Posts Tagged ‘Transmedia’

h1

Kunniavieraana Tracon Hitpointissa

joulukuu 2, 2015

Vietin viikonlopun Tampereella Tracon Hitpointin kunniavieraana. Jaoin kunnian Miska Fredmanin kanssa, joka on niin ikään roolipelisuunnittelija. Olen usein vieraillut Traconissa (Tamperen Roolipeli- ja Anime-Con), sielläkin kerran kunniavieraana, ja Hitpoint oli tuon suurtapahtuman pikkusisar. Se järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Roolipeli käynnissä. Kuva: Mikael Peltomaa

Roolipeli käynnissä. Kuva: Mikael Peltomaa

Esiinnyin avajaisten ja päättäjäisten lisäksi kolmessa plus yhdessä ohjelmanumerossa.

Miska Fredman ja Mike Pohjola. Kuva: Mikael Peltomaa.

Miska Fredman ja Mike Pohjola. Kuva: Mikael Peltomaa.

Miska ja minä kerroimme yhdessä perhepelien suunnittelusta. Miska on julkaissut Astraterra-nimisen avaruusseikkailuroolipelin, josta valitettavasti on painos loppu. Minä taas kerroin Myrskyn sankareista.

Kuva: Ville Vuorela

Kuva: Ville Vuorela

Pidin myös hieman vaivaannuttavasti nimetyn esitelmän ”Mike Pohjola: Elämä ja teot.” Siinä kerroin kirjoistani ja peleistäni. Ajattelin, että monelle nämä ovat jo aiemmista coneista tuttuja, joten keskityin uutuuksiin Raudan lauluun ja Mitä Pekka Siitoin tarkoittaa? -kirjaan. (Jälkimmäistä oli conin järjestäjien taholta erikseen toivottu.)

Sunnuntaina pidin vielä enemmän ammattilaistyyppisen luennon osallistumisen käsikirjoittamisesta. Esittelin kaksi transmediaprojektia – Sanningen om Marika ja Baltic Warriors – ja kerroin lyhyesti, mikä erottaa osallistuvan kerronnan perinteisestä ja interaktiivisesta kerronnasta. Roolipelaajayleisö on aiheeseen tietysti melko vihkiytynyt jo valmiiksi, joten kaikkea ei tarvinnut vääntää rautalangasta.

Bonusnumero oli perjantainen vierailu Tulenkantajien kirjakauppaan, jossa puhuin niin ikään Pekka Siitoin -kirjasta.

*

Pidimme Miskan kanssa myös yhteistä myyntipöytää. Aiemmin emme ole tehneet tällä tavalla yhteistyötä, mutta se meni mielestäni mallikkaasti. Mukana oli myös erinomaisia vapaaehtoisia myyjiä. Kiitos siitä! Ehkä ensi kerralla saadaan lisää suomalaisia pelintekijöitä mukaan yhteispöydälle Ropeconiin, Traconiin tai Finnconiin? (Tietysti toiveena on myös, että tätä satsaustamme harrastukseen ei kohdeltaisi pöytähinnoittelussa samoin kuin kovaa bisnestä tekeviä lelu- ja vaatekauppoja. Kotimaisia roolipelejä kun ei edes roolipelitapahtumissa myy juuri kukaan.)

Tracon-Hitpoint-11

Kuva: Mikael Peltomaa

Oli mukavaa huomata, miten roolipeliskeneä kerääntyi ohjelmanumeroiden ja pelien välillä pöydän ääreen vaihtamaan kuulumisia ja mielipiteitä.

Tracon-Hitpoint-13

Kuva: Mikael Peltomaa

raudanlaulu_etukansiItselleni iso juttu oli tietysti Raudan laulu -lisäosan julkaiseminen Myrskyn sankareihin. Se on ensimmäinen pelaajille tarkoitettu lisäosa, ja kysyntää löytyi kivasti! Hieman yllätyin siitä, että myös muita lisäosia sekä ihan peruspeliä (ja sen englanninnoksen työversiota) ostettiin vielä niin paljon. Selvästi kannattaa olla esillä siellä, missä pelaajatkin ovat.

Kiitos, Tracon Hitpoint! Suosittelen tapahtumaa kaikille. Hienoa saada roolipelien valoa vuoden pimeimpään aikaan!

Kuva: Mikael Peltomaa

Kuva: Mikael Peltomaa

Mainokset
h1

Mitä on transmedia?

joulukuu 4, 2014

Tässä kun junailen Tampereelle kehittämään transmediasuunnitelmia YLEn kanssa, muistin hiljattain tajunneeni, että aika harva kavereistani tietää, mitä transmedia on. Minäpä kerron.

Conspiracy For Goodin osallistujat kulkevat Lontoon kaduilla etsimässä rasteja, joissa voivat katsoa siinä paikassa kuvattua videota kännyköillään. Puhelimet muuttuvat ”ikkunaksi menneisyyteen”.

Transmedia tarkoittaa teosta, joka kerrotaan useiden medioiden kautta. Esimerkiksi tarina, jonka yhdestä osasta on tehty tv-sarja, toisesta live-tapahtuma kolmannesta sarjakuva ja neljännestä roolipeli. Ja jokainen yleisön jäsen voi valita, mitä näistä ilmaisumuodoista haluaa seurata, ja se vaikuttaa myös kokemukseen. Tarinan osat tukevat toisiaan.

Kyse ei siis ole siitä, että meillä on kirja, jonka pohjalta tehdään elokuva, jonka pohjalta tehdään videopeli. Kyse on siitä, että meillä on tarinamaailma, johon kirja, elokuva ja videopeli toimivat kukin omanlaisinaan ikkunoina. Tarina, joka toimii hyvin kirjassa, ei välttämättä toimi hyvin elokuvassa tai pelissä. Jokaista ilmaisumuodon vahvuuksia käytetään juuri sille sopivan tarinan kertomiseen. Yhdessä nämä osaset muodostavat kokonaisuuden, joka on osiaan suurempi.

Usein hyviin transmediaprojekteihin sisältyy myös yleisön osallistaminen jotenkin. Kyse voi olla joukkoistamisesta, mutta mieluummin vuorovaikutteisuudesta eli interaktiivisuudesta tai jopa osallistavuudesta. Eli yleisön jäsenet voivat halutessaan vaikuttaa tarinan kulkuun, syvyyteen tai tapaan, jolla sen kokevat.

Nykyään tyypillinen kevyt-esimerkki osallistavuudesta on, että tv-sarjan henkilöillä on omat some-profiilit, jossa heihin voi ystävystyä ja heidän kanssaan voi jopa chattailla.

Hardcore-osallistaminen, joka itseäni eniten kiinnostaa, vaatisi sitä, että tarinan keskeisten henkilöiden päätöksiin pystyisi oikeasti vaikuttamaan. Tämä vaatii tietysti täysin uudenlaista tekemisen mallia, jonka nykytekniikka mahdollistaa. Normaalisti esimerkiksi tv-sarja kuvataan vuotta ennen kuin se esitetään. Esimerkiksi Dollplay-nettisarjassa kuvasimme sarjaa sitä mukaa, kun sitä esitettiin, ja muokkasin käsikirjoitusta katsojien ja päähenkilön välisten keskusteluiden pohjalta.

Olen sanonut olevani ”tietääkseni Suomen johtava transmedia-kirjoittaja – ja myös ainoa”. (Mutta nyt, kun mietin, niin Remedyn Sami Järvi ja Mikko Rautalahti laskettanee samaan kategoriaan Alan Wake ja Quantum Break -pelien ansiosta. Kirjoitin nyt ”pelien”, enkä ”transmedia-kokonaisuuksien”, mutta ymmärtänette, mitä tarkoitan.) Mutta mitä se transmedia-kirjoittaminen sitten on?

Transmedia-käsikirjoitus pohjaa ”Raamattuun”, jossa käydään läpi maailman, tarinan ja henkilöiden perusteet, sekä jokaisen ilmaisumuodon osa siinä. Sen jälkeen sama kirjoittaja, suunnittelija tai joku muu suunnittelee siihen liittyviä yksittäisiä osa-alueita, kuten mobiilipelin, live-tapahtuman, tv-sarjan ja niin edelleen. Nämä osaset tulevat sitten taas osaksi ”Raamattua”, niiden vaikutukset toisiinsa mietitään huolellisesti ja niin edelleen.

Transmediaalisuus voi toki syntyä myös sattumalta tai suunnittelematta. Esimerkiksi niin, että on elokuva, jonka taustatarinaksi kehitetään sarjakuva ja josta julkaistaan myös roolipeli. Tällöin saattaa käydä niin, että joku tarina astuu toisen varpaille ja sitten elokuvan jatko-osan tekijät julistavatkin osan muista tarinoista epävirallisiksi. (Näin on toiminut esimerkiksi Tähtien sota.)

Itse olen perustanut Ruotsiin The company P -nimisen firman kymmenisen vuotta sitten. Me rupesimme tekemään ”osallistumisdraamaa”, koska silloin ei ollut vielä keksitty sanaa ”transmedia”, mutta samasta asiasta oli kysymys. Voitimme International Interactive Emmy -palkinnon SVT:n kanssa tehdyllä Sanningen om Marikalla. Sen jälkeen teimme Hollywood-tuottajien Joss Whedon ja Tim Kring kanssa kaksi projektia. Ensimmäinen oli Dollplay. Toinen ja isompi oli Nokian rahoittama Conspiracy For Good, joka oli jälleen ehdolla Emmyyn ja voitti useita muita alan palkintoja.

Nyt olen Suomesta käsin tekemässä muutamaa transmedia-projektia, joista kesällä Helsingissä pilotoitiin Itämeren rehevöitymistä käsittelevän transmedia-dokumentin Baltic Warriorsin larppeina ja keskustelutilaisuutena toteutettavia osioita. Täällä Hesarin uutinen ja hieno video larpista.

Ja siis kun kierrän maailmalla tai Suomessa olemassa transmedia-konsultti tai transmedia-kouluttaja tai transmedia-asiantuntija, niin kerron näitä samoja juttuja ja autan keksimään, miten yhä uusiin hankkeisiin saataisiin transmediaalisia tai osallistavia puolia.