Posts Tagged ‘Televisio’

h1

Konkretiaa tekijänoikeuskeskusteluun

26 syyskuun, 2014

Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi lausuntonsa koskien kansalaisaloitetta tekijänoikeuslain muuttamiseksi. Se tuntuu olevan läpeensä fiksua tekstiä.

Tekijänoikeuslain legitimiteetin ja kuluttajien näkökulmasta valvontaresurssit tulee kohdistaa yksityishenkilöiden ja kotitalouksien valvonnan sijaan laajamittaisen kaupallisen piratismin torjuntaan.

Toisin sanoen: Ongelma ei ole se, että Oiva, 13, lataa Cheekin levyn. Ongelma on, että Kim, 40, ottaa mainostajilta rahaa jakaakseen sen Oivalle. Kim varastaa Cheekiltä, Oiva ei. Toistaiseksi lakitoimet ovat kuitenkin kohdistuneet lähinnä Oivaan. Mutta myös Kimit ansaitsevat oikeusturvan ja ovat syyttömiä, kunnes toisin todistetaan. Oivien vainoaminen sen sijaan ei auta mitään.

Asiasta on arvatenkin taas alkamassa kiivas netti- ja mediakeskustelu, joka pohjautuu retoriikkaan, demonisointiin ja käytännöstä vieraantuneisiin utopioihin riippumatta siitä, mitä kantaa ajetaan. Tässä hieman konkretiaa monella median haaralla toimivalta yrittäjältä ja taiteilijalta.

*

photo(55)Suuri osa piratismikeskusteluun tekijäpuolella osallistuvista taitaa olla kauno- ja tietokirjailijoita sekä kääntäjiä. Koska Suomessa kirjat nautitaan etupäässä vielä kuollut puu -muodossa, ei kustannusmaailma ole oikeastaan edes konkretian tasolla saamassa nettijakelun ongelmia ja hyötyjä, piratismista puhumattakaan.

Ne, mitä piratisointi konkreettisesti koskee on kutakuinkin tässä järjestyksessä tv-sarjat, porno, elokuvat, musiikki, videopelit ja muut tietokoneohjelmat.

Tv-sarjojen rahoitus jenkeissä pohjautuu paljolti sarjojen saamaan näkyvyyteen. Piratismi on yksi näkymisen kanava. Esimerkiksi Game of Thrones -sarjan eurooppalaiset latausnumerot ovat yksi tunnusluku, jolla voidaan osoittaa sarjan olevan mahtava, ja josta voi päätellä, paljonko DVD-bokseja tullaan myymään. Netflix ja vastaavat palvelut toki vähentävät tätäkin.

Suomessa television piratisointi koskee lähinnä sitä, että ohjelmia tai esimerkiksi sketsisarjan yksittäisiä sketsejä katsellaan vaikka Youtubesta silloinkin, kun niiden esitysaika on päättynyt. Suomessa sarjojen rahoitus on pitkälti kanavien ja perinteisten mainoskatkomainostajien varassa, ja nämä taas maksavat tekijöille esitysoikeuksista. Jos kaikki kaupallisen kanavan esittämät jaksot laitetaan Youtubeen ja niitä katsotaan siellä vaikka satojatuhansia kertoja – sen sijaan, että kanava esittäisi sen, myisi mainosaikaa ja maksaisi tekijöille – tässä on kyse ihan oikeasta tekijöiden tulonmenetyksestä. Sen sijaan Yleisradio tuntuu olevan vähemmän huolissaan tästä, koska heidän tehtävänsä ei ole tehdä rahaa vaan tarjota veronmaksajien maksamia ohjelmia. Ylenkään tapauksessa tekijät eivät saa asianmukaista korvausta. Parempi olisi laittaa omat ohjelmat ikuisesti Areenaan ja maksaa korvauksia esimerkiksi katsomismäärien mukaan.

Pornoteollisuudesta en osaa sanoa tarkemmin, mutta käsittääkseni voittomarginaalit ovat ilmaisen nettipornon (eivät vain piratismin) myötä lähes kadonneet.

Elokuvia piratismi uhkaa aika vähän, ellei kyse ole ensi-iltaa edeltäneistä vuodoista. Toki leffoja piratisoidaan, mutta harva miettii, lataanko elokuvan vai menenkö teatteriin. Jos ei ole varaa käydä teatterissa, ei teini tai työtön vähennä lipputuloja lataamalla elokuvan ilmaiseksi. Sama henkilö voi myöhemmin ostaa DVD:n tai maksaa jatko-osan näkemisestä – tai kertoa leffasta varakkaammalle kaverilleen. Kun vanhempien elokuvien laillinen saatavuus on usein huonoa, on piraattisaiteilla myös funktionsa jonkinlaisena laittomana kansainvälisenä kirjastona, jonka kulttuurista merkitystä ei tule väheksyä. Kultturisen merkityksen tuottamisella ei tietenkään voi elää, jos mainosrahat menevät tekijöiden sijasta sivuston ylläpitäjälle, joten Netflixin kaltaisten laillisten vaihtoehtojen kehittämiseen kannattaa satsata.

Pelien piratisoinnin suhteen kyse on lähinnä isoista AAA-peleistä. En tiedä lukuja, mutta voisin kuvitella piratismin tekevän pientä lovea lyhyellä tähtäimellä pelifirmojen lompakoihin, mutta pitkän tähtäimen vaikutukset voivat olla negatiivisia tai positiivisia. Suomessa Alan Wake ja tuleva Quantum Break ovat harvoja esimerkkejä peleistä, jotka voisivat olla tulilinjalla.

Kun internet-piratismi musiikin kohdalla ilmiönä alkoi yleistyä joskus 90-luvulla, oli levyteollisuuden ensimmäinen ratkaisuyritys tehdä huonompia tuotteita. Itsekin ostin jonkun DRM-suojatun levyn, jota en pystynytkään tietokoneellani kuuntelemaan. Nyt tästä on luovuttu. Piratismia on toki vielä olemassa, mutta Spotify ja vastaavat ovat käytännössä tehneet siitä merkityksetöntä tai mahdollisesti positiivista. Siis sillä tavalla merkityksetöntä, että ne, jotka lataavat jonkun levyn Piratebaysta, eivät muutenkaan olisi silloin ostaneet sitä. Mahdollisesti positiivista sillä tavalla, että ne teinit, jotka ovat oppineet fanittamaan lataamaansa artistia, voivat varakkaampina käyttää paljonkin rahaa keikkojen, paitojen, levyjen, striimausten yms ostamiseen. Musiikkiteollisuus ei enää pahemmin pidä meteliä piratismista, koska se on jo sopeutunut ja voittanut.

*

Jos kommentoitte, pyydän olemaan vertaamatta immateriaalisten hyödykkeiden (esim musiikkitiedosto) jakamista materiaalisten hyödykkeiden (esim leipä) varastamiseen. Se ei helpota keskustelua.

h1

TS-kolumni: Ylettömän hienoa

16 syyskuun, 2013

”Yleisradiota vastaisia argumentteja on keksitty runsaasti – se vääristää kilpailua, tiedonvälitys ei ole ”riippumatonta”, siellä on liikaa ruotsinkielisiä ohjelmia, se rakentaa Musiikkitaloa, siellä on liikaa henkilökuntaa ja niin edelleen. Todellisuudessa kyse on lähinnä siitä, että yksityisten mediafirmojen näkökulmasta YLE on valtion tukema kilpailija netin kriisiin ajamilla markkinoilla.”

kolumni_ylettomanhienoa_140913(Turun Sanomat, 14.9.2013)

h1

Solmukohta on mahtava!

20 huhtikuun, 2012

Kirjoitin englanniksi ajatuksia ja muisteloita viime viikonlopun Solmukohdasta. Tällaisia:

Some thoughts and reminiscences from this year’s Solmukohta (Knutepunkt) in Finland. Solmukohta started as a conference/festival of Nordic larpers and has become a conference/festival of international larpers interested in the tradition of Nordic larp.

I’ve been a regular Knudepunkt goer since the third one in 1999. I haven’t missed a single event before last year’s one in Denmark. Which meant it was amazing to go back there this year when it was held in Helsinki.

This year apart from all the Nordics, I talked to people from Russia, Croatia, Israel, Germany, England, Latvia, Italy and the United States. On top of that I know we had visitors from pretty much all around Europe from Portugal to Latvia, from England to Bulgaria. So it’s really becoming international.

The editor of this year’s Solmukohta book States of Play, Juhana Pettersson, observed that ”Nordic larp” has become a tradition independent of the Nordic countries. So you can have Nordic larp in Mexico or Egypt. But you can also have larps in Finland that belong to some other tradition or remain more or less unaffected by that tradition. And that way you can even have Nordic larp being in dialogue with Finnish larp, and I guess my own Täällä Kirjokannen alla had quite a bit of that going on.

For me the whole experience started with the Nordic Larp Talks on Wednesday in Club PRKL in downtown Helsinki. You can see my talk titled How To Become a God, and all the others here.

Would you buy a used god from this man? Photo by Tuomas Puikkonen.

Next day all three hundred and sixty of us got on buses that drove us to the conference hotel Kiljavanranta next to some lake in the middle of the Finnish forest with some patches of snow left.

I ran two programs this year. One was called the Folk Fantasy Workshop, based on my article in States of Play (PDF). I gave a short presentation on the world in Täällä Kirjokannen alla, and then we started workshoping on taking each participants’ own country/nation/tribe/city/identity and turning that into a folk fantasy world. We had people from Sweden, China, Croatia and Russia present, and we had hardly gotten started when we already had to stop. The workshop might’ve been over ambitious, but I think the participants still made some interesting connections and maybe had some ideas they can later use for whatever they wish.

The other item was originally titled Contacting the Characters Within You, a self-help kind of approach to taking the roles and characters we carry around with us and using them for other things. Since the workshop was scheduled for Sunday morning, I had to rename it Hangover Yoga Workshop (and Contacting the Characters With You).

We started with twenty minutes of simple yoga exercises designed not to feel too bad for the hungover people, and wake everybody up a little bit. Then we started meditating on the characters we’ve played trying to identify five archetypes. The Good One, The Trickster, The Leader, The Shadow and The Brain. Not everybody had experience with all of these, but I think people sort of got the idea. We examined each one a little bit, and then chose two of them. Those two we made our own, trying to develop their physical language and put them on and off faster and faster. The idea was that the participants could learn to call on these characters in tricky situations in their ordinary life. For example a test might be very difficult for the participant in their everyday role, but putting on the role of The Brain might help them deal with it better. Different situations might require taking on different roles, and these sorts of exercises will hopefully help people to identify them better.

I think the workshop was a success since many people came to thank me for it later. I’m not an expert yoga master, either, but I think that went fine, as well.

One of the many highlights was being able to buy an early copy of Leaving Mundania from the author Lizzie Stark. I knew who she was since people had told me she visited last year’s Knudepunkt in Copenhagen. Leaving Mundania is a non-fiction book about larpers and the larp scene. It mostly focuses on larp in the United States, but the last chapter is titled Knudepunkt Blew My Mind. It was thrilling to read an excited outsider’s perspectives on the whole scene and the games we play and the the people we know. Of course, Lizzie’s not an outsider anymore.

She signed my copy ”Turku this!” Ironically, I accidentally left the book in the Turku School room (all the rooms were named after concepts in larp theory). So I really did Turku it. The next day it was gone. If you have it, I want it back!

The Pan-European tv drama / larp / transmedia experience The Spiral (formerly The Artists) is partly built by larpers, specifically Martin Ericsson and Adriana Skarped.  They showed us a sneak preview of the tv show’s trailer, which seemed really cool. Parts of the whole thing are made through a larp, as some sort of mocumentary. Difficult to explain, but you should totally follow it when it airs in September in several European countries including Finland. Or take part in the larp parts – it’s not too late!

Some players of The Spiral with game mistress Adriana Skarped in the middle.

The social aspect is very important in these events. Even though I went to bed quite early on two nights, I had a chance to party it out Saturday. DJ Hakkis’s 90’s gothic hits marathon was well appreciated! Also interesting discussions on commercial larps in Siberia, how Taoism relates to the works of Ursula K. Le Guin, politics in Israeli larps, German film funding, the great roleplaying theories of the day, capitalism and socialism in post-apocalyptic Swedish larps and lots of other great stuff.

There’s an influential indie roleplaying scene mostly in the US, but also internationally, that used to be associated with the forum The Forge. Over the years they’ve sent one or two ambassadors that usually get converted, but this time it seemed like there was a whole faction of these great people. Some came to preach, others to listen, but continuing this dialogue between ambitious clicks is very fruitful. The Swedish/Danish jeepform tradition is, I think, a sort of love/hate child between Nordic larp, US indie and Danish tabletop. The US indie crowd is discussing Solmukohta at the Story Games forum.

Ideas on jobs available for larpers because of their larping skils.

Some random notes  I made during the event:
”We have a special way of playing the post-death game.” -Alexey Fedoseev on Russian larps.
A StPetersburg game had in-game elections. If the conservatives won, the city was taken into history. With liberals, to the future.
Larps are not artificial, they are artifactual.
The Hollow Man Syndrome = there is no character, the player has to use their own experiences.
Read the book The Art of Curating Worship, a guidebook for Christian priests.

Solmukohta 2012 appreciation thread: http://laivforum.net/threads/20275-Solmukohta-2012-appreciation-thread!
Solmukohta talk on Twitter is here: https://twitter.com/#!/search/%23sk2012
My Nordic Larp Talk: http://nordiclarptalks.org/post/20957499776/how-to-become-a-god-mike-pohjola

A Finnish delicacy with an informative sign.

 

h1

Nordic Larp Talks ja State of Play

11 huhtikuun, 2012

Jos olet kiinnostunut osallistumisesta, interaktiivisuudesta tai roolipeleistä, suosittelen viettämään tämän illan Club PRKL:ssä Helsingissä tai netissä seuraamassa tapahtuman live streamia. Tänään julkaistaan uusi Solmukohta-kirja States of Play sekä pidetään Nordic Larp Talks ensi kertaa Suomessa.

Ovet aukeavat kuudelta, erinomainen States of Play julkaistaan seitsemältä ja Johanna Koljosen emännöimä Nordic Larp Talks alkaa kahdeksalta!

States of Playn on päätoimittanut Juhana Pettersson ja siinä on kymmeniä todella kiinnostavia ertikkeleita Pohjoismaiseen roolipelitraditioon liittyvästä suunnittelusta, teoriasta, dokumentaatiosta ja seurauksista. Oma artikkelini Folk Fantasy käsittelee Täällä Kirjokannen alla -larppia ja mahdollista uutta alkua fantasiagenrelle. Kirja on myös ladattavina ilmaisena PDF-tiedostona.

Tässä hieman englanninkielistä infoa Nordic Larp Talkseista:

We are proud to welcome you to Nordic Larp Talks Helsinki 2012 – an evening of entertaining, thought-provoking and mind-boggling lectures about projects and ideas from the Nordic tradition of live action roleplaying games.

The talks are presented by writer, radio & television host as well as winner of the innovator category of this year’s The Swedish Grand Journalism Prize award, Johanna Koljonen.

You can follow the talks live streamed on nordiclarptalks.org Wednesday April 11th 8pm EEST or at the PRKL club in central Helsinki, Kaisaniemenkatu 4.

Speakers
Mike Pohjola – How to become a god
Johanna Macdonald – From stage to larp
JP Kaljonen – The interplay between player and man in the street
Jesper Bruun – Experimental Larp Design
Lizzie Stark – Playing in Graveyards: Terror collides with larp in New York City

Oma esitelmäni, How To Become A God, käsittelee draaman historiaa Dionysos-rituaaleista tositelevisioon ja edemmäs, ja miten tämä kaikki liittyy roolipelleihin. Samalla tulen myös vastanneeksi erääseen mysteeriin Aristoteleen Runousopissa, joka on ihmetyttänyt teatteritutkijoita kolmetuhatta vuotta…

Nähdään siellä!

h1

Conspiracy For Good voitti BANFF-palkintoja

4 heinäkuun, 2011
Viimekesäinen projektimme Conspiracy For Good voitti kaksi palkintoa Banff World Media Festivalilla.

Todellisuuspelimme voitti oman sarjansa Best Cross Platform Project ja lisäksi koko interaktiivisen fiktion osaston pääpalkinnon Best In Interactive. CFG:n taustalla olivat meidän The company P:n lisäksi Heroesin luoja Tim Kring ja Nokia.

Picture 1

Tv-maailman Oscareiksikin kutsuttu Banff-festivaali pidetään Kanadan kauniissa Fairmot Springsissä joka vuosi. Osallistujina ja ehdokkaina oli mediaprojekteja kaikista englanninkielisistä maista ja Euroopasta, joten voitto on sitäkin makeammalta. Mainittakoon, että Best Online Program – Children & Youth -sarjassa ehdokkaana oli Pikku Kakkonen! 🙂

Conspiracy For Good oli valtava projekti, jossa oli käsikirjoittamiani videoita netissä ja kännyköissä, live-tapahtumia, kännykkäpelejä, konsertteja ja ihan oikea hyväntekeväisyyshanke.Projektin avulla rakennettiin Zambiaan useita kirjastoja, joissa on yli kymmenentuhatta kirjaa, sekä hankittiin 50 tytölle opiskelustipendit. Projektin applikaatio ladattiin 900 000 kertaa.

Lisätietoja BANFF-palkinnosta

Lisätietoja Conspiracy For Goodista

h1

Prix Europa

20 lokakuun, 2010

Olemme tällä viikolla Berliinissä Prix Europa -konferenssissa. Kyseessä on eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden ja tv:n tekijöiden tapaaminen, jossa katsotaan ja kuunnellaan muiden tv-sarjoja, kuunnelmia, dokumentteja ja “emerging media” –produktioita (eli yleensä webbisivuja), ja arvioidaan niitä. Sitten äänestetään ja parhaana pidetty voittaa Kultaisen härän.

Elina ja minä osallistumme, koska lyhärimme Baabelin metsä valittiin mukaan Languages Through Lenses -kategoriassa. Viisitoista tiimiä ympäri Eurooppaa saapui lauantaina ja käytti koko sunnuntain katsomalla, kommentoimalla ja äänestämällä toistensa elokuvia. Sunnuntai-iltana paljastettiin, että Baabel oli kolmen jatkoon päässeen joukossa, ja kilpailisi opiskelijapalkinto Kultaisesta vasikasta lauantain palkintogaalassa. Jännää!

Elokuva on 90-sekuntinen seikkailutarina, jonka minä käsikirjoitin, Elina tuotti ja me ohjasimme yhdessä. Siinä saamelaistyttö, kurdipoika ja baskipoika yrittävät pelastaa poronvasaa pinteestä. Kyseessä on yhteistyötuotanto Pohjola-filmin ja Taikin välillä.

Olemme siis koko viikon täällä Prix Europassa. Joka päivä alkaa jonkun gurun pitämällä aamiaispuheella, ja sitä seuraa koko päivä näytöksiä joka puolelta maanosaa. Toisinaan on erikoistapahtumia, kuten Guy Meredithin luento epälineaarisesta tarinankerronnasta tiistaina tai tuottajien yhteistuotantopaneeli tänäiltana.

Maanantain aamiaispuheen piti brittiläinen dokumentaristi Paul Watson. Hän oli viihdyttävä puhuja ja kaipasi vanhoja hyviä aikoja, jolloin televisiossa ilmeisesti ei välitetty julkkiksista ja yleisön kosiskelusta. Saattaa olla oikeassakin. Mainitsen hänet kuitenkin siksi, että häneltä pääsi toistaiseksi matkan paras lause. “Film is the opera of arts.” Elokuva on taiteiden ooppera. Miettikääs sitä. Mikä ooppera sitten on? Mitää kysyä, jos näen hänet vielä täällä Berliinissä, joka on Saksan Frankfurt.

Tänään alkoi Emerging Media -osasto, missä yritän olla mahdollisimman paljon paikalla. Twiittauksen määrä meni heti katon läpi #PE10-tägillä, kun tapahtuma täytti sosiaalisen median ammattilaisilla. On kiinnostavaa verrata kaikkia näitä eurooppalaisia netti/interaktiivisuus/uusmedia/multimedia/jatkettu maailma/mobiili –produktioita The company P:n osallistumisprojektien kanssa.

Nyt takaisin konferenssiin ja odottamaan lauantaita… Sillä välin kannattaa katsoa Baabelin metsä täällä! (Tai odottakaa festivaalia joka näyttää sen, kuten Kettupäiviä Helsingissä.)

h1

Spock ei ole jäsen

26 huhtikuun, 2010

Zachary Quinto eli uusi Mr Spock ei myöskään ole jäsen: http://www.imnotamember.com/#373

Eikä r&b-laulaja Joss Stone: http://www.imnotamember.com/#1017

Eikä Julian Lennon: http://imnotamember.com/#845

Eikä Greg Grunberg: http://imnotamember.com/#345

Älä sinäkään ole, nauhoita oma kieltosi saitilla!

h1

Minervasta lehden kuolemaan

10 lokakuun, 2009

Aika rankka viikko takana.

*

Lipunpolttajien kuvausten alku on viivästynyt (alunperin piti aloittaa ensi viikolla), mikä on aiheuttanut paljon ylimääräistä päänvaivaa, stressiä ja häslinkiä.

Toisaalta aikaa on vapautunut myös muuhun toimintaan. Niinpä olen ollut mielenosoittamassa, näyttelemässä tulevassa Espoo-sketsisarjassa goottia antikvaaria, haudannut yhden aikakauslehden ja pohtinut Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ilmettä.

*

Maanantaina pidettiin Riimuahjo Oy:n hallituksen kokous, jossa päätettiin lopettaa Roolipelaajan julkaiseminen. Lehti tuotti jatkuvasti tappiota, eikä enää ollut kykyjä sijoittaa siihen omaa rahaa. Se oli meille kaikille henkilökohtaisesti tärkeä projekti, joten sen lopettaminen oli raskas päätös.

Roolipelaajan loppumista on puitu pitkällisesti, eikä aina kovin rakentavasti lehden omilla foorumeilla. Myös foorumit suljetaan tämän kuun lopussa.

Ihmeellistä, että roolipelaajien kaltainen aika omaleimainen porukka jaksaa olla näin hajanainen ja torailla keskenään. Syiksi olen kuullut kaikenlaista koulukiusaamisesta suomalaiseen kansanluonteeseen. Nyt on aika aikuistua ja alkaa yhdessä luoda parempaa roolipeliskeneä ja ainaisen naljailun sijaan tukea uusia toimijoita.

*

Torstaina pidettiin Eduskuntatalolla ensimmäinen oranssi mielenosoitus korruptiota vastaan. Olin mukana järjestämässä ja myös puhujana, mutta taustalla oli useampi iso uusia vaaleja vaativa nettiyhteisö, mukaan lukien itse pyörittämäni Eduskuntavaalit 2010. Myös aikaisemmat demokratian hautajaiset saavat nyt tästä jatkoa.

oranssimiekkari_1

Kuva: Tommi Tampio

Paikalla oli alle sata oranssiin pukeutuneita mielenosoittajia, mikä ei ole vielä paljon, mutta jos porukan määrä edes tuplaantuu joka viikko, on meitä pian tuhansia ja sitten kymmeniätuhansia. Vanhasen korruptiohallitus ja ostettu eduskunta eivät kaatuneet tänä torstaina eivätkä kaadu ensi torstainakaan, mutta jonain torstaina ne kaatuvat, kunhan jaksamme olla aktiivisia.

Nyt meitä vilkuili portaiden nurkista moni kansanedustaja ja KMS-rahoilla itsensä ryvettänyt Ilkka Kanerva kipitti mielenosoituksen edustalta piiloon kansanedustajabussiin. Ike on paitsi kansanedustaja, myös Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja, mistä käsin on tehnyt KMS-myönteistä politiikkaa. Vaadin häntä mikrofonin ääreen vastaamaan kansalaisten syytöksiin, mutta ei tullut.

Islannissa oli pitkälti sama tilanne ja siellä mielenosoittajien ja muiden oranssiin pukeutuneiden määrä kasvoi hiljalleen, kunnes hallitus lopulta kaatui. Meillä on puolellamme Suomen varsin puolueeton ja aktiivinen media, Islannissa kun valtalehdet yrittivät lähinnä piilotella valtaapitävien toilailuja. Jopa niin paljon, että entinen pääministeri ja keskuspankin pääjohtaja Davíð Oddsson palkattiin vähän potkujensa jälkeen valtalehti Morgunblaðiðin päätoimittajaksi.

Suomessa media ja kansa ovat selvästi samalla puolella, joten lähtökohdat ovat Islantiakin paremmat!

Seuraava tapahtuma on ensi viikon torstaina 15.10. klo 17 eduskuntatalolla. Pääset paikalle tai et, muista pukeutua oranssiin joka torstai. Tapahtuma löytyy myös Facebookista.

*

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY kaipaa logoa ja graafista tunnusta. On debatoitu, pitäisikö sen olla modernistinen vai heraldinen, esittää aaltoja vai jotain symbolisempaa, ja sen sellaista.

Itse pidän klassillisesta kuvastosta ja se sopii mielestäni hyvin ajatukseen sivistysyliopistosta, ja lisäksi tarjoaa hyvää vastapainoa Aalto-yliopiston konsulttimaiselle logolle. (Samalla tavalla kuin ylioppilaskunta toivottavasti tarjoaa jotain pysyvämpiä arvoja ja sisältöjä yliopiston hallituksen teknokraattiselle linjalle.)

minerva_bronzeAntiikin jumaltarustossa on vain yksi jumala, jonka toimenkuvassa yhdistyvät kaikki moninaiset oppialamme: roomalainen neitsytjumalatar Minerva. Minerva oli viisauden, kaupankäynnin, taiteiden, kudonnan, kädentaitojen, sotureiden, lääketieteen, taikuuden ja musiikin jumalatar. Siinä tuli kieltämättä about kaikki Suomen korkeakoulut, mutta missään muussa jumalassa eivät yhdisty insinööritaidot, kaupankäynti ja taiteet.

Minerva myös auttoi Prometheusta varastamaan tulen (=kulttuurin) Olympos-vuoren jumalilta ja tuomaan sen ihmisille. Minervan lähin vastine kreikkalaisessa jumaltarustossa on Pallas Athene. Hän ei ole käytössä muilla suomalaisilla yliopistoilla.

Ehdotin AYY:n edustajistolle, että valitsemme suojelijattareksemme Minervan ja hänet esitetään jollain modernilla tavalla visuaalisessa ilmeessämme.

h1

Ropecon-ohjelmaa #1

29 heinäkuun, 2009

Kävin läpi Ropeconin ohjelmaa tarkoituksenani löytää muutama kiinnostava tärppi blogissani mainittavaksi. Mutta mahtavaa ja kiinnostavaa ohjelmaa löytyy vaikka muille jakaa, eikä pelkästään roolipeleistä, vaan historiasta, salaliitoista, uskonnoista ja vaikka mistä… Onneksi hämärästi pukeutuneet friikit pitävät suuren yleisön poissa tapahtumasta, muutenhan siellä ei pystyisi hengittämään 🙂

Joudunkin tekemään kolme blogimerkintää tästä aiheesta. Ensin omat ohjelmani, sitten muut kiinnostavat ”normaalit” ohjelmanumerot ja lopulta vielä kiinnostavat pelit.

Eniten jännitän perjantaista rituaalityöpajaa ja lauantaista esitelmää Dollplaysta, Sanningen om Marikasta, Tevasta ja muista The Company P:n puuhista. Roolipelit ovat sekä työ että harrastus, mutta rituaalityöpaja on selkeästi jälkimmäistä, esitelmä Roolipeliä televisiossa taas enemmän työn puolella. Joskin kun työn vuoksi ”joutuu” tekemään yhteistyötä Buffyn ja Heroesin tekijöiden kanssa, on sekin aika siistiä… Sain juuri tänään Dollplayn matskuista leikatun esittelyvideon, jonka Suomen ensi-ilta on lauantaina!

Päivistä tulee muutenkin aika tiukkoja. Roolipelaajaa kustantavan Riimuahjon hallituksen pj:nä ja Pohjoismaisen roolipelaamisen seuran tiedottajana olen enemmän tai vähemmän kiinni kolmessa muussakin ohjelmassa. Sunnuntaina en onneksi itse järjestä mitään.

Ikuisuuden laakso -pelin julkaisutilaisuus
Pe 16.00 –  Pe 17.00, Auditorio Esitelmä
Järjestäjä: Juhana Pettersson
Yksinäiset pingviinisankarit taivaltavat Etelämantereen ikuisessa tuulessa, alati valppaana katalien antipingviinien väijytyksille. Ikuisuuden laakso on roolipeli pingviineistä ja sankareista, joilla ei ole sijaa maailmassa, jota he suojelevat. Julkaisutilaisuudessa pelin tekijä kertoo sen synnystä ja tekemiseen liittyneistä kommervenkeistä.

Rituaalityöpaja
Pe 18.00 –  Pe 20.00, Rantasauna Työpaja
Järjestäjä: Mike Pohjola
Fokus jossain larpin, klassisen tragedian ja rituaalin välimaastojen etsimisessä, Ennakkoilmoittautuminen.

Itran kaupunki -pelin julkaisutilaisuus
Pe 21.00 –  Pe 22.00, Auditorio Esitelmä
Järjestäjä: Juhana Pettersson
Alkoholisoitunut yksityisetsivä, holkissa tupakkaa polttava naimaton nainen. Surrealismi ja unelmat, joiden et koskaan halua toteutuvan. Pohjoismaisen roolipelaamisen seura ry julkaisee suomeksi norjalaisen roolipelin Itran kaupunki. Siellä roolipelaajan alitajunta määrää pelin säännöt. Julkaisutilaisuudessa kerrotaan pelistä ja sen tuottamisesta Suomeen.

Roolipeliä televisiossa: Dollplay ja Sanningen om Marika
La 12.00 –  La 14.00, Auditorio Esitelmä
Järjestäjä: Mike Pohjola
Voiko roolipelien keinoja soveltaa televisioon? Miten pelinjohdetaan videon kanssa vuorovaikuttavia ihmisiä ympäri maailmaa? Suomalaisruotsalaisen The Company P:n Mike Pohjola kertoo, miten sujuu roolipeliaiheinen yhteistyö Joss ”Buffy” Whedonin ja Tim ”Heroes” Kringin kanssa. Aiheina erityisesti Emmy-voittaja Sanningen om Marika, Dollhouse-sarjaa laajentanut Dollplay ja tuleva salainen projekti.

Roolipelaaja-lehden tekeminen
La 14.00 –  La 16.00, Sali 26 Paneeli
Järjestäjä: Juhana Pettersson
Roolipelaaja on Suomen ainoa roolipelilehti, ja toimii kotimaisen roolipeliskenen ehdoilla. Roolipelaaja-paneelikeskusteluun osallistuu eri lehden tekijöitä. Aiheena on lehden tekeminen. Paneelin aikana yleisö pääsee osallistumaan vuoden 2009 viimeisen Roolipelaajan ideointiin ja syntyyn. Numeron teemana ovat robotit.

h1

Rooleja tarjolla aktivistileffassa

1 heinäkuun, 2009

Etsin näyttelijöitä kirjoittamani puolituntiseen lyhytelokuvaan nimeltä Lipunpolttajat, joka kuvataan lokakuussa.

Kyseessä on kolmesta 17-18-vuotiaasta aktivistista kertova leffa. Tarina alkaa, kun kolmikko yrittää mielenosoituksessa polttaa Amerikan lippua, mutta ei saakaan sitä syttymään. Polttotaitoja opetellessa nauretaan, itketään, filosofoidaan, vitsaillaan, tapellaan, kapinoidaan ja rakastetaan.

Roolijaosta vastaa etupäässä Roolituspalvelu omien arkistoidensa perusteella. Haluan kuitenkin antaa myös kaikille halukkaille nuorille harrastajanäyttelijöille mahdollisuuden hakea osaa elokuvassa.

Jaossa on kolme elokuvan keskeistä roolia, 17-vuotiaat Jaana ja Ville sekä 18-vuotias Samir. Ainakin Villen ja Samirin on hyvä olla pitkätukkaisia tai muuten jollain tavalla ”aktivistin näköisiä”.

Jos olet kiinnostunut, lähetä mailia 25.7. mennessä osoitteeseen mikepohjola@gmail.com otsikolla ”roolitus”. Mailissa on oltava vähintään kasvokuva (tai linkki siihen) ja selostus aiemmasta näyttelijäkokemuksesta lavalla ja kameran edessä. Kerro myös, oletko valmis osallistumaan elokuvan tekoon avustajana tai sivuroolissa, jos sinua ei valita yhteenkään kolmesta pääosasta.

Lipunpolttajat on yksi neljästä YLEn ja Elokuvasäätiön novellielokuvahankkeen myötä tänä vuonna rahoitettua elokuvasta. Tuotantoyhtiönä on hiljattain perustettu Oy Bufo Ab.