Jeesus-biisien Top 10

Teen aina jokaiselle kirjoitusprojektilleni oman soittolistan, jossa on teemaan sopivaa musiikkia. Sitä kuunnellessa pääsee nopeasti oikeaan tunnelmaan. Ihmisen poikaa varten olen kasannut soittolistan, jossa on paljon nuoruuteni musiikkia, mutta erityisesti kappaleita Jeesuksesta.

Jeesusta tai kristinuskoa käsittelevää rokkia on vaikea googlettaa, koska löytyy niin paljon Jeesusta ja kristinuskoa ylistävää rokkia. Kriittisemmästä musiikista ei ole niin tehty listoja. Tässä yksi.

Hassisen Kone – Jeesus tulee. Aikanaan aika paheksuttavakin biisi 80-luvun alusta, nyt melko harmiton rallatus, jossa ironisoidaan ihmisiä, jotka odottavat Jeesuksen toista tulemista. Noihin aikoihin taisi joka toisessa lyhtypylväässä olla ruma aanelonen, jossa luki ”Jeesus tulee! Oletko valmis?” Ismo Alanko jatkaa biisissä: ”Viritä virtes! Osaatko psalmis? Jeesus tulee, vaihda jo pukua, alahan treenata ulkolukua.”

Depeche Mode – Personal Jesus. Kappale siitä, miten kaikki ovat joskus jollekulle toiselle ”Jeesus” eli se ainoa joka välittää. Tarinan mukaan biisi käsitteli alunperin Priscillan ja Elviksen suhdetta. Välillä olen ajatellut tämänkin olevan tv-pastori-biisi, koska siinä puhutaan Jeesukselle soittamisesta. Tästä on myös Johnny Cashilta ja Marilyn Mansonilta loistavat cover-versiot, jotka kaikki ovat soittolistallani. Nina Hagenin, The Clashin tai Tori Amosin versioihin en ole vielä kunnolla tutustunut, mutta ehkä tässä olisi ainesta jonkinlaiseen Personal Jesus –maratoniin, verrokkina monta tuntia kestänyt Sweet Dreams –cover-maraton, jonka Juhana Pettersson toteutti larppiimme En kadu mitään.

PMMP – Henkilökohtaisesti. Jonkinlainen vastakohta Personal Jesuksen anteeksiantavalle Jeesukselle, tässä on tarjolla suomalaisille ehkä tutumpi kohtuuton ja ankara Jeesus, ilmeisesti narsismin symbolina. ”Henkilökohtaisesti oot Kristus itsellesi, muut saavat armahdustasi odottaa. Ja sinä henkilökohtaisesti ainoa sanelija, pääroolissa niin monen muun elämän.”

The Rolling Stones – Sympathy For the Devil. Musiikillisesti loistava paholaisbiisi, jonka kertosäkeessä viitataan Bulgakovin kirjaan Saatana saapuu Moskovaan. Itse säkeistöt kertovat Saatanan historiasta ristiinnaulitsemisesta nykypäivään. Kummallista kyllä, Perkele tuntuu vastustavan paitsi kristinuskoa, myös kapitalismia, sillä hänen hirveyksiinsä ei kuulu niinkään yleinen sodan levittäminen vaan lokakuun vallankumouksen kanntattaminen ja Saksan puolella oleminen toisessa maailmansodassa. Vahvasti amerikkalaisessa perspektiivissä siis ollaan, sillä aika moni suomalainen syyllistyi samoihin synteihin.

Kolmas nainen – Äiti pojastaan pappia toivoi. Jo kappaleen nimi kertoo loistavasti äidin ihanteiden ja pojan elämänkaipuun ristiriidasta – aihe, joka on toki läsnä myös omaelämäkerrallisessa romaanissani. Tarjolla on myös kenties paras suomalaisen rokin puoliriimi. ”Äiti pojastaan pappia TOI-VOI. POIka lauLOI, lauLOI ja JOI. Äiti TOI-VOI, POIka JOI.” Parasta on, että riimi ei nouse liikaa esiin, vaan tulee täysin luontevasti ja kikkailematta.

Genesis – Jesus He Knows Me. Amerikkalaisiin tv-pastoreihin pureutuva kappale. Hyvä biisi, mutta jutun kärkenä on (varmaankin tässä yhteydessä perusteltu) tekopyhyys. ”I believe in the family with my ever-loving wife beside me. She don’t know about my girlfriend, or the man I met last night.” Oman kokemukseni mukaan kristittyjä syyttävät tekopyhyydestä usein vain ne ateistit, jotka eivät tunne yhtään kristittyä. Ei sillä, etteikö Jumalankin leivissä olisi tekopyhää porukkaa, mutta tuskin se nyt jokaista kristittyä leimaa.

Juice Leskinen – Matteus, Markus, Luukas ja mä. Opetuslapsista tai evankelistoista on luonnollisesti laulettu paljon vähemmän kuin Jeesuksesta itsestään. Juice kuitenkin tekee evankeliumien kirjoittajista (jotka eivät edes eläneet samaan aikaan, saati että olisivat tunteneet toisiaan) jonkinlaisen bändin, joka vetää Palestiinan kiertuetta. ”Totuus päätyikö evakeljumiin, ei sen väliä niin, kunhan juteltiin, ja annettiin ihmisen viihtyä, Matteus, Markus, Luukas, ja mä. Ja Matteus hän vyyhtesi tarinaa, kertoi aikansa, sankarista, joka ihmistä soitti kuin kitaraa, tuli jostakin Nasaretista.” Juicella on aika paljon kristinuskoa käsitteleviä biisejä, joiden asenne uskontoa ja Jeesusta kohtaan vaihtelee hyvin paljon. Tämä ei ole mitenkään terävimmästä päästä, mutta näkökulma on hyvin freesi.

Jesus Christ Superstar – Jesus Christ Superstar. Mahtavan musikaalin nimibiisi. ”Jesus Christ Superstar, do you think you are what they say you are?” Lyriikoissa käydään läpi epäloogisuuksia Jeesuksen toiminnassa: jos hän oli Jumalan poika ja hänellä oli joku suunnitelma, niin miksi hän toimi niin kuin toimi? Jos kuuntelette kappaletta (tai musikaalin koko erinomaisen soundtrackin) Spotifysta, suosittelen Lontoon miehitystä vuodelta 1996. Biisistä on myös slovenialaisen industrialbändi Laibachin nerokas coveri.

Monty Python – Always Look on the Bright Side of Life. Life of Brianin legendaarinen loppukappale toimii laulettuna ja vihellettynä. Elokuva itsessään oli murrosikäisenä tajunnanräjäyttävä ja biisi sille nerokas lopetus. Harmillisesti Eric Idle (joka elokuvassa esittää kappaleen) käytti sitä uudelleen näyttämömusikaalissaan Spamalot!, joka siis kertoo kuningas Arthurin tarinan lisäten siihen kaikki mahdolliset Python-hittibiisit. (Mukana on myös Finland, Finland, Finland.) Mutta kun Brianin elämässä syntyy nerokas kontrasti synkästä ristiinnaulitsemisesta ja hauskojen fiilisten viheltämisestä, on biisi lattea jos sen esittää Patsy-aseenkantaja masentuneelle kuninkaalle ja alateksti on sama kuin yläteksti: koeta hei piristyä!

Ramones – I’m Not Jesus. Tämän kappaleen sanat sopivat tosi hyvin Ihmisen pojan teemaan. ”Don’t wanna die for your sins. Got no special powers. Sacrifice and sacrilege. Hey man, I wanna live! I’m not Jesus! I can’t heal you. Taste my blood it doesn’t taste like wine. Can’t you see this cross isn’t mine?” Apocalypticalla on samanniminen pari vuotta vanha metallibiisi, jossa aikuinen mies kohtaa häntä lapsena hyväksikäyttäneen papin, mutta vaikka kappale on hyvä, se ei puhuttele mua yhtä oivasti kuin tämä. En minä ole Jeesus, antakaa minun olla ihminen!

Romanian suomalaisongelma

Euroopassa ja varsinkin Romaniassa mietitään, mitä pitäisi tehdä yhä kasvavalle suomalaisongelmalle. Romaniaan tulevat suomalaisjuopottelijat rumentavat katukuvaa ja heillä epäillään olevan yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Suomalaiset rumentavat Bukarestin katukuvaa.

Romanian arlamentissa on esitetty jopa totaalista juopottelukieltoa. Juopottelukiellon perusteluissa sanotaan, että osa monista ulkomaalaisperäisistä juopoista ei tyydy pelkästään juopotteluun, vaan syyllistyy myös erilaisiin varkauksiin ja järjestyshäiriöihin. Samalla vähennetään kaupunkiviihtyvyyttä ja lisätään muun muassa luvatonta kadulla yöpymistä.

Romanian poliisin havaintojen mukaan juopottelijoiden määrä on viime päivinä lisääntynyt etenkin Târgu Cărbuneştissa muutamilla kymmenillä henkilöillä. Poliisin selvityksen mukaan juopottelussa on mafiamaisia piirteitä. Juopottelijoita myös kuljetetaan varta vasten Romaniaan jopa Helsingin kaupungin rahoilla.

Romaniassa, etenkin Bukarestissa, muualta tulleet suomalaiset ovat joutuneet osan valtaväestöä tulilinjalle. On noussut esille vaatimus juopottelun kieltämisestä lainsäädäntöteitse. Ihmisoikeusaktivistit ovat kuitenkin huomauttaneet, että juopottelumatkojen kriminalisointi merkitsisi samaa kuin hyvätuloisuuden kriminalisointi.

”Suomen suhteen pitäisi olla tiukkana”, sanoo juopottelukieltoa esittänyt parlamentaarikko Vladimir Dracul. ”Jos pullo ei mene kiinni, niin tukihana menee. Jo Suomen EU-jäsenyysneuvottelussa tästä asiasta olisi pitänyt vääntää tiukemmin ja kauemmin. Mielestäni juopottelukiellon vastustaminen kertoo kylmistä arvoista ja piittaamattomuudesta.”

”On uskomatonta, että jopa vähemmistövaltuutettu vastustaa juopottelukieltoa”, hämmästelee Dracul. ”Ilmeisesti vähemmistövaltuutetun mielestä on hyväksyttävä tilanne, että yksi etninen ryhmä elää kurjuudessa ja elättää itsensä kadunkulmissa juopottelemalla. Tällainen asenne kertoo suuresta välinpitämättömyydestä suomalaisten kurjuuden suhteen.”

Onko Dracul sitten itse antanut viinaa suomalaisjuopoille? ”En ole antanut, koska on niin paljon epäilyjä, että soppa menisi rikollisliigoille. Sen sijaan olen antanut rahaa katulähetykseen Suomessa.”

Romania voisi ottaa esimerkkiä Ruotsin mallista. Ruotsissa suomalaiset on onnistuttu kotouttamaan yhteiskuntaan poikkeuksellisen hyvin. Ruotsissa vain viisi prosenttia suomalaisista asuu hökkelitaloissa ja puolet on asunnonomistajia. Toisaalta juuri Ruotsi kantaa suuren osan suomalaisjuopottelun taakasta alueella liikennöivien juopottelijoiden pesäpaikaksi muodostuneiden autolauttojen vuoksi.

Vaikka muut Euroopan maat omaksuisivat Ruotsin vastaanottavan asenteen, sekin ratkaisisi vain puolet ongelmasta. Suurin ongelma on edelleen se, että suomalaiset eivät halua jäädä kotimaahansa juopottelemaan, vaan tekevät ryyppyreissuja ulkomaille. Avainasemassa on siis se, miten suomalaisten oloja parannettaisiin kotimaassa.

Tällä hetkellä Dracul osallistuu viisihenkiseen romanialaisryhmään, joka matkustaa Suomessa pohtimassa paikallisten viranomaisten kanssa keinoja, joilla hillittäisiin suomalaisten virtaa Bukarestiin ja viestitettäisiin lähtöä suunnitteleville, ettei Romaniaan kannata tulla.

Lisää asiasta Suomen kuvalehdessä.

Voitto Prix Europassa!

Elinan ja minun tekemä ja Pohjola-filmin tuottama lyhytelokuva Baabelin metsä voitti Prix Europassa sarjan Languages Through Lenses! Haus des Rundfunksissa pidettiin mielettömän hieno gaala, jossa saatiin palkintopysti. Gaala televisioitiin Saksassa suorana. Paikalla kutakuinkin kaikkien Euroopan maiden yleisradioyhtiöiden johtajat, draamajohtajat ja kovimmat tekijät. Ihan jees 🙂

Ja leffahan on nähtävissä täältä. Valkokankaalta sen näkee seuraavaksi Arktista vimmaa -festareilla Rovaniemellä pe 5.11. ja Helsingissä Kettupäivillä to 18.11.