Archive for syyskuu 2008

h1

First we take Tampere, then we take Turku.

syyskuu 28, 2008

Esiinnyn maanantaina Tampereen Akateemisessa kirjakaupassa klo 16-1630. Mua haastatellaan kirjastani. Tulkaa tamperelaiset suurin joukoin!

Torstaina puolestaan Uneton 48 -leffamme Pyhää maata esitetään Helsingissä Andorrassa 17-19. Finaali on sunnuntaina, jos sinne päästään.

Viikon tärkein ponnistus on kuitenkin Turun Kirjamessut 3.-5.10. Perjantaina 1100-1230 mulla on kirjailijahaastattelu Agricola-lavalla, sitten heti perään osastovierailu Akateemisen tiskillä. Lauantaina 15-17 scifi-seminaari ja sunnuntaina 1340 alkaen nerokkaasti nimetty keskustelu kirjailija Stefan Nymanin kanssa: Kauhujen Turku ja myyttien Naantali! (Aiheena ei tietääkseni ole mitkään larppikampanjat.)

Mainokset
h1

HS: Goottihippiä kiinnostaa outous

syyskuu 27, 2008

Hesarissa on kirjan tiimoilta henkilöjuttu ja kritiikki. Juttu on myös hs.fi:ssä lyhennettynä, mutta hauskemmalla otsikolla ja eri kuvalla.

h1

Kampanja starttaa!

syyskuu 24, 2008

Kunnallisvaalikampanjani tärkeimmät välineet eli Facebook-ryhmä ja tukiryhmän postituslista on perustettu. Tervetuloa mukaan! Sähköpostilistalle voi liittyä lähettämällä tyhjän mailin osoitteeseen miken_tukiryhma-subscribe@yahoogroups.com.

Facebook-ryhmän kuvauksessa listaan myös ajamiani asioita:

Äänestä Mike valtuustoon!

Mike Pohjola on nuori punavihreä ja arvoliberaali kunnallisvaaliehdokas Helsingistä Vasemmistoliiton listalla. Erikoisosaamista on kulttuuripolitiikka, mutta lähellä sydäntä ovat myös mm. ihmisoikeus- ja joukkoliikenneasiat.

Mike on kirjailija ja roolipelisuunnittelija, ja opiskelee Taideteollisessa korkeakoulussa elokuvakäsikirjoittamista. Tämän hetkisiä luottamustoimia ovat Helsingin kaupunginorkesterin johtokunnan jäsenyys, Taikin ylioppilaskunnan edustajiston jäsenyys ja osaston opiskelijajärjestön puheenjohtajuus. Mike on aiemmin myös toiminut mm. Turun kulttuurilautakunnan varajäsenenä ja Lounais-Suomen kirjailijat ry:n vt. puheenjohtajana.

Konkreettisia tavoitteita:

• Joukkoliikenne on saatava maksuttomaksi
• Helsinkiin pitää saada tietullit
• Nollatoleranssi hiiteen – tavoitteeksi järkevä suhtautuminen graffitikulttuuriin
• Pienemmät luokkakoot ja lisää opettajia kouluihin
• Virkamiesten romaneihin kohdistama ahdistelu on lopetettava
• Psykiatriseen ja perusterveydenhuoltoon sekä vieroitushoitoon on päästävä jonottamatta
• Kaupungin on lopetettava pätkätöiden ketjuttaminen
• Taik ja kauppakorkea on pidettävä Helsingissä
• Kaupungin hankinnoissa on keskityttävä reilun kaupan tuotteisiin
• Lisää kierrätyspisteitä metallille ja lasille
• Lisää tilaa nuorten harrastuksille, esim. graffitiseiniä, skeittiramppeja, larppitiloja ja bändikämppiä

h1

Jos se on lehdessä, se on totta!

syyskuu 23, 2008

Eilisen Hesarin Google-artikkelissa oli multa pari kommenttia, joissa kerroin tsekkaavani paljon viittauksia hakukoneella. Jostain syystä toimittaja oli päättänyt, että olen 30-vuotias. (Esimerkiksi Googlella olisi selvinnyt, että olen 29.)

Samana päivänä sain käsiini myös City-lehden, jossa sama ”tieto” toistuu! Tietävätkö nämä toimittajat jotain, mitä itse en tiedä? Enkö olekaan vaaka? Itse asiassa City-lehden tietojen perusteella en ole edes neitsyt (syyskuu), vaan jotain muuta! Nimittäin sieltä paljastuu, että kirjoitin ylioppilaaksi 20-vuotiaana. Olen siis syntynyt jo keväällä 1978! Vai… Kenties 1977? (Vuonna, jona Elvis ja Chaplin kuolivat?) Mikä on enää totta?

Lisäksi City-lehti skuuppaa kuvatekstissään, että olen Turun kaupunginvaltuutettu! Aika hyvin, kun itse jutussa kuitenkin todetaan, että asun Helsingissä. (No, ei se mitään: myös haastattelijan nimi oli väärin.) Sinänsä itse juttu on kuitenkin aika hauska:

h1

Pitkä viikonloppu Lontoossa

syyskuu 23, 2008

Terveisiä Englannista! Pitkä viikonloppu Lontoossa sai toimia kesäloman korvikkeena. Tavallisempien nähtävyyksien sijasta tie vei St Paulin tuomiokirkkoon, jossa on kuuluisa krypta ja sen yhteydessä toki kryptakahvila ja kryptashop.

Ohjelmaan kuului myös vaateostostelu Camden Marketissa ja visiitti Forbidden Planetissa, joka viimeksi käydessäni kymmenisen vuotta sitten oli sympaattinen keskikokoinen scifi-kauppa, mutta joka nyt mainosti itseään ”kulttiviihteen megastorena”. Pidän enemmän kulttiviihteestä kuin megastoreista, mutta sellaista se on.

Olen käynyt kaupungissa muutamankin kerran, mutta nyt päädyin ensimmäistä kertaa Hyde Parkin Speaker’s Corneriin. Aikamoinen elämys! Sionistit, islamistit, kristityt lahkolaiset, sosialistit, pasifistit, rasistit, sovinistit ja antirasistit pitivät puheita ja mollasivat toisiaan. Useimmat suositut puheet innoittivat ainakin jonkun yleisön jäsenen huutamaan vastaväitteitä joka kohtaan.

Hauskana lisänä Speaker’s Corneriin tuli parikymmenpäinen keijujoukko puhumaan rauhan puolesta. Kyseessä oli Fairy Love -yhteisön tempaus. ”Fairy Love is about spreading love, joy and happiness.”

Eniten aikaa taisi kuitenkin kulua musikaalien parissa. Kolmeen kokonaiseen päiväänhän mahtuu oivallisesti neljä musikaalia! Leijonakuningas ja Billy Elliott olivat mielettömän hyviä, viiden tähden kamaa molemmat. Billy nelikosta selvästi koskettavin, mutta Jellona visuaalisin.

Näin myös jonkinlaista internetmainetta keränneen Avenue Q:n, joka on jonkinlainen Sesame Street tai Muppet Show, paitsi aikuisilla teemoilla. ”Opettavaisten” biisien aiheina oli esimerkiksi rasismin hyväksyminen, kaappihomous, elämän tarkoituksettomuus ja yhden yön suhteet. Tunnetuin biisi on tietenkin runsaasti fanivideoita poikinut The Internet Is For Porn.

Yllättäen todellinen pohjanoteeraus oli Monty Python -musikaali Spamalot! Alkuperäisen Holy Grail -leffan isoin puute oli hajanaisuus, mutta näyttämöversiossa se olisi ollut helppo korjata. Eric Idle on poistanut jotkut elokuvan parhaista sketseistä ja laittanut tilalle hirveät määrät huonoja, ennalta-arvattavia ja typeriä vitsejä.

Jonkin verran jutussa on myös muita Monty Python -biisejä ilmeisimmissä konteksteissaan. Ristiinnaulitut laulamassa ”Always look on the bright side of life” on hauskaa ja anarkistista. Aseenkantaja laulamassa samaa biisiä masentuneelle kuninkaalleen on vaan tylsää, oli biisi kuinka hyvä tahansa.

Puolivälissä musikaali saa todella ääliömäisen käänteen, kun paljastuu, että kuningas Arthurin ei pidäkään etsiä Graalin maljaa, vaan tehdä West End -musikaali. Itseviittaavuutta on niin paljon, että puolet pläjäyksen biiseistä on sitä rataa: The Song That Goes Like This, You Won’t Succeed in Show Business (If You Don’t Have a Jew), The Diva’s Lament (What Happened To My Part), Twice in Every Show jne jne jne. Usein hyvästä kirjasta tehdään huono leffa, mutta nyt oli hyvästä leffasta tehty huono teatteriversio.

Eric Idlen pohjanoterauksesta huolimatta, matka oli mahtava ja rentouttava. Nyt Suomi ja Rakkautta & Anarkiaa!

h1

Uneton leffatiimi

syyskuu 19, 2008

Osallistuin ystävieni kanssa viikonloppuna Uneton 48 -elokuvakilpailuun. Genreksemme arpoutui historiallinen leffa, joten kahdessa vuorokaudessa suunnittelimme, kirjoitimme, tuotimme, kuvasimme ja leikkasimme jatkosodan aikaan sijoittuvan perhedraaman Pyhää maata.

Ohjaajana toimivat Juhana ja Maria Pettersson, tuottajana Elina Lindroos, kuvaajana Joona Pettersson, äänittäjänä Pekka Aikio ja leikkaajana Matti Näränen. Itse olin vastuussa kasikirjoituksesta. Oli jotenkin vapauttavaa ja terapeuttista kokoontua perjantaina miettimään, mistä leffa voisi kertoa, ja sunnuntaina samassa paikassa katsoa valmis tuotos.

Tässä Matin ottamat kuvat työryhmästä ja näyttelijöistä:

h1

Stop Stop töhryille -projektille

syyskuu 17, 2008

Graffitien vastainen sota jatkuu Helsingissä yhä kummallisempana. Projektinjohtaja Kauko Haantie pysyttelee Hesarissakin nimettönänä (sain nimen kaupungin tiedotukselta), kaupunginvaltuutettuja tai nuorisotoimea ei päästetä juhliin, eikä asiasta suostuta edes keskustelemaan sanaa ”graffiti” käyttäen.

Onko se niin vaikeaa ajatella, että kaikki seiniin tehtävät maalaukset eivät ole töhryjä? Kun projektin käynnistäjät ja siitä vastaava apulaiskaupunginjohtajakin kritisoivat Haantien jengin ja sen työllistämien stevarien toimintaa, on tullut aika vetää kalliilta töhryprojektilta töpseli seinästä.