Posts Tagged ‘Turku’

h1

Tunnista historiallinen Turun katu

10 tammikuun, 2013

Tarvitsen apua!

Romaanini 1827 Inferno on lähes valmis kustannustoimittajan käsittelyyn, mutta yksi kysymys on jäänyt vastaamatta. Henkilöt juoksevat sammutustöissä edestakaisin Hellmanin talosta, josta palo alkaa. Pohjois-etelä-suunnassa he kulkevat Brahenkatua pitkin, mutta kutakuinkin länsilounaasta itäkoilliseen kulkee joku pieni katu, jonka nimeä en ole löytänyt mistään. Tiedätkö sinä tämän kadun nimen? Paljasta se, please!

Tällä hetkellä harkitsen kutsuvani mysteerikatua Aninkaisten yläpoikkikaduksi. Myös kartan mahdolliset muut virheet saa paljastaa!

turku_1827

(Tämä ”hieno” kuvani pohjautuu Tillbergin karttaan vuodelta 1808.)

h1

Kolumni: Rouva Lin valokuvat

7 tammikuun, 2013

Lauantain kolumnissani muistelen, kuinka Kiinan kommunistipuolueen propagandisti puhuu gooteista. Julkaistu Turun Sanomissa 5.1.2013.

kolumni_rouva_li_050113

h1

1825 Adventti osat 22-28

23 joulukuun, 2012

”Pienet lapset itkivät ja vähän isommat juoksivat selittämättömän hulluuden valtaaminina katua kirkolle päin.”

1825 Adventti saa päätöksensä näissä viime joulun alla julkaistuissa jaksoissa. Jotkut ovat kyselleet, miksi kalenterilla on 28 osaa eikä 24. Kas siksi, että kyseessä ei ole joulu- vaan adventtikalenteri ja aikaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista jouluaattoon oli juuri tuo määrä päiviä sekä viime vuonna että vuonna 1825. (Tänä vuonnahan niitä oli alle 24.)

Edelliset osat löytyvät täältä, täältä ja täältä.

Tässä Elias Hellmanin, piika Maria Vassin, Runebergin ja monen muun tarina saa päätöksensä. Jouluaattona on tietysti erikoispitkä ”kaksoisluukku”, jossa käydään joulurauhan julistuksessa ja nautitaan jouluateriaa. Olin laskelmoinut tämän niin, että tarinaa seuranneet turkulaiset voisivat lukea pätkän historiallista joulurauhaa aamulla ja mennä sitten nykyiseen julistukseen niin, että todella tuntisivat olevansa osa vuosisataista jatkumoa. Eli tavallaan tarinan 29. osa toteutuisi livenä.

”Ajatelkaa, jos tulevaisuudessa joka kodissa uhrattaisiin sika Kristuksen syntymän kunniaksi”, arkkipiispa sanoi. ”Ja joulun alla täällä Tuomiokirkon vieressä kaupiteltaisiin kuusipuita koteihin vietäväksi ja kaupat tyrkyttäisivät namusia ripustettavaksi niiden oksille!”

Osa 22: Joulu-Bucki, 18.12.1825

Osa 23: Uutta intoa, 19.12.1825

Osa 24: Salainen ase, 20.12.1825

Osa 25: Häätö, 21.12.1825

Osa 26: Ramppikuumetta, 22.12.1825

Osa 27: Murjaanien kuningas, 23.12.1825

Osa 28: Jouluaatto, 24.12.1825

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 1826!

h1

1825 Adventti osat 15-21

22 joulukuun, 2012

”Mitä, jos keisari Aleksanteri on lavastanut kuolemansa?”

Meinasi joulukalenterin julkaisu jäädä kokonaan muuttokiireiden alle, sillä muutuimme töölöläisistä pikkuhuopalahtelaisiksi eli lillhoplaxiiteiksi. Tässä kuitenkin toisiksi viimeinen viikko 28-osaisesta jatkokertomuksestani 1825 Adventti. Se ilmestyi vuosi sitten Turun Sanomissa ja on etko-osa ensi kesänä ilmestyvälle romaanilleni 1827 Inferno. Edelliset osat löytyvät täältä ja täältä.

Tarina kehittyy, panokset kasvavat, liikumme vahvasti rakkauden, joulun ja teatterin aiheissa!

”Tiernapoika-harjoitukset veivät Herodesta esittävältä Eliaalta hänen kaikki voimansa ja aikansa. Näyttelijät eivät oppineet vuorosanojaan, rekvisiitta ei valmistunut ajoissa, eikä Juuttaalla ollut sävelkorvaa. Miksei kukaan ollut kertonut, että hänen nerokkaan visionsa toteuttaminen olisi näin vaikeaa?”

Osa 15: Joulupukkikielto, 11.12.1825

Osa 16: Sika-Kyösti, 12.12.1825

Osa 17: Tiernapiika, 13.12.1825

Osa 18: Styranki, 14.12.1825

Osa 19: Epäsäätyinen, 15.12.1825

Osa 20: Harjoitusten loppu, 16.12.1825

Osa 21: Joulumarkkinat, 17.12.1825

Loppuosat jo huomenna!

h1

Turun taudin kasvot

19 joulukuun, 2012
Näkymä Brahenkadulta.

Näkymä Brahenkadulta.

Turun tauti on sitä, kun rakennusalan firmat päättävät Turun rakennuspolitiikasta, eli käytännössä repivät valtuuston ja rakennuslautakunnan siunauksella vanhat talot maan tasalle ja pistävät rumia elementtikerrostaloja tilalle. Usein tähän liittyy esimerkiksi suojeltujen puutalojen äkillinen palaminen, kaupunginvaltuutettujen yllättävät sairastumiset ennen tärkeitä kokouksia (jotta grynderihenkiset varavaltuutetut pääsevät paikalle) ja paljon sellaista.

Kirjoitin ilmiön aiemmista kauheuksista romaanissani Ihmisen poika, mutta ei pidä luulla, että Turun taudista olisi päästy.

Paljon valtaa näissä asioissa keskittyy rakennuslautakuntaan. Siellä siis puolueiden (ei kaupunkilaisten) valitsemat edustajat päättävät siitä, millaisia rakennushankkeita viedään eteenpäin. Rakennushankkeita Turussa ajavia liikkeitä ovat esimerkiksi grynderit Hartela, Palmberg ja NCC.

Demokraattisesti toimivassa kaupungissa rakennuslautakunnan jäsenillä ja rakennusfirmojen edustajilla ei tietenkään ole minkäänlaisia kytköksiä. Hallintolain  28 §:n mukaan virkamies tai luottamushenkilö on jäävi, mikäli ”hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista” tai ”jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen” tai ”jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen”.

Turussa sen sijaan rakennuslautakunnan puheenjohtajana on pitkään ollut Raimo Huhtanen, jonka työpaikka oli Hartela. Mies oli siis mitä suurimmassa määrin jäävi kävelemään lähellekään kyseistä lautakuntaa.

Huhtanen ei ollut valtapuolueiden Kokoomuksen tai SDP:n mies vaan Vasemmistoliiton! Tärkeän lautakunnan puheenjohtajuus oli annettu vasemmistolle sillä ehdolla, että sen saa juuri gryndereiden luottomies Huhtanen. En tiedä, miksi tähän suostuttiin, mutta ehkä olisi kirpaissut liikaa jäädä vaille puheenjohtajuuksia.

(En myöskään tiedä, mitä asiaa Huhtasella ylipäätään oli Vasemmistoliittoon. Miehen linja on järjestelmällisesti kannattaa kaikkia rakennushankkeita riippumatta niiden yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta tai ympäristöllisestä tuhoisuudesta. Tietenkään kaikki rakennushankkeet eivät ole ongelmallisia, mutta Huhtanen tekee puhtaasti, mitä grynderit määräävät. Kuten sivumennen sanoen tekee suuri osa myös SDP:stä ja Kokoomuksesta.)

Tällä kertaa Vasemmistoliitto ei enää suostunut saneluun eli nk. Turku-sopimukseen. Siitä neuvoteltaessa Kokoomus ilmoitti Vasemmistoliiton edustajille, että Vasemmistoliitto ei saisi yhtään lautakunnan puheenjohtajuutta, menettäisi kaupunginhallituksessakin yhden paikan. (Toisin kuin vaalitulos eli kaupunkilaisten kanta sanoisi.) Lisäksi Kokoomus ilmoitti, että Raimo Huhtasesta tulee rakennuslautakunnan puheenjohtaja.

Vasemmisto sanoi ei. Tästä rangaistukseksi puolue menetti pari lautakuntapaikkaa.

Mitä teki Kokoomus? Ehdotti Raimo Huhtasta omalla mandaatillaan rakennuslautakuntaan. Tätä, ystäväni, tätä on Turun tauti. Puoluekannalla ei ole väliä, kunhan kyselemättä ajaa grynderien asiaa. Siis yksi Kokoomuksen edustajista rakennuslautakunnassa on Vasemmistoliiton jäsen. Täysin päätöntä.

Netissä spekuloidaan, että nimitysehdotus olisi palkinto siitä, että Huhtanen (toisin kuin koko muu vasemmisto) valtuustossa äänesti 18.6.2012 Toriparkin puolesta.

Mitä voimme tehdä? Emme paljon mitään, paitsi pitää asiaa esillä ja näkyvillä. Johonkin valtapuolueiden, gryndereiden, rahamiesten ja muiden hyvien veljien kehtaaminen Turussakin loppuu. Mikäli asiaa ei taas haudata hiljaisesti.

h1

1825 Adventti osat 8-14

11 joulukuun, 2012

Tässä seitsemän seuraavaa osaa Turun Sanomissa viime vuonna julkaistuun jatkokertomukseen 1825 Adventti. Se on etko-osa ensi kesänä ilmestyvälle romaanilleni 1827 Inferno. Edelliset osat löytyvät täältä.

Tätä oli tosi hauska kirjoittaa, koska uin tuolloin (kuten nytkin) korviani myöten historiallisessa Turussa ja kaupungissa muisteltiin vielä lämmöllä vähän aiemmin esiteltyä hevimusikaalia. Oli mahtavaa vähän irrotella samojen henkilöiden parissa ja samalla huvittua ja ehkä liikuttuakin entisajan joulutavoista.

Tutustumme Snellmaniin, Cygnaeukseen, Karva-Pirjoon ja moneen muuhun merkkihenkilöön, käymme saunassa ja kirkossa, saadaan häätö ja paheksutaan tiernapoikaesitystä.

”Nämä esitykset pitää kieltää”, sanoi arkkipiispa Tengström pormestarille. ”Helsingissä maistraatti sakottaa kaksikymmentä hopeataaleria jokaista, joka kiertelee taloissa tähtipojan tai joulupukin valepuvussa.”

Osa 8: Maria, 4.12.1825

Osa 9: Fredrik, 5.12.1825

Osa 10: Johan, 6.12.1825

Osa 11: Neekeri-Pepe, 7.12.1825

Osa 12: Saunassa, 8.12.1825

Osa 13: Valtkortti, 9.12.1825

Osa 14: Tähtipoika, 10.12.1825

h1

TS-kolumni: Ei siihen saa koskea, se on taidetta

10 syyskuun, 2012

Turun Sanomissa 2.9.2012 julkaistiin osallistuvaa taidetta ruotiva kolumnini. Osansa saavat niin Kiasma kuin Kristian Smedskin.

Kolumnia kiiteltiinkin jo siitä, miten kulttuuri-ihminen (=minä) onnistuu laskeutumaan ”tavalliselle arhinmäkeläiselle tasolle”.