vieraskirjassa 22.9.2008) Samaan tyyliin itseironisesti monet hommalaiset käyttävät itseään nimitystä “netsi”, eli nettinatsi, tai “naxu”, natsi, koska se on sana jota mokuttajat heistä ovat käyttäneet. Natseilu eli avoimen rasistinen puhe, tai käytös kirjoittaminen on siten naxuilua. [Katso myös Maahanmuuttokriittinen sanasto.]

Heikki Porkka (viestejä 467): “Jussin uusi kirjoitus on hunajaa sielulle. En voi sanoa, että aivan kuin omasta kynästäni, mutta sen voin sanoa, että aivan kuin hän lukisi ajatuksiani. […] Kimmo Kiljunen taas liikkuu niin korkeissa sfääreissä, että hänen logiikkaansa ei taida ymmärtää edes hän itse. Kimmo Kiljusen ja Thomas Wallgrenin ajattelu lähentelee Annika Lapintien (vas) maanläheistä ja loogista ajattelua.” Ilmeisesti vasemmistolainen naiskansanedustaja edustaa Porkalle äärimmäistä huuhaata.

mökö (viestejä 159): “Kieltämättä Mestarilla jälleen sana hallussa, upeaa tekstiä ja täyttä asiaa.”

Alussa useimmat viesteistä ovat tällaista ylistävää päännyökyttelyä. Mutta hommalaisten keskuudessa on myös niitä, jotka ulottavat kriittisyyden ja faktuaalisuuden vaatimuksensa omaan ajatteluunsa. Foorumille rekisteröitymätön BRG kritisoi olkinukkea tavaran liikkumisesta:

Hieman huolestuttavaa on tämä kritiikittömyys jolla näihin, sinänsä hyviin, kirjoituksiin suhtaudutaan. Esim. ”tavaratkin liikkuvat vapaasti” on tietääkseni hyvin harvoin (koska viimeksi?) käytetty fraasi ja lintu-argumentti on yhden? ihmisen järjetön aivopieru.
Jos nämä älyttömyydet olisivat mokutuksen kova ydin niin ymmärtäisin kirjoituksen mutta ketä tässä vastustetaan, olki-ukkoja? Vai oliko tarkoitus olla pelkkää hengenkohotusta ’omalle väelle’…
Terveisin,
kritiikkiosasto

Foorumin aktiivikäyttäjä J. Juntunen (viestejä 1393) komppaa yleistä ilmapiiriä: ”Kyllä tuo Jussi niin hienosti kirjoittaa ettei voi kuin ihmetellä.” Sitten hän kirjoittaa, miten tärkeitä Halla-ahon kirjoitukset ovat hänelle ja lähipiirilleen olleet, koska ne ovat estäneet heitä putoamasta monikulttuurisuutta symppaavaan koneistoon ja auttaneet heitä ajattelemaan itse.

Nimimerkki TH (viestejä 375) huolestuu maahanmuuttokriittisyyden imagosta ja kehottaa Halla-ahoa itsesensuuriin: “Halla-aho hiihtelee taas vaarallisilla poluilla kiihotuslainsäädännön näkökulmasta. Kyllä hän ymmärtää, miksi ihmisten vertaaminen rottiin ja torakoihin on aivan eri asia kuin lintuihin vertaaminen. Kehottaisin H-a:ta poistamaan kyseisen kohdan kirjoituksesta, jossa muuten on paljon hyvää. En sympatiseeraisi, jos hän tuosta joutuisi käräjille.”

Vielä myöhemmässä viestissä TH sanoo: “Minusta koko kiihotuspykälää ei pitäisi olla laissa, mutta tästä ihan erillinen juttu on se, että odotan ihmisiltä tiettyjä käytöstapoja ja sitä, ettei julkisesti töräytetä ilmoille ihan mitä tahansa.” Nimimerkki monokultturisti (viestejä 167) vastaa TH:lle: “Sinun käytöstavoillasi olisi jäänyt koko Scripta kirjoittamatta.” TH vastaa monokultturistille: “Epäilemättä. H-a on kuitenkin toistuvasti valittanut, että hänen asia-argumenttiensa sijasta mediassa on kiinnitetty huomiota vain hänen hölmöihin töräyksiinsä. Siitä huolimatta hän jatkaa töräytysten tehtailua. En ymmärrä tätä asennetta, että kaikkea H-a:n kirjoittamaa pitää puolustaa kuin jumalan sanaa. Tässä kirjoittamani on aivan normaalia kritiikkiä, jollaista saattaisin esittää kenestä tahansa kirjoittajasta.”

Myös M. (viestejä 795) suutahtaa TH:lle ja alkaa puolustaa Halla-ahon argumentteja: “Sananvapaus ei taas millään tavalla edellytä ”käytöstapoja”, vaan se kattaa myös mauttomat vertauksetkin, jotka eivät automaattisesti muutu ”kiihottamiseksi” vain siksi, että niiden kohteena on vähemmistö.”

Kun TH ei sympatiseeraisi, jos Halla-aho joutuisi käräjille, vastaa M.: “Vedin tuosta erinäisiä johtopäätöksiä suhtautumisestasi sananvapauteen.” TH selittää: “Sananvapaus on yksi asia, Suomessa vallitsevat lait toinen. Toisinaan hyvin harkittu kansalaistottelemattomuus huonojen lakien osalta voi olla paikallaan, mutta typerien möläytysten takia ei kannata käräjille hankkiutua.”

Myös mökö asettuu Mestarin doublethinkin kannattajaksi: “Eihän Jussi esittänyt vertausta, kyseessähän oli fiktiivinen ajatusleikki.”

Homma ry:n puheenjohtaja, omalla nimellään ja naamallaan kirjoittava Matias Turkkila (viestejä 284) tukee TH:ta, kun tämä puhuu ihmisten vertaamisesta rottiin ja torakoihin: “En kyllä tykkää minäkään. Ei välttämätön pointin kannalta, ja niin tylyä tyyliä, että jos teksti olisi tullut joltain muulta, niin olisin lopettanut lukemisen tuossa kohdassa.”

Sitten keskusteluun osallistuu itse Jussi Halla-aho (viestejä 865). Hän ei säästä kärkevää tyyliään vain mokuttajille ja hyysäreille, vaan jakaa sitä nyt myös suoraan Matias Turkkilalle: “Kun vielä jeesustelulta maltat lukea, mitä siinä sanotaan, huomaat, että ihmisiä ei verrata eläimiin vaan osoitetaan, että eläinargumentit eivät ole hyviä, koska eri eläimiin suhtaudutaan eri tavoin.”

Klassinen Halla-aho-veto. Hän voi blogissaan sanoa että “olisi täysin perusteltua kysyä” ja kun joku sanoo että hän on “kysynyt”, hän kiistää sen täysin. Hän haluaa verrata maahanmuttajia torakoihin mutta ei halua kantaa vastuuta sanomisistaan. Juuri tämän ristiriitaisen käytöksen vuoksi Halla-aho on niin ärsyttävä ja poleeminen hahmo.

Matias Turkkila vastaa Halla-aholle:

Joulu on jeesustelulle mitä parhainta aikaa, siispä sitä vielä tovin jatkan.
Sanasi ovat toki taiten asteltuja. Niinkuin aina. Tekstissä käytetty ”olisi .. täysin perusteltua kysyä”-rakenne hämärtää vertauksen esittäjää vähintäänkin kohtuullisesti.
Mutta mutta.
Oli esitetty vertaus sinun esittämäsi tai lukijan päässä syntynyt, vaikutus on melko samanlainen. Ja ellei syvenny tekstiin, jää mieleen vertailu ”rotat, torakat ja coloradokuoriaiset” equals ”veroelätit, rikolliset ja potentiaaliset islamistitkin”.
Kun tajuaa lukeneensa moista, syttyy päässä pieni punainen lamppu. Ja joku pään sisällä alkaa saarnansa: ”rasistista tekstiä, lopeta lukeminen tähän, pyyhi mielestä kaikki, mitä olet tähän mennessä lukenut”.
Henkilökohtainen äläwäbälä-reaktio siis. Ei-kovin-yllättävien syiden vuoksi en kuitenkaan ole ajatellut lopettaa Scriptan lukemista, joten aiheutat minulle henkisen ristiriidan. Olen mielummin moisia vailla, joten siksi protesti.

Halla-aho muuttaa keskustelun retoriseksi:

Itse en oikein ymmärrä sellaista herkkähipiäisyyttä, että jos muuten mielenkiintoisessa tekstissä on yksi lause, joka ei miellytä, lopetetaan lukeminen.
Minä en tee näin koskaan. Tekeekö joku muu oikeasti niin?
Vai onko se vain liioitteleva tapa ilmaista, että ei pidä siitä lauseesta?

Jari Leino (viestejä 1123) selittää Turkkilan reaktiota: ”Minun mielestäni Matias kuvasi rehellisesti sen vuosia jatkuneella aivopesulla rakennetun tiedostamattoman reaktion, joka on jokaisella (jopa valveutuneimmallakin) suomalaisen päiväkoti- ja koulujärjestelmän läpikäyneellä nykyään. Asennekasvatus eli aivopesu saa aikaan sen, että ihminen haluaa lopettaa lukemisen. Lisäksi hän näkee mielessään tekstin kirjoittajan Karjalalippis päässä. Vuosikymmenien mädätyksen tuloksia ei korjata hetkessä.”

Keskustelu jatkuu ja hommalaiset keskustelevat Halla-ahon teksteistä kolmannessa persoonassa ikään kuin Halla-aho olisi jonkinlainen kaukainen hahmo, joka ei itse osallistu keskusteluun. Miten olisi pitänyt sanoa, miltä tämä nyt vaikuttaa, mitä on tarkoitettu? Halla-aho väsyy ja kirjoittaa:

Kyseessä ei ole populistinen tyyli vaan minun tyylini.
Luultavasti ongelma on odotuksissa, joita kirjoituksiini ladataan. On olemassa mielikuvitus-Halla-aho, joka kirjoittaa koko ajan täydellistä tekstiä. Sitten on reaalimaailman Halla-aho, joka ei juuri koskaan pysty saavuttamaan mielikuvitusvastineensa asettamaa, korkealla sijaitsevaa rimaa.
Mielenkiintoista on, että edes vuosia jatkuva riman alittaminen ei ole kyennyt himmentämään mielikuvitus-Halla-ahon säihkettä (ja siten madaltamaan yleisön odotuksia).
Sekin pitäisi muistaa, että kyseessä on blogi. Harvemmin sellaisissa on kirjoituksia, jotka viimeistä lausetta myöten tyydyttäisivät kaikkia makuja. Ettekä te kenenkään muun blogilta sellaista vaadikaan.

Jari Leino vastaa heti: “Se on populistinen blogi ja sinä olet populisti.”

Sitten Matias Turkkila pääsee ääneen, ja tässä on mielestäni eräänlainen avain monen hommalaisen suhteeseen Jussi Halla-ahoon ja koko maahanmuuttokritiikkiin. Osa on rasistisia mölyapinoita, joiden henkilöpalvonta on jo kauan sitten ylittänyt vaivaannuttavan rajat. Mutta eivät kaikki. Turkkila kirjoittaa:

Voin puhua vain itseni puolesta. Teen sen näin: Joskus harvakseltaan tulee lukeneeksi tekstejä, joissa on jokin silmiinpistävä ”ideologiatunniste”. Sellainen tunniste voi olla kokonainen kappale, yksittäinen virke tai sitä pienempi osio. Sanakin riittää. Moinen tunniste signaloi tekstin kirjoittajan kuulumista tiettyyn mielipideblokkiin tai muuhun kirjoittajaerityisryhmään. Ja se kertoo minulle, että tähän tekstiin ei voi suhtautua samalla tavalla kuin neutraalihkoista lähtökohdista kirjoitettuun.
Tunniste voi olla vaikkapa sitaatti jostain pyhästä kirjasta. Tai se voi olla erkkolaista pönäkkää itsekehua. Tai se voi olla mokutusta. Tai naxutusta. Tai se voi olla Sepiä.
Se, mitä tunnisteen havaitsemisen jälkeen tapahtuu, riippuu omista mieltymyksistä kys. asiaa kohtaan. Jos havaitsee, että teksti on Sepiä, tulee tyypillisesti lopettaneeksi siihen paikkaan. Jos se on erkkolaista itsekehua, sen voi ehkä lukea loppuun, mutta tekstiin ei suhtaudu samalla luottamuksella kuin tunnisteettomaan tekstiin. Mokutus menee. Ehkä. Pyhä kirja -tekstit. Ehkä. Mutta naxuilu. Ei pysty. Ei vain pysty.
Herkkä hipiä: kyllä. Sellainen pitää olla.

Siis Homma ry:n puheenjohtajan mielestä faktoihin pohjautuva ja objektiivinen maahanmuuttokritiikki on tärkeää vastapainoa vallitsevalle tunteisiin ja mutuun pohjautuvalle monikulttuurisuusdiskurssille eli mokutukselle, joka esiintyy suuressa osassa suomalaista mediaa. Mutta yhtä vahingollista ja turhaa on tunteisiin ja mutuun perustuva rasistinen maahanmuuttokriittisyys, naxuilu.

Turkkila haluaisi, että Halla-aho puhuisi hänen toivomallaan tavalla ja olisi todella se järjen ääni, jollaiseksi monet hommalaiset häntä ja itseään mieluusti kuvaavat. Todellinen Halla-aho tökkii, mutta parempaakaan ei ole tarjolla.

Halla-aho: “Kyseisen kohdan kutsuminen naxuiluksi (by Matias) on hiukan naurettavaa.”

Turkkila: “Jos nyt aivan täsmällisiä ollaan, niin en kutsunut kyseistä kohtaa naxuiluksi. Puhuin tekstikohdasta ja naxuilusta rinnakkain, mutta relaatiota niiden välille en luonut. Mutta asioiden selkiyttämiseksi voin niin tehdä: Ihmisten vertaaminen rottiin, torakoihin ja coloradokuoriaisiin maistuu naxuretoriikalta. Se ei ehkä ole sellaiseksi tarkoitettu, mutta niin minä sen luen. En tykkää. Ei ole kivaa suositella muille tekstejä, joiden poljento kuulostaa hetkittäin Radio Ruandalta. Enkä näe erityistä hyötyä siitä, että sijoitetaan  muuten erinomaiseen tekstiin kohta, josta on mahdollisesti paljon haittaa mutta vähän hyötyä.”

Halla-aho: “Itse asiassa kutsuit. Kerroit ensin, että kyseinen kohta olisi saanut sinut lopettamaan lukemisen. Sen jälkeen annoit ymmärtää, että vain naxuilu aiheuttaa varmuudella tällaisen reaktion.”

Tämän Halla-ahon (loogisesti aukollisen) argumentin jälkeen keskustelu tyrehtyy vuodenvaihteen ajaksi.

Seuraavassa viestissä nimimerkki Oiva linkittää Halla-ahon uuteen kirjoitukseen, tällä kertaa ”Rauhan ja asevarustelun puolesta”, jossa käsitellään aselakeja ja kosovolaisen maahanmuuttajan Ibraham Shkupollin kauppakeskus Sellossa ampumia surmanlaukauksia. Alkaa uusi keskustelu.

Kultin piirteitä

Monissa kulteissa, totalitaristisissa valtioissa ja yhden asian liikkeissä voivat koko liikkeen aatemaailma ja tavoitteet kiteytyä yhteen ihmiseen. Vuonna 2008 ajateltiin, että Barack Obama silkalla cooliudellaan muuttaa koko maailman, ja äänestämällä häntä amerikkalaiset äänestivät toivoa ja muutosta. Italiassa Berlusconin kansansuosio perustuu osittain siihen, että hän on kova naistenmies ja italialaiset kotimiehet voivat elää hänen kauttaan. Antti Tuisku on tosi ihqu ja edustaa täydellistä poikaystävää, ja laulaa niinqu just mun tunteista.

Samalla tavalla ”Mestari” Jussi Halla-aho edustaa maahanmuuttokriittistä liikettä Suomessa ja monet hommalaiset haluavat kokea Mestarin kanavoivan heidän kollektiivista ajatteluaan ja arvomaailmojaan. Jos kanavointi epäonnistuu, eli paljastuu että Homman jäsenet ovat keskenäänkin eri mieltä jostain asiasta, joku älähtää. Jos Halla-aho alkaisi yllättäen puhua vaikka ydinvoimasta tai uskonnonvapaudesta, vierottaisi hän automaattisesti osan kannattajistaan.

Homman keskusteluihin on ulkopuolisen vaikea päästä sisään, koska kielenkäytössä on paljon omia sanoja: mokuttaja, hyysäri, kukkahattu, nuiva, mamu, VHM, naxuilu… Oppiakseen nämä sanat ja Homman puhetavan joutuu tietysti myös omaksumaan maahanmuuttokriittisen ajattelutavan. Sitten nuori netsi on initioitunut maahanmuuttokriitikoksi ja voi kokea Halla-ahon puhuvan hänenkin suullaan.

Halla-ahon suhde hänen kulttiinsa on usein melko vaivaantunut. Hän haluaa pelata kahta peliä: olla maahanmuuttokriittisen keskustelun kärkinimi mutta samaan aikaan yksityinen nettikirjoittelija jolla ei ole vastuuta kenellekään. Toisaalta kahden pelin pelaaminen tuntuu olevan Halla-aholle mitä luonteenomaisinta: hän puhuu maahanmuuttajista potentiaalisina islamistiterroristeina, mutta seuraavassa lauseessa kiistää olevansa rasisti.

Henkilökultti on jo olemassa, mutta Halla-aho ei uskalla täysin käyttää sitä hyväkseen. Hommatapaamiset, joissa Halla-aho pitäisi tunnin puheen rytmikkään ja bassovoittoisen musiikin säestämänä voisivat olla omiaan aiheuttamaan joukkohysteriaa. Kenties Halla-aho itsekin tajuaa tämän ja tietoisesti välttelee sitä. On vielä kokeilematta, kantaisiko Halla-ahon tyyli ja taito live-esiintymisissä vai toimivatko ne parhaiten netissä.

Hommalaisten maahanmuuttokriitikoiden turhautuminen yhteiskuntaan, ja toisaalta nettikirjoittelun tuoma yhteisöllisyys ovat omiaan ruokkimaan kritiikitöntä innostusta Halla-ahon kirjoittelua kohtaan. Ei ole mitenkään tavatonta, että tällaisesta taustasta nouseva liike esittää edustavansa ainoaa järjellistä politiikkaa ja kaikki muu pohjautuu tunteisiin ja hölmöihin ideologioihin. Se, että liike itsekin pohjautuu tunteisiin ja hölmöihin ideologioihin tuntuu häiritsevän ainakin joitain sen sisällä. Kenties aika on kypsä heidän erotella rasistiset näkemykset maahanmuuttopolitiikasta. Ainoa järkevä ja kiihkoton tapa tarkastella maahamuuttoa on katsoa sitä osana monimutkaista globaalia tilannetta, jossa Suomen valtio, Suomessa toimivat suuryhtiöt ja suomalaiset kuluttajat toimivat monella kentällä. Maahanmuuttajien syyllistäminen ei ole hedelmällistä tai järjellistä vaan rasistista, vaikka epäilemättä tuottaakin vaaleissa pikavoittoja Halla-aholle ja muille kouluttamattomien kansanjoukkojen manipuloijille.

Yhdestä asiasta olen Jussin kanssa harvinaisen samaa mieltä: ”Maahanmuuttokeskustelu on epäloogisuuksien leikkipuisto.”

*

LISÄYS 30.7.2015: Kirjaa ja tätä artikkelia tietysti käsiteltiin myös Hommaforumilla aikanaan. Osallistuin itsekin keskusteluun, jonka voi lukea täältä.

*

LÄHDELUETTELO

City-lehti 1/09. Maria Pettersson: Jussi Halla-aho – Vaarallinen vai väärinymmärretty?
Deittihomma
Homma – siis hä?
Homma ry
Hommaforum. Homoliitoista
Hommaforum. Jussi Halla-ahon kirjoituksia
Scripta. Sananen sotalapsista ja evakoista
Scripta. Suvaitsevaisten puheita
Scriptan vieraskirja
YLE TV1. Eurovaalit 09 – Vaalizoom (osa 3/3)

Advertisement

Avoin kirje Matias Turkkilalle

Moi, Matias! Buuasin sulle eilen Avoimen ja monikulttuurisen Suomen puolesta -mielenosoituksessa. Tässä perusteita.

1. Mielenosoitus ei ole dialogi. Mielenosoitus on puheenvuoro dialogissa, jonka paikallaolosi vesitti. Ei tietenkään ole oma vikasi, että Persuista haluttiin puhuja. En tiedä, olitko itse sen takana, että juuri sinut lähetettiin. Ehkä joku toinen PS-edustaja olisi voinut uskottavasti vastustaa rasismia. Sinä et voi. Siksi ansaitsit buuaukset.

1a. Mutta tämä FB-keskustelu on dialogia.

2. Olet Suomen Sisun entinen jäsen, Hommaforumin perustaja ja Jussi Halla-ahon entinen vaalipäällikkö. Olet siis ollut aivan eturintamassa normalisoimassa rasistista kielenkäyttöä ja rasistista politiikkaa.

2a. Alle kymmenen vuotta sitten saitte läpi ajatuksen, että maahanmuuttajista voi puhua miten rasistisesti tahansa, mutta sitä ei saa sanoa rasimiksi vaan se on ”maahanmuuttokritiikkiä”, jota suojaa sananvapaus. Avoimen rasistisia ja väkivaltaista retoriikkaa viljelleitä poliitikkoja valittiin eduskuntaan – muun muassa Halla-aho sinun avustuksellasi.

2a1. Nyt ainakin Immosen kohdalla sama on toistunut myös avoimesti uusnatsismin kanssa flirttailevan poliitikon kanssa. Puolueesi, lehtesi tai sinä itse ette ole tuominneet Immosta uskottavasti, ainoastaan höpisseet, että hänen sanavalintansa olivat huonoja. Hänen sanavalintansa nimittäin paljastivat fasistisen ja rasistisen ajattelun, joka yleensä kätketään taitavammin.

2b. Olet Hommaforumilla vastustanut Halla-ahon ja muiden keskustelijoiden avointa fasismia ja rasismia niin selkeästi, että pidän mahdollisena, että et tietoisesti valehdellut mielenosoituksessa, kun sanoit vastustavasi rasismia – vaikka elämäntyösi on ollut rasismin normalisoiminen politiikassa. (Perustan näkemykseni Homma-käytöksestäsi esseeseen, jonka kirjoitin kirjaan Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?)

2b1. Jos valehtelit, ansaitsit buuaukset.

2b2. Jos puhuit totta, olet hyväntahtoinen hölmö, joka petaa tietä rasismille, fasismille ja natsismille, koska ei usko, että kivat kaverit nyt oikeasti on natseja. (Kahdenkymmenen vuoden päästä tajuat hirveän virheesi. Tajua se mieluummin nyt.) Tässäkin tapauksessa ansaitsit buuaukset.

Hyvää kesää.

Mike Pohjola

TS-kolumni: Tintti ja lastenkirjaston rasistit

Mikkelinpäivän Turun Sanomissa julkaistiin kolumnini, jossa kirjoitan Ruotsin Tintti-kohusta ja käytän N-sanaa.

Halla-ahoa ei pitäisi erottaa

Media ja poliitikot ovat sitä mieltä, että Halla-ahon pitää jättää hallintovaliokunnan puheenjohtajuus, koska hän on saanut tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja koska hän on ”vähätellyt ja kyseenalaistanut oikeusistuimien toimivaltaa”.

Blogi ja tuomio

Rasistisia kirjoituksia viljelevän maahanmuuttovastustajan istuminen maahanmuutosta päättävän valiokunnan johdossa voi johtaa muihinkin kaameisiin tilanteisiin. Mitä, jos törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomittu henkilö istuisi vastaamassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöstä ja NATO:sta? Mitä, jos yksi eduskunnan pahimmista kapitalisteista ja pankkien hännystelijöistä (joka 2008 vaaleissa sai yrityksiltä yli 30 000 euroa vaalirahaa) olisi eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja? Mitä, jos oikeusministeriksi tulisi henkilö, joka on hallitusneuvotteluissa aktiivisesti yrittänyt estää harmaan talouden vastaisia toimia? Mitä, jos monella istuvalla kansanedustajalla ja valiokuntajohtajalla olisi päällä korruptiosyyte?

Näinhän on juuri nyt. Halla-ahon ennen kansanedustajuutta kirjoittama tahallisen provosoiva blogimerkintä ei mielestäni ole mikään häkellyttävä erityistapaus. Blogikirjoitus on aika lapsellinen ja sillä Halla-aho suorastaan kaivaa verta nenästään, mutta edes siitä saatu tuomio Korkeimmassa oikeudessa ei mielestäni tee Halla-ahoa sen vähemmän sopivaksi kansanedustajaksi kuin monta hänen kollegaansa.

Olen sitä mieltä, että Halla-ahoa ei olisi alunperinkään pitänyt valita hallintovaliokuntaan tai itse asiassa edes eduskuntaan. Mutta hän sai viime eduskuntavaaleissa Helsingissä toiseksi eniten ääniä heti Paavo Arhinmäen jälkeen, ja niinpä hänestä tuli kansanedustaja – halusin minä sitä tai en. Eduskunta jyvittää valiokuntapaikat puolueille ja puolueiden eduskuntaryhmät jakavat ne sitten keskenään. En aivan ymmärrä, miksi henkilökysymykset jätetään eduskuntaryhmille, mutta koska niin tehdään, oli Perussuomalaisilla täydet valtuudet nimittää Halla-aho hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi – halusin minä sitä tai en.

Oikeuden vähättely

Helsingin Sanomat kirjoittaa: ”Lain­sää­tä­jän ei pi­dä puut­tua oi­keus­is­tuin­ten yk­sit­täi­siin rat­kai­sui­hin, saa­ti vä­hä­tel­lä tai ky­seen­alais­taa oi­keus­is­tuin­ten tuo­mio­val­taa. Näin te­ke­mäl­lä Hal­la-aho kai­vaa maa­ta myös it­se sää­tä­mien­sä la­kien al­ta.”

Hesari viittaa Halla-ahon tiedotteeseen, jossa hän itse kirjoitti siis näin: ”Ottamatta sinänsä kantaa kko:n päätökseen – joka mielestäni on väärä ja epäoikeudenmukainen – , on syytä muistaa, että…” Ja: ”Kko:n päätöstä ei kannata pitää minään taivaallisena totuutena. Se on muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta. Se, että hovi- ja käräjäoikeuden tuomarit olivat tulleet päinvastaiseen johtopäätökseen, osoittaa, että tulkinnanvaraa oli.”

Puuttuuko Halla-aho oikeusistuimen yksittäiseen ratkaisuun? Kyllä.

Vähätteleekö Halla-aho oikeusistuimen tuomiovaltaa? Ei.

Kyseenalaistaako Halla-aho oikeusistuimen tuomiovallan? Ei.

En ole missään nähnyt vihiä siitä, että Halla-aho sanoisi, että ei aio seurata oikeuden määräystä. Hän on sakoista maksanut jo 330€, joten uuden tuomion myötä maksettavaa on vielä 70€. Ainakin hän itse on sanonut sen maksavansa. Hän siis aikoo totella oikeusistuimen tuomiota.

Mielestäni on päivänselvää, että kuka tahansa vapaan maan kansalainen – jopa kansanedustaja – joka on mielestään väärin tuomittu, on oikeutettu näin sanomaan. (Sivumennen sanoen, minustakin Halla-aho oli väärin tuomittu, varsinkin kun hänen blogistaan ja Hommaforumilta löytyisi paljon törkyisempiäkin lausuntoja kuin nuo lähinnä retoriikan piikkiin menevät heitot. Mutta se ei nyt kuulu tähän.) Niin siis Halla-ahokin ”puuttuu” oikeuden ratkaisuun. Hän ei kuitenkaan sano, että hallintovaliokunnan puheenjohtaja vaatii Kko:ta käsittelemään asian uudelleen. Hän vain sanoo, että päätös oli hänestä väärä ja epäoikeudenmukainen.

Aivan samoin teki myös esimerkiksi ETYJ:in ja NATO:n parlamentaaristen yleiskokouksien Suomen valtuuskuntien puheenjohtaja Ilkka Kanerva, kun hänet tuomittiin törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. YLE uutisoi Kanervan kannanotosta näin: ”Kanerva aikoo valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Hän kirjoittaa tuomion olevan väärä, sillä hän ei ole mielestään syyllistynyt rikokseen.” […] ”Kanerva määrättiin ehdollisen vankeustuomion lisäksi pantavaksi viralta julkisista luottamustehtävistään. […] ”Kanervan mukaan mitään puhetta ei ole ollut kansanedustajan luottamustehtävien tai valiokuntapaikkojen jättämisestä.”

Voimme olettaa, että jos kansanedustaja (ja suuren valiokunnan varapuheenjohtaja) saa tuomion Nuorisosäätiö-jutussa, hänkin on sitä mieltä, että tuomio on väärä ja epäoikeudenmukainen. Eikä se mielestäni ole oikeuden halventamista.

Lainsäätäjät siis puuttuvat koko ajan heitä itseään koskeviin oikeuden päätöksiin, eikä Halla-aho mitenkään vähätellyt tai kyseenalaistanut oikeusistuimen tuomiovaltaa. Tietenkään hänen ei olisi kannattanut muotoilla tiedotettaan aivan siihen sävyyn, mutta se ei mielestäni vielä ole peruste millekään poliittiselle ajojahdille.

On aika selvää, että tässä pitkään kytenyt halu syrjäyttää Halla-aho hallintovaliokunnasta on nyt löytänyt itselleen keppihevosen. Se halu kytee minussakin, suorastaan roihuaa, mutta mielestäni eduskunta halventaa itse itseään tällä kikkailulla.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Ensinnäkin Halla-ahon kannattaisi kirjoittaa uusi tiedote, jossa hän ilmoittaa kunnioittavansa ja tottelevansa oikeuden päätöstä ja maksavansa saamansa sakot. Hänen kannattaisi myös sanoa, että nyt kansanedustajana hän ei enää kirjoittaisi sitä alkuperäistä blogimerkintäänsä ainakaan sillä tavalla muotoiltuna kuin teki yksityishenkilönä. Hän on niin taitava retorikko, että hän osaisi varmasti myös esittää jonkinlaisen anteeksipyynnön eduskunnalle ja oikeuslaitokselle ilman, että menettää kasvojaan. Hän voisi jopa korostaa, että kannattaa vallan kolmijakoa.

Eduskunnan kannattaisi painaa tämä asia villasella, mutta samalla reagoida internetin, sosiaalisen median, läpinäkyvyysvaatimusten yms paineisiin ja todeta, että vaalikauden alussa ei voida tietää, säilyykö yksittäisten edustajien luottamus. Olisi aivan paikallaan vaikka aina kesätauon jälkeen tarkistaa toimielinten kokoonpano. Näin jatkossa voitaisiin joustavammin reagoida yllättäviin tilanteisiin, eikä kaikki olisi esimerkiksi rikoksesta tuomittujen edustajien oman harkinnan varassa.

Perussuomalaisten ja Timo Soinin pitäisi sanoa, että tämä on vakava asia, jota puidaan eduskuntaryhmän sisällä. Kurinpalautus on varmasti paikallaan ja ehkä sellainen on tulossakin, mutta ei anna hyvää kuvaa puolueesta, että asia näytetään painavan villasella.

Median pitäisi pistää jäitä hattuun. Ylenmääräinen opposition kritisointi tuntui oudolta silloin, kun oma puolueeni istui siellä ja tuntuu edelleen oudolta, kun Vasemmisto on hallituksessa. Median pitäisi olla vallan vahtikoira, joka syynää tarkasti esimerkiksi pääministerin ja valtiovarainministerin tekemisiä, sen sijaan että kohdistaa terävimmät piikkinsä vähäisempien päättäjien ahdisteluun. (Tällä en tarkoita, että olisi käynnissä joku perussuomalaisten ajojahti. Kansanedustajien sikailuista pitää myös kertoa kansalle.)

Korkeimman oikeuden tulisi ottaa tekstien konteksti ja sävy paremmin huomioon. On totta, että Halla-ahon seuraajat osaavat lukea hänen tekstejään rivien välistä, mutta rivien välissä ilmaistuja asioita ei voi kieltää. Ainakaan demokratiassa.

Lopuksi

Edustaja Halla-ahon kirjoittama avoin vastaus Meri Valkamalle oli aivan loistava. Lisää tällaista, vähemmän pikkusieluista nysväämistä ja maahanmuuttajien demonisoimista! Ja hyvää kesää!

Ministeri Henrikssonin Wikipedia-sivua vandalisoitu tarkoitushakuisesti

Henrikssonin kuva Wikipediassa.

Laitoin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia käsittelevälle Wikipedia-sivulle huhtikuussa hiukan tekstiä hänen osallisuudestaan RKP:n harmaan talouden työryhmään hallitusneuvotteluissa ja Voima-lehden paljastuksista tähän liittyen. Viime keskiviikkona rekisteröitymätön käyttäjä nimimerkillä Pilootti oli poistanut sen selityksellä ”poistettu teksti vääristetty”. Vandalismi ilmeisesti johtui siitä, että pari päivää sen jälkeen Henriksson oli RKP:n puoluekokouksessa ehdolla puolueen puheenjohtajaksi. (Vandalismista huolimatta hän hävisi.)

Oletan, että Pilootti ei ollut Henriksson itse tai edes hänen avustajansa, vaan ainoastaan joku symppaaja. Soisin asiaa kuitenkin tutkittavan tarkemmin ja haluaisin kuulla ministeriltä asiasta lausunnon. Oliko Anna-Maja Henriksson tietoinen Wikipediassa tapahtuvasta historian vääristelystä itseään käsittelevillä sivuilla? Toivottavasti ei ollut ja tuomitsee tällaisen törkeän vandalismin selkeästi.

Palautin poistetun tekstin Wikipediaan, mutta varmuuden vuoksi se on tässä kokonaisuudessaan:

Kevään 2011 hallitusneuvotteluissa Henriksson edusti RKP:ta harmaan talouden työryhmässä. Puolue vastusti talousrikosten rangaistusten koventamista ja esitti harmaan talouden torjuntaa pohtineen työryhmän muistiosta poistettavaksi mm. kohtia, joissa viranomaisten välistä tiedonsaantia olisi vaadittu parannettavaksi ja hallintorekisteröityjä tilejä hallinnoivia pankkeja olisi velvoitettu selvittämään sijoittajien henkilöllisyys. Helsingin Sanomat piti RKP:n toimia harmaan talouden kitkemisen vesittämisenä, vaikkakin puolue sanoikin pitävän talousrikollisuuden torjuntaa tärkeänä. Harmaan talouden tutkija Markku Hirvosen mielestä RKP:n kannat johtuivat puolueen taustavaikuttajista, kuten suursijoittajista. ^[1][2] Voima-lehden mukaan Henriksson kuitenkin luovutti neuvotteluvallan kriittisissä kysymyksissä liikemies Peter Storsjölle. ^[3]

Wikipediaa voi kuka tahansa muokata, mutta se on silti minun ja monen muun tietotyöläisen päivittäin käyttämä työkalu. Siksi on tärkeää, että se pysyy puolueettomana ja luotettavana. Jos poliitikot menevät itse muokkailemaan omia sivujaan palvellakseen omia intressejään, se on ehdottoman  tuomittavaa.

Jos kirjoittamassani kohdassa (jossa on enemmän lähdeviitteitä kuin koko muussa artikkelissa yhteensä) tai sivussa muuten on jotain oikeita virheitä, ne on tietenkin erittäin toivottavaa korjata.

Ihmisen pojan e-versio ladattavissa, tuotot Amnestylle

Ihmisen poika ilmestyy paperilla syyskuun loppupuolella, mutta tästä hetkestä alkaen se on jo ladattavissa e-kirjana! Hinnan voi lukija itse valita välillä 1-20 euroa ja tuotot menevät lyhentämättömänä Amnestylle. Siitä vaan lahjoittamaan, lataamaan ja lukemaan. Olen tästä aika ylpeä.

Tiedostomuoto on muuten EPUB, jonka voi konvertoida myös Kindlellä luettavaksi. Sähkökirjakauppa on Elisa Kirja. Tässä vielä Gummeruksen tiedote.

Jeesus tulee, oletko valmis?

1.9.2011

Mike Pohjolan omaelämäkerrallinen romaani Ihmisen poika on tarina pojasta, joka uskoi olevansa Jeesuksen toinen tuleminen. Kirja ilmestyy syyskuun lopulla, mutta sen voi lukea jo syyskuun alusta lähtien sähkökirjana. E-kirja on saatavana yksinoikeudella Elisalta ajalla 1.9.–31.12. Kaikki e-kirjan tuotot ohjataan lyhentämättömänä ihmisoikeusjärjestö Amnestylle. Hinta määräytyy sen mukaan paljonko ostaja haluaa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Mike Pohjola kertoo lahjoittavansa kuukausittain rahaa Amnestylle. ”Amnesty tekee todella tärkeää työtä puolustaessaan ihmisoikeuksia maailmalla – ja myös Suomessa. Mielestäni on järkyttävä moraalinen katastrofi, että maailmassa on orjuutta, lapsityövoimaa, perheväkivaltaa ja kidutusta. Amnestyn ansiosta niitä on vähemmän. Koetin pitkään keksiä jotain talkoo- tai vapaaehtoistyön muotoa, jolla voisin myös konkreettisesti auttaa Amnestyn toimintaa, ja viimein keksin, että voisin luovuttaa kirjani tuottoja järjestölle”, Pohjola kertoo.

Ihmisen poika on 70-luvulla syntyneiden sukupolviromaani, pysäyttävä ja omaperäinen tarina Jeesuksesta, ihmisyydestä, uskosta, epäilystä, roolipeleistä, aktivismista, seksistä ja poliittisesta korruptiosta. Se kertoo pojasta nimeltä Julius Sariola, joka kasvaa Ulvilassa tiukan uskonnollisessa perheessä. Kirja seuraa hänen elämäänsä syntymästä 70-luvun lopulla aina 2000-luvun alkuun. Teoksen elokuvaoikeudet on optioitu Hollywoodiin.

Julius on äärimmäisen kohtelias pieni poika, pyhäkoulun priimus, josta vanhemmat saavat olla ylpeitä. Hän on oppinut vanhemmiltaan kunnioittamaan Jumalaa, rukoilemaan ja elämään kunnollista elämää. Viisivuotiaana Juliuksen elämä mullistuu, kun hän putoaa korkeasta puusta. Julius uskoo suojelusenkelin pelastaneen hänet, koska Jumalalla on hänelle tehtävä maailmassa – Jeesuksen toinen tuleminen. Koska hän tietää, että lopun aikoina tulee vääriä profeettoja, hän ei kerro asiasta kenellekään. Hän alkaa kuitenkin elää elämäänsä valmistautuen tulevaan tehtäväänsä, mikä se ikinä onkin.

Mike Pohjola
Mike Pohjola (1978) on helsinkiläinen käsikirjoittaja ja pelisuunnittelija, joka opiskelee Taideteollisessa korkeakoulussa elokuva- ja tv-käsikirjoittamista. Hän on aiemmin julkaissut mm. nuortenromaanin Kadonneet kyyneleet. Pohjola on voittanut Emmyn ruotsalaisella tv-sarjalla. Hän käsikirjoitti hevimusikaalin 1827 Infernal Musical, jota Turun Nuori Teatteri esitti alkuvuodesta 2011.

Mike Pohjola, Ihmisen poika
607 sivua

e-kirjan voit ostaa täältä: http://kirja.elisa.fi/ekirja/ihmisen-poika

Minä olen etelän media ja muita paljastuksia

Miksi isot mediat ovat niin ydinvoimamyönteisiä? Miksi keskustapuoluetta lyödään etelän mediassa? Miksi Johanna Korhonen sai kenkää? Miksi Hesari parjaa koko ajan YLEä? Miksi lehdistö vaikenee maahanmuuttajakriittisen liikkeen lukemattomista voitoista? Kuka on vastuussa? No… minä.

”Teillä on kädessänne enää yksi valttikortti, joka on se, että edelleen – tilanteen lievästä paranemisesta huolimatta – teillä on käsissänne massatiedotusvälineet, joiden avulla te voitte kontrolloida sitä mitä ns. suuri yleisö asioista tietää”, kertoo nimimerkki Suurkirjoitus Hommaforumilla minusta ja edustamastani äärivasemmistosta.

Olen käynyt Hommassa keskustelua esseeni Epäloogisuuksien leikkipuisto tiimoilta. Tai oikeastaan sen oli tarkoitus olla se aihe, mutta keskustelu on laventunut “kysytään iljettävältä monikultturistilta mitä vaan” –henkiseksi.

Keskustelussa on salaliittoteoreetikoiden, rasistien ja sekopäiden lisäksi myös melko paljon ihan oikeasta keskustelusta ja jopa perusteluista ja lähteistä kiinnostuneita ihmisiä, joiden kanssa on varsin kiinnostavaa taittaa peistä. Tulkaa seuraamaan ja osallistukaa, jos sielu sietää!

Aika monet myös varsinkin alkuvaiheessa kyselivät myös, että mitä mieltä mä nyt olen tästä Hommasta, eiks ookkin ihan kiva paikka. Ei se nyt minusta hirveän kiva paikka ole, mutta ei se myöskään tarvitse minun hyväksyntääni.

Tässä pieni esimerkki keskustelun kulusta:

JULMURI: Toinen ongelma on, että jos sallitaan saudirahoilla rakennettavat wahhabismia aka. petro-islamia levittävät moskeijat Suomessa, monet alunperin maltillista islamia harrastavista maista tulevat koulutetaan täysin uuteen ajattelutapaan.

MIKE: Eikö meidän silloin tulisi tukea nimenomaan niitä maltillista islamia harrastavia? Esimerkiksi kouluttaa liberaaleja ja valistuneita imaameja Suomessa, ettei uskonoppineita tarvi tuottaa Saudi-Arabiasta.

JULMURI: Meinaatko, että koulutetaan imaameja verorahoista? En usko siitä olevan paljoakaan hyötyä. Ensinnäkin se maksaisi rahaa ja toiseksi tällaiset imaamit leimattaisiin helposti ”ristiretkeläis-juutalais-zog” salaliiton kätyreiksi muslimimaailmassa. Siellähän nämä Euroopasta natsismin mukana hävinneet ajatukset ovat yhä kovassa huudossa. Esim. Mein kampf takoo ennätyslukuja vuodesta toiseen.

MIKE: Meinaan juuri sitä – enkä usko tuohon vastasalaliittoteoriaasi. […] Missä siellä [Mein Kampf takoo ennätyslukuja]? Koko muslimimaailmassa vai? Jos olet tutustunut Mein Kampfiin, tiedät, ettei sitä jaarittelua lue erkkikään.

JAAKKO SIVONEN: Esimerkkejä: [linkkejä, joissa kerrotaan, että Mein Kampf myy hyvin Pakistanissa ja Turkissa]
ANT.: Lisää esimerkkejä. [linkkejä, joissa kerrotaan, että Mein Kampf myy Indonesiassa ja Bangladeshissa]

SUURKIRJOITUS: ”Epäloogisuuksien leikkipuisto”-kirjoitit, mutta miltäs nyt tuntuu, kun nämä ”epäloogiset rasistiset öyhöttäjät” esittävätkin enimmäkseen täysin perusteltuja ja asiallisia vastauksia.
Kysyit lähteitä muslimien järjestämistä juutalaisvainoista, ja vastauksen sait.
Kysyit lähteitä Mein Kampf-tekeleen suosiosta muslimimaissa, ja vastauksen sait.

MIKE: Eli Pakistanissa ja Bangladesh ja Turkki edustavat nyt koko muslimimaailmaa? Turkki ei edes ole islamilainen maa.
Julmurin väite oli, että muslimimaailma leimaisi Suomessa koulutetut imaamit ’”ristiretkeläis-juutalais-zog” salaliiton kätyreiksi’, koska koko muslimimaassa ’Mein kampf takoo ennätyslukuja vuodesta toiseen’.
Jos Julmuri tarkoitti, että pakistanilaiset ja bangladeshilaiset muslimit eivät hyväksyisi Suomessa koulutettuja imaameja, koska niissä maissa Mein Kampf on myynyt hyvin, niin se on jo vähän eri asia. Suomen moskeijat eivät nyt mitenkään pursua Pakistanista ja Bangladeshista tulleita muslimeita muutenkaan.
Täällä selvästi on ihmisiä, joilla on oikeaa tietoa asioista ja ihmisiä joilla on vahvoja mielipiteitä siitä ja ihmisiä jotka ajattelevat kriittisesti, mutta tässä keskustelussa nämä ominaisuudet eivät aina tunnu osuvan samaan persoonaan. Jos sanotaan, että koska on X, niin siksi myös Y, ei tämän todisteeksi riitä, että X on totta ainakin jossain ja joskus. Pitää myös todistaa että siitä seuraa Y. Kyllä tämän varmasti jokainen tietää, mutta ihmetyttää, että Julmurin yleisluontoiset mutuheitot ja Jaakko Sivosen oikeat lähteet tuntuvat saavan ihan tasavertaisen kohtelun täällä, ja sitten toisella todistellaan toista.
Niin että vaikka täällä keskustelussa esiintyy faktojaKIN, niin ihan hirveään voitonriemuun ei mielestäni ole vielä Suurkirjoituksella aihetta.

SUURKIRJOITUS: Hölpön-pölpön. Kyllä täällä esiintyy faktoja paljon enemmän kuin monella muulla foorumilla, vaikka toki täältä hakemalla hakien voi löytää ”öyhöttämistäkin”.
[…]
Väitätkö tosiaan, että Turkin kansalaisista valtaosa ei olisi islaminuskoisia? Tämä ei muutu miksikään sillä, että Turkki ei ole virallisesti islamilainen tai sillä, että siellä ollaan keskimäärin maallistuneempia kuin useimmissa muslimimaissa.

Ja keskustelu jatkuu…

Jeesus-tutkimusta #4: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi (romaani, 1991)

Hahmottelin viime vuonna erilaisia aloituksia Jeesus-aiheiselle romaanilleni Ihmisen poika. Yksi hylätty aloitusluku päättyi näin: ”Siksi kerron nyt oman ilosanomani. Tämä on evankeliumi Jeesuksen mukaan.”

Viimeinen lause tuntui jotenkin tutulta, ja pian tajusin, että sen niminen kirjahan on jo olemassa. Portugalilaisen kommunistikirjailija José Saramagon Jeesuksen Kristuksen evankeliumi pääsi tietenkin välittömästi lukulistalleni. Lainasin kirjan Töölön kirjastosta loppuvuodesta, mutta sain sen luettua vasta nyt. Huojennuksekseni Saramagon teos ei liippaa lähelläkään omia aiheitani sillä se, kuten lähes kaikki ei-tunnustuksellinen Jeesus-fiktio, liittyy Jeesuksen seikkailuihin Rooman valtakunnan aikana, eikä toiseen tulemiseen.

Jeesuksen Kristuksen evankeliumi oli herättänyt Portugalissa ja katolilaisten keskuudessa paljon pahennusta, ja Portugalin konservatiivihallitus oli jopa erikseen estänyt kirjaa kilpailemasta kirjallisuuspalkinnosta. Odotukseni olivat siis korkealla.

Kirja oli melkoinen pettymys. Kuten Saramagon monet teokset, se on pullollaan symboliikkaa ja filosofointia, mutta ajautuu valitettavasti lähes koko ajan jaarittelun puolelle. Pohjimmiltaan kyseessä on hengellinen kasvuromaani, joka kertoo nuoren miehen elämän syntymästä kuolemaan, ja välissä on erilaisten ammattien kokeilemista, seksiä, ystävyyksi, perheen eroamisia ja jumalolentojen kanssa bamlaamista. Kirja muistuttaakin kovasti Paolo Coelhon Alkemistia ja Herman Hessen Siddharthaa, ehkä jopa Lloyd Alexanderin fantasiakvintologiaa Prydainin kronikat. Evankeliumeita tämä teos muistuttaa melko vähän, joskin samoja tapahtumia käydään tietysti läpi.

Jeesus nousee varsinaiseksi henkilöksi vasta monen sadan sivun jälkeen kun on siinä kymmenen-kaksitoistavuotias. Sitä ennen seurataan Marian ja Josefin hidasta lähtöä Jerusalemiin verollepanoa varten, mutta kukas meidän kodistamme nyt sitten pitää huolen täällä Nasaretissa sillä aikaa kun me olemme matkalla, kysytäänpä naapurilta, no naapuripa suostui, no niin sitten lähdetään, ja matkalla onkin tällaista seuraa jotka ovat myös matkalla Jerusalemiin… Paikoitellen Saramago tarjoaa kiinnostavaa ajankuvaa, mutta paljon useammin olisi punakynälle ollut töitä.

Teini-ikäinen Jeesus lähtee kotoaan ja tekee töitä paimenena ja kalastajana. Välillä käydään lukion filosofian tunneilta huokuvia keskusteluja Paholaisen tai Jumalan kanssa. Sitten kirjan sävy muuttuukin muistuttamaan enemmän Ryhmä X:ää tai jopa Teräsmiestä, kun Jeesuksen supervoimat alkavat kehittyä, ja hän pystyy parantamaan sairaita, karkottamaan demoneita, monistamaan ruokaa, ja löytämään parhaat kalansaaliit. Tätä supersankarivaihetta seurataan jonkin aikaa, kunnes päästään kolmekymmentäviisi sivua kestävään keskusteluun Jumalan, Paholaisen ja Jeesuksen välillä. Kolmekymmentäviisi sivua!

”Ole sinä vaiti, Jumala keskeytti kärsimättömästi, synti ja Paholainen ovat saman asian kaksi eri nimeä, Mikä se asia on, Jeesus kysyi, Minun poissaoloni, Mutta mistä sinun poissaolosi sitten johtuu, siitäkö että olet itse vetäytynyt pois vai siitäkö että sinusta on erkaannuttu, Minä en vetäydy pois koskaan, Mutta suostut siihen että sinut jätetään, Se joka jättää minut etsii minua, Ja jollei löydä sinua, syy on siis tietysti Paholaisen, Ei ole, se ei ole hänen syynsä, syy on minussa itsessäni, kun en ennätä sinne missä minua etsitään, ja nämä sanat Jumala lausui riipaisevan ja yllättävän surullisesti, ikään kuin olisi äkkiä huomannut mahtinsa rajallisuuden.”

Lopulta syyt näihin skandaaleihin ja paheksuntaan ovat ilmeisesti niin kamalassa väitteessä, että Jeesus olisi ollut osittain ihminen, jolla olisi ollut inhimillisiä tarpeita. Nuorena hän näkee alastoman naisen ja saa erektion, ja miettii pitäisikö vetää käteen. Ei kuitenkaan vedä. Sitten hän tapaa Magdalan Marian ja viettää tämän kanssa koko loppuelämänsä. He harrastavat seksiä.

Kieltämättä Jeesuksen seksielämä ei selviä Raamatusta ja kirkko tietysti opettaa, että sellaista ei ollut, mutta ei tämä nyt mikään rohkea uusi väite ollut. Kirja julkaistiin 1991, kun taas Maria Magdaleenan ja Jeesuksen suhteesta on juoruttu myöhäisantiikista alkaen. Oma osansa Jeesuksen ja Magdalan Marian suhteen popularisoimisella kirjalla kyllä oli, mutta ei se ollut ensimmäinen, viimeisin eikä tärkein.

Jeesuksen ja Magdaleenan suhdetta ovat käsitelleet muiden muassa Nikos Kazantzakisin Kristuksen viimeiset kiusaukset (1960) ja sen pohjalta tehty leffa (1988), Donovan Joycen The Jesus Scroll (1972), spekuloiva tietokirja Holy Blood, Holy Grail (1982), siihen pohjautuva Da Vinci –koodi (2003), Margaret Starbirdin The Woman With the Alabaster Jar (1993), ja iso kasa pseudohistoriallisia salaliittokirjoja. Kummallisen usein väitetään, että Jeesuksen ja Maria Magdaleenan jälkeläisistä syntyi merovinkien kuningashuone ja sitä kautta kaikki Euroopan kuninkaallisit olisivat Jeesuksen jälkeläisiä. Hieman, eh, kyseenalaista ajattelua näin modernina aikana.

Melkoinen pettymys siis tämä Jeesuksen Kristuksen evankeliumi sekä kirjana että jumalanpilkkana.

Huomioita tietotaloudesta

Olin puhumassa Immateriaalitalous – Kapitalismin uusi muoto –kirjan julkaisutilaisuudessa. Kirjoittelin kirjan aiheen tiimoilta joitain ajatuksia, jotka myös esitin seminaarissa. Tässä ne lyhentämättöminä:

Suomalaisena taiteilijana tekijänoikeus suojaa kaikkia teoksiani. Jos otan vuoden vapaata palkkatöistä ja teen omalla riskillä taidetta, minulla on mahdollisuus hyötyä rahallisesti luovuuteni hedelmistä. Tämä on oikein. Jos teen niitä valtion apurahalla, eli ilman omaa taloudellista riskiä, saan nauttia luovuuteni hedelmistä ihan yhtä paljon. Valtio ei omista niistä murustakaan, eikä niitä saada levittää julkisesti ilman lupaani. Tämäkin on vielä melko oikein. Jos myyn valtion apurahalla luomieni teosten oikeudet Sanoma Oyj:lle, se saa nauttia minun luovuuteni hedelmistä aivan samalla tavalla kuin jos se olisi itse taiteilija, joka ne on luonut. Paitsi että sillä on enemmän lakimiehiä ja lobbaajia suojelemaan niitä. Ja se voi ostaa kymmenien taiteilijoiden elämäntöiden tekijänoikeudet toivoen, että joku niistä tuottaa viidenkymmenen vuoden päästä. Miksi sijoitustoimintaa suojellaan tekijänoikeuslaeilla? Tämä ei ole täysin oikein. Jos en myisi oikeuksiani ja sattuisin kuolemaan, jälkeläiseni saavat nauttia työni hedelmistä vielä 70 vuotta kuolemani jälkeen. Jos eläisin vaikkapa 90-vuotiaaksi, olisi suvullani siis tekijänoikeus teoksiini vielä vuonna 2128. Olettaen, että tekijänoikeuksia ei ole pidennetty ennen sitä. Vielä pojan-pojan-pojan-pojan-poikani nauttisi taiteeni rahallisesta arvosta. Tämäkään ei mielestäni ole oikein, mutta jonkun mielestä ehkä on. Mutta jos myisi oikeuteni Sanoma Oyj:lle ja eläisin 90-vuotiaaksi, Rafaela Seppälän pojan Alex Nayerin pojan-pojan-pojan-pojan-poika saisi nauttia luovuuteni hedelmistä vuonna 2128. Täytyisi olla melko kummallisella oikeustajulla varustettu ihminen, jos tämä olisi hänestä oikein.

Puhumassa tiedosta ja oikeuksista

Olen marraskuussa parissa tapahtumassa luennoimassa ja keskustelemassa tiedosta, taiteesta, copyrighteista ja -lefteista, sekä immateriaalioikeuksista.

Ke 11.11. Harjun Nuorisotalolla klo 18-20 on tilaisuus nimeltä Kuka omistaa tiedon? Siellä minä ja eduskunnan kirjaston johtava tietoasiantuntija Päivikki Karhula puhumme. Alustan itse tietoyhteiskuntakehityksestä ja tekijänoikeuksista kulttuurin näkökulmasta. (Samana päivänä olen vielä Tampereen Pirkkalassa ysiluokkalaisten luona kirjailijavierailulla neljä tuntia, joten oma ääneni tulee tutuksi.)

Ti 24.11. Vanhan yo-talon Musiikkisalissa puolestaan on Immateriaalitalous – kapitalismin uusi muoto -kirjan julkaisutilaisuus. Kirjan ovat kirjoittaneet  YTT Ilkka Kauppinen, YTT Teppo Eskelinen, FM Hanna Kuusela ja valtiot. yo Otto Bruun. Kuulun paneeliin, joka keskustelee kirjasta ja sen aiheista.

Alla lisätietoa tapahtumista: