h1

Palkkakaaoksen uudet käänteet

4 elokuun, 2022

Olen ihmetellyt, miksi minun pitää somessa tehdä selvityksiä Helsingin palkkakaaoksesta, kun se olisi median tehtävä. Nyt media tekee tehtäväänsä! Tuoreessa Iltalehden artikkelissa toimittaja Onni Kari haastattelee useita asianosaisia. Luetaanpa se tarkasti!

Otsikko:
”Helsingin palkanmaksu kaaoksessa – pormestari Singaporessa, kansliapäällikkö osti miljoonilla konsulttiapua”

Okei, näyttää aika pahalta. Mutta toisaalta, tilanne on juuri tuo.

Aiheena ovat muun muassa kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan tilaus konsulttiyhtiö Deloittelle, pormestari Juhana Vartiaisen prioriteetit, valtuutettu Veronika Honkasalon esittämä kritiikki ja entisen talousjohtaja Ulla Kukkosen siirtyminen Sarastian liiketoimintajohtajaksi.

Kaiken pohjalla on siis tämä:

”Tuhannet kaupungin työntekijät ovat saaneet virheellisiä palkkoja tai jääneet palkatta. … Sunnuntaina HS uutisoi kaupungin laiminlyöneen laillisen velvollisuutensa ilmoittaa palkkatietoja tulorekisteriin.”

Deloitte

”Konsulttiyhtiö Deloittelle on maksettu tähän mennessä yli kolme miljoonaa euroa palkanmaksusotkun selvittämiseksi.

Viimeisestä 1,8 miljoonan hankinnasta päätti yksin kansliapäällikkö Sarvilinna heinäkuussa.”
Summat on isoja, mutta toisaalta vain 77 euroa per Hgin työntekijä.

Mielestäni ei siis sinänsä olisi ongelmallista käyttää tuon verran rahaa asian ratkaisemiseen, jos asia sillä ratkeaisi. Deloitten 1,2 miljoonaa tuli kuitenkin jo ennen kuin kaikki meni pieleen, joten maksettiinko heille ensin ongelmien aiheuttamisesta ja nyt niiden korjaamisesta?


Takaisin Iltalehden juttuun: ”Kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo ihmettelee, miksi hankintaa ei tuotu kaupunginhallitukseen.

– Se on sen kokoluokan summa, että on ollut tapana tuoda näin isot hankinnat kaupunginhallituksen tietoon vähintään.”

”Outoa on sekin, että on tehty päätös suorahankinnasta ja sitten se sopimus tehdään vasta myöhemmin, Honkasalo sanoo Iltalehdelle.”
Tämä ei ihan auennut artikkelista, mutta kaupungin päätösasiakirjoista selviää tällaista: ”Kansliapäällikkö päätti hyväksyä Deloitte Consulting Oy:n (0555345-6) tarjouksen Palkkahallinnon tuen vakauttamisen ja kehittämisen palvelun tuottamisesta ajalle 8/2022-5/2023.
Hankintasopimus sopijapuolten välillä syntyy vasta myöhemmin erikseen allekirjoitettavalla sopimuksella.”
Kuulostaa kieltämättä omituiselta, että rahaa maksetaan, mutta ei vielä tiedetä, että mitä sillä saadaan.


”Sarvilinna ei tarkenna Iltalehdelle miksi päätti ostaa Deloittelta konsultointiapua, vaan kehottaa perehtymään hankintailmoitukseen.”
Voitaisiinko sopia, että kunnes Helsingin palkkakaaos on korjattu, pormestarit, kansliapäälliköt ja muut vastuulliset vastaavat kysymyksiin?

Deloitten kanssa hankinnasta sopinut henkilöstöjohtaja Nina Gros kertoo IL:lle mailitse: ”– Lisätuki suunnataan erityisesti palkkavirheiden tunnistamiseen ja estämiseen, tilannekuvan kokoamiseen ja raportointiin sekä virheiden juurisyiden selvittämiseen.”

Kiitos selkeästä vastauksesta, Nina Gros! Ja vaikuttaa siltä, että tässä pyritään ratkaisemaan ongelmaa juuri niin kuin pitääkin.

(Toki se olisi silti pitänyt tuoda kaupunginhallitukseen, mutta kuitenkin.)

Honkasalo jatkaa: ”Deloitte on ollut itse mukana Espoossa ja Helsingissä auttamassa ottamaan käyttöön tätä Sarastian järjestelmää. Samalle firmalle on ikään kuin avoin shekki, että ollaan riippuvaisia siitä, koska muita firmoja ei ole, jotka tätä järjestelmää tuntisivat yhtä hyvin.”

Tältä se kieltämättä vaikuttaa ja se on kyllä erittäin ongelmallista.

Mutta ei tämä tähän lopu! Tänään kävi ilmi, että koska kansliapäällikkö teki kahden miljoonan konsulttipäätöksen kaupunginhallituksen kesäloman alussa, kaupunginhallitus ei voi enää elokuussa ensimmäisessä istunnossaan ottaa ”vanhaa” asiaa käsittelyyn. Oliko ajankohta sattumaa?
Toivottavasti saamme lukea siitä jatkoartikkelista, jossa Onni Kari tai joku muu toimittaja pureutuu vielä tarkemmin Deloitten osaan tässä saagassa.

Kukkonen

Sitten siirrytään Ulla Kukkoseen: ”Sosiaalisessa mediassa on esitetty, että palkanlaskentaa hoitavan Talpan toimitusjohtaja Ulla Kukkonen olisi osittain vastuussa Sarastian järjestelmään siirtymisestä. Maaliskuun alussa Kukkonen siirtyi Sarastian liiketoimintajohtajaksi.”

Sosiaalisessa mediassa on esitetty = Minä olen esittänyt. Noin viisisataa retweettiä tarkoittaa, että on tämän aika moni nähnyt, selvästi myös Onni Kari. Pyysin tuolloin, että joku media tarttuisi aiheeseen ja nyt näin tapahtui. Kiitos!

”Kukkonen aloitti syyskuussa 2020 Talpassa. Päätös Sarastian järjestelmään siirtymisestä tehtiin marraskuussa 2020 kaupunginhallituksessa.

Kukkosen mukaan julkisuudessa on ollut ”aika paljon paskaa liittyen minuun”.”

Noh, #sorisiitä, mutta sinun aikanasi tuo päätös tehtiin.

”Kun mut valittiin loppuvuodesta [Sarastiaan], jättäydyin pois ohjausryhmätyöskentelystä. En halunnut, että tulee missään tapauksessa sellaista puhetta, että mulla olisi jokin päätöseturistiriita mihinkään asioihin, Kukkonen sanoo.”

Voikohan tämän tarkistaa pöytäkirjoista?

”Digitalisaatiojohtaja Rusaman mukaan Kukkosen rooli Sarastian järjestelmän valinnassa ei ollut merkittävä.”

Pian päästäänkin Rusamaan. Jos palkanlaskentaa hoitavan yksikön johtajalla EI ollut merkittävää roolia omalla tontillaan niin Rusamalla ainakin oli.

Pormestari

”Pormestari Vartiaista on syytetty johtajuuden puuttumisesta kriisin keskellä. Elokuun alussa hän on ollut työmatkalla Singaporessa. Heinäkuussa pormestari oli viikon työmatkalla New Yorkissa.”

Pormestari ja Sarvilinna käyttävät kaupungissa korkeinta operatiivista valtaa.

En sano, että pormestari ei saisi tehdä mitään muita asioita, mutta minusta tässä kohtaa olisi pitänyt julistaa punainen hälytys, kääriä hihat, vaatia päitä pölkylle ja ilmoittaa, että omaa palkkaa ei nosteta ennen kuin asia on hoidettu.

Mutta aika hiljaista on ollut.

Valtuutettu Veronika Honkasalo ilmaisee Iltalehden jutussa saman asian näin:

”Koko vyyhdissä on johtajuus hukassa. Ihmettelen sitä, että Vartiainen on niin niukkasanaisesti tätä kommentoinut julkisuudessa.”

Ja apulaispormestari Nasima Razmyar Twitterissä näin, mitä Iltalehtikin lainaa:

”Tilanne on karsea ja pyynnöistä huolimatta poliittinen johto ei ole saanut virkajohdolta riittävän selkeitä vastauksia tai sitoutuneisuutta ongelman välittömään ratkaisemiseen.”

Digijohtaja Rusama

”Honkasalo kertoo, että kaupunginhallituksen päätös Sarastian järjestelmän käyttöönotosta tehtiin 2020 ilman poliittista keskustelua.

– Se on ollut sellainen tekninen asia, jota ei ole sen kummemmin avattu.”

Samaa on sanonut minulle moni muu tuolloinen kaupunginhallituksen jäsen.

”Valmistelutyön Sarastian palkanlaskentajärjestelmään siirtymiseksi tekivät Helsingin kaupungin digitalisaatioyksikkö ja henkilöstöosasto.”

No niin. Näitä yksiköitä johtivat ja johtavat digijohtaja Mikko Rusama ja henkilöstöjohtaja Nina Gros.

”– Varmasti on aliarvioitu se vaikeus, mikä näin isossa organisaatiossa on, kun siirrytään uuteen HR-järjestelmään ja toimintamalliin, digitalisaatiojohtaja Rusama sanoo.”

”On aliarvioitu se vaikeus” on siis suomeksi ”Minä luulin että se olisi helpompaa.”

”– 95 prosenttia palkoista menee oikein, mutta sitten siellä on tietty osa palkoista, joka on mennyt pieleen ja se on aiheuttanut tosi paljon ongelmia, hän jatkaa.”

Eikö tätä samaa selitystä käyttänyt ahdistelusta syytetty kansanedustaja? ”95 prosenttia naisista ei ole tullut minun lähentelemäkseni.”

Rusaman muut vastaukset toistavat tätä samaa eri sanoin: Sillä on pystytty maksamaan palkkoja myös oikein.

Ihan kiva.

Sarastian toimari

”Sarastian toimitusjohtaja Mika Kantola puolustaa järjestelmäänsä.

– Järjestelmä laskee palkat oikein. Järjestelmä ei laske palkkoja väärin, vaan se laskee juuri niin, kuin tiedot järjestelmään on toimitettu, Kantola sanoo Iltalehdelle.”

Mahdollisesti näin, mutta ei kyllä kovin vahva puolustus silloinkaan.

Jos järjestelmä on sellainen, että mitä ilmeisimmin 5% tiedoista merkitään siihen väärin, ei voi sanoa, että järjestelmä tai sen toimittaja olisivat moitteettomia. Joko sen käyttöliittymä on surkea tai sen käytössä ei ole koulutettu riittävästi.

Lisäksi järjestelmä voi myös korjata virheitä. (Esimerkiksi palkan 1400.00€ voisi muokata 1400,00€:ksi.)

Ja jos esimerkiksi palkkatietoja ei ole lähetetty verottajalle, miksi järjestelmä päästää tämän läpi?

Tässä olisi varmasti paljon purettavaa medialle.

”Muutamat palkka-ajot ovat kuitenkin kestäneet yli 30 tuntia, Kantola kertoo. – Siellä palkka-aineistossa virheiden määrä on ollut niin suuri, että se on aiheuttanut tähän ajon kestoon niitä ongelmia. Sen kanssa tehdään töitä, jotta ongelma saadaan ratkaistua, Kantola sanoo.”

Tämä on ihan silkkaa potaskaa ja sen ymmärtää tällainen tietojenkäsittelytieteen drop-outkin. Kun normaali kotitietokone pystyy laskemaan miljardeja laskutoimituksia sekunnissa, ei ole mitenkään mahdollista, että 39 000 ihmisen palkanlasku kestäisi kolmekymmentä TUNTIA!

Tämän jurnutuksen selittäminen sillä, että käyttäjät ovat syöttäneet sinne virheellistä dataa on myös täysin älytön. Virhesyöte voisi johtaa siihen, että systeemi joutuisi johonkin loputtomaan luuppiin. Mutta nythän se johtaa siihen, että palkat maksetaan päin honkia.

Huh.

Iso kiitos Iltalehdelle ja Onni Karille tähän asiaan puuttumisesta. En vieläkään ymmärrä, miksei siitä puhuta enempää mediassa ja erityisesti miksi asiasta vastuulliset eivät kommentoi sitä. Paljon avoimia kysymyksiä jäi vielä, toivottavasti niihinkin saadaan vastauksia.

h1

Mikä on Sarastia?

3 elokuun, 2022

Helsingin palkanmaksukaaoksen konkreettinen syy on se, että alkuvuodesta otettiin käyttöön Sarastian toimittama palkanmaksujärjestelmä, joka ei toimi. Mikä tämä Sarastia siis oikein on? Katsotaanpa.

Sarastia ei ole varsinaisesti yksityinen yritys muttei myöskään liikelaitos. Se on kuntien omistama yhtiö, joka tuottaa omistajilleen talous- ja HR-palveluita. Satoihin omistajiin kuuluu ensisijaisesti kuntia. Pääomistajat ovat Pori (22% osakkeista), Hämeenlinna (18%) ja Turku (5%). Mukana on myös useita kuntayhtymiä, jotka omistavat yhden (1) osakkeen.

Sarastia syntyi vasta 2019, kun KuntaPro ja Kunnan Taitoa Oy yhdistyivät. Nämä taas oli alunperin perustettu varsin hyvään tarkoitukseen: keskitytään palveluiden tuottamiseen kuntalaisille eikä tahkoamaan voittoa omistajille. Näin julkisen palvelun pitääkin toimia.

Sitra käynnisti vuoden 2009 alussa Kuntien Palvelukeskus -hankkeen, jossa untasektorilla voitaisiin saavuttaa usean miljardin vuosittaiset säästöt virtaviivaistamalla prosesseja ja sirpaleisia tietohallinnon järjestelmiä. Tästä kehittyi Kunnan Taitoa Oy.

KuntaPron taas perustivat Seutukeskus Oy Häme ja satakuntalainen Taloustuki Kuntapalvelut Oy. Niinpä sen omistajissa on paljon hämäläisiä ja Porin seudun kuntia.

Kaikki oli silloin vielä hyvin tai ainakin aika hyvin. Vanha hankintalaki korvattiin uudella vuonna 2016 Sipilän hallituksen aikana, mutta jo tuolloin oli voimassa pykälä, jonka mukaan kuntien ei tarvitse kilpailuttaa hankintoja, jos ne tehdään omalta ”sidosyksiköltä”. Sidosyksikkö on itsenäinen laitos tai yhtiö, jossa kunta tai kuntayhtymä yksin tai yhdessä muiden vastaavien kanssa käyttää määräysvaltaa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa.

(Sipilän hallitus teki muuten tähän kohtaan sellaisen muutoksen, että nuo sidosyksiköt eivät saa ”sotkea markkinoita” eli tehdä kauppaa ulkopuolisten kanssa. EU vaati siihen joitain rajoituksia, mutta Sipilän hallitus päätti kieltää sen lähes kokonaan.)

Hankintalain kohta sidosyksiköistä siis tarkoittaa, että Rauman tai Porin ei tarvinnut kilpailuttaa hankintoja, joita se teki Taloustuki Kuntapalvelut Oy:ltä eikä Hämeenlinnan tai Janakkalan hankintoja Seutukeskus Oy Hämeeltä.

Taloustuki ja Seutukeskus yhdistyivät KuntaProksi, joka yhdistyi Kunnan Taitoa Oy:n kanssa Sarastiaksi vuonna 2019. Sarastialla olikin nyt 240 omistajaa, jotka olivat kuntia, kuntayhtymiä ja muita julkisia toimijoita. Ja niistä kenenkään ei enää tarvinnut kilpailuttaa mitään, mikä tilataan Sarastialta. Helsinki ei ollut mukana tässä porukassa.

Seuraavana vuonna Helsinki kuitenkin päätti, että heidän on tilattava Sarastialta palkanlaskujärjestelmä. (Miten tähän päädyttiin, on oma tarinansa.)

Helsinki ei kuitenkaan voinut ostaa mitään Sarastialta, koska ei ollut sen osakas. Hankinta olisi siis kilpailutettava. Paitsi jos Helsinki pääsisi Sarastian osakkaaksi jälkikäteen! Siksi Helsingin kaupunginhallitus päätti 26.10.2020 ”hyväksyä Sarastia Oy:n osakkeiden merkinnän HR-järjestelmähankinnan mahdollistamiseksi sidosyksikköhankintana” eli ilman kilpailutusta. Helsinki osti 1500 osaketta 5490 eurolla.

Tällä vippaskonstilla Helsinki olikin yhtäkkiä Sarastian osakas ja Sarastia Helsingin talouspalvelun sidosyksikkö. Niin voitiin tehdä suorahankinta ilman kilpailutusta. Kilpailuttaminen olisi voinut tuottaa toimivamman järjestelmän ja ennen kaikkea tällöin toimittajalla olisi koko ajan sopimussakko ja/tai sanktiot, kun möivät sutta ja sekundaa.

Nykytilannehan on se, että pormestari on ilmoittanut, että syydetään rahaa konsulteille, kunnes ongelma ratkeaa. Ei siis Sarastian rahaa vaan Helsingin rahaa. Ovatko konsultit Sarastialta? Se ei vielä ole selvinnyt.

Eräs tuntemani lobbari kommentoi minulle somessa, että ”ongelman juurisyy on julkisen sektorin oma inhouse-yhtiö, joissa usein yhdistyy karrikoidusti sanoen julkisen sektorin tehottomuus yksityisen sektorin vastuuttomuuteen”. Siltä tosiaan vaikuttaa.

Tilanne ei ratkea eikä sitä kunnolla yritetäkään ratkaista. Ja samaan aikaan kaupungin 39 000 työntekijää eivät välttämättä saa palkkaa tai saavat väärän määrän palkkaa, eivät saa tolkullista palkkakuittia eikä heidän tulojaan ilmoiteta verottajalle.

h1

Palkkakaaoksen pyöröovi

1 elokuun, 2022

Helsingin palkkakaaoksesta on osaltaan vastuussa Helsingin taloushallintopalvelu Talpan ex-toimitusjohtaja Ulla Kukkonen. Hänen aikanaan kaupunki siirsi 39 000 työntekijän palkanlaskennan Sarastia-firman systeemiin.

Maaliskuussa Kukkonen siirtyi Sarastian liiketoimintajohtajaksi.

Lukisin tästä mielelläni lisää, jos jokin media esimerkiksi haastattelisi Kukkosta, Sarastian toimaria, Helsingin pormestaristoa ja juristeja siitä, miten tämä ylipäätään on mahdollista.

Ovatko tämän tason julkiset hankinnat todellakin täysin ostettavissa? Ja vielä niin, että yhden urakehityksen hinta on se, että kymmenettuhannet työntekijät eivät voi luottaa saavansa palkkojaan ajallaan.

Itse palkkakaaoksen ratkaisussa pormestarilla on operatiivista valtaa ja hän on se, jonka se pitäisi ratkaista. Helsingin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on esittänyt korjauksia, jotka voisi heti toteuttaa tilanteen parantamiseksi ja monien pienituloisten työntekijöiden pelastamiseksi:

Työlainsäädäntö mahdollistaa arviopalkan maksamisen. Kunnes viat ja käytännöt saadaan korjattua, Helsingin tulisi maksaa peruspalkkaa kaikille työntekijöille. Tällöin kukaan ei jäisi kokonaan ilman palkkaa. Tilanteen helpottamiseksi kaupungin on mahdollistettava lisäksi kuluttoman ja korottoman käyttöluoton antaminen henkilöstökassasta työntekijöille, joiden palkoissa on ollut virheitä.

Virheitä palkanmaksussa aiheuttaa pula palkanlaskijoista ja siirtyminen uuteen maksujärjestelmään Sarastiaan. Sarastian yksi suurimpia ongelmia on se, että järjestelmä siirtää palkanlaskijoiden tehtäviä muille työntekijöille. On tehotonta, että muihin töihin koulutetut työntekijät joutuvat käyttämään työaikaansa palkkojen merkitsemiseen. Käytäntö tulee korjata, jotta uusi järjestelmä ei heikentäisi kaupungin palveluiden laatua.

Saa toteuttaa!

h1

Esittelyni puoluekokouksessa

9 kesäkuun, 2022

Huomenna alkaa Vasemmistoliiton puoluekokous, jossa valitaan puoluejohto. Olen ehdolla varapuheenjohtajaksi, mutta en pääse itse paikalle kokoukseen. Tein tällaisen lyhyen esittelyvideon itsestäni Vasemmiston puoluekokousväelle.

(Videon alla puhe myös tekstinä.)

Varapuheenjohtajaehdokkaan esittely Vasemmiston puoluekokouksessa 2022

Olen Mike Pohjola, ammatiltani kirjailija ja yrittäjä Helsingistä, istunut kaksi kautta puoluevaltuustossa.

Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa tein esityksen, että Vasemmistoliitto ei pysy hallituksessa, jos Suomi menee Natoon. Eli jatkaisi aikaisemmin sovitulla linjallaan. Äänin 10-52 kokous päätti, että tämä ei ole enää hallituskysymys.

Sen jälkeen jotkut rauhanaktivistit jättivät puolueen. Toiset pyysivät minua ehdolle varapuheenjohtajaksi. Suostuin ehdolle, koska puoluejohdossa tarvitaan joku, joka ehdottomasti vastustaa sotilasliittoja, vastustaa ydinseita, vastustaa imperialismia ja puolustaa rauhaa, puolustaa kulttuuria, puolustaa tasa-arvoa.

Vasemmistoliiton on palattava tekemään rauhantyötä, vastustamaan sotilasliittoja ja ydinaseita, vaatimaan aseistariisuntaa. Samalla meidän on oltava ehdottomia vaatimuksissamme ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, kulttuurialan tukemisessa ja heikompien puolustamisessa.

Jos me emme puhu työttömien, asunnottomien, köyhien, pakolaisten ja paperittomien puolesta, kuka sitten?

Olen ehdolla Vasemmistoliiton ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi puheenjohtajaksi sekä puoluehallitukseen. Tällä hetkellä toimin Helsingin kaupunginteatterin hallituksen puheenjohtajana ja kokemusta on johtotehtävistä erilaisissa luottamustoimissa ja yritysmaailmassa.

Ääni minulle on ääni atomikenraaleita, vihankylväjiä ja fossiilipohatoita vastaan.

h1

Suomettua voi myös Turkin suuntaan

31 toukokuun, 2022

Nato-päätöksestä tuli suomalaisessa keskustelussa nopeasti jonkinlainen identiteettikysymys. Sinne ei haluttu turvallisuus- tai ulkopoliittisista syistä vaan siksi, että ”olisimme osa länttä” tai ”jotta suomettumisen aika päättyisi”. Somessa leviteltiin YYA-ajan kuolinilmoituksia ja kaikki pääkirjoitukset olivat täynnä ”läntistä arvoyhteisöä”.

Me muutamat sotilasliittojen vastustajat yritimme purkaa näitä väitteitä ja korostaa, että tämä arvoyhteisö on imperialistisia hyökkäyssotia käyvän Yhdysvaltojen johtama, monissa Nato-maissa on vakavia ongelmia demokratian tai ihmisoikeuksien kanssa ja että sotilasliitto itsekin on syyllistynyt hyökkäyssotiin.

Meitä syytettiin putinisteiksi, suomettuneiksi ja milloin miksikin, kun kehtasimme tällä tavalla mussuttaa Natosta, joka oli ilmeisesti vähän kuin Aragornin johtama Keski-Maan vapaiden kansojen liitto, paitsi vieläkin parempi, hienompi ja puhtoisempi.

Heti, kun Suomen ja Ruotsin jäsenhakemus oli pistetty sisään, paljastuivat arvoyhteisön todelliset kasvot. Autoritäärinen, omia kansalaisiaan vainoava Turkki alkoi vaatia jäsenkandidaatteja toimittamaan heille aseita ja kurdeja.

En haluaisi sanoa, että minähän sanoin. Mutta ihmetyttää hieman, miksi juuri kukaan muu ei sanonut. Esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto, jolta Turkin suhtautumisesta moneen kertaan Eduskunnassa kysyttiinkin, mutta joka ei nähnyt siinä mitään ongelmia.

Onko suomettuminen sitä, että tekee, mitä Venäjä käskee? Minusta se on sitä, että pieni maa pyrkii mukauttamaan oman politiikkansa aggressiivisten suurvaltojen toiveisiin. 60-luvulla Suomi oli suomettunut Neuvostoliiton suuntaan. Kylmän sodan jälkeen monet olisivat halunneet suomettua Yhdysvaltojen suuntaan ja jonkin verran näin tapahtuikin, mutta muutama vuosikymmen olimme kuitenkin melko itsenäisiä ja riippumattomia. Nyt, ollaksemme osa läntistä arvoyhteisöä, meidän on näköjään suometuttava paitsi Yhdysvaltojen, myös Turkin suuntaan.

Minusta Suomi pärjäsi paremmin ilman suomettumista: Osana EU:ta, mutta varustettuna isolla asevelvollisuusarmeijalla, vahvalla maanpuolustustahdolla ja isolla reservillä. Tällöin voimme pitää päämme.

Nyt, kun Nato-jäsenyys on tehty, olisi tämä mielestäni edelleen oikea linja. Jos meitä ei hyväksytä sotilasliittoon ilman, että alamme polkea ihmisoikeuksia, voimme sanoa, että ei sitten. Nato ehkä tarvitsee Suomea, mutta Suomi ei tarvitse Natoa. Eikä Suomi varsinkaan tarvitse enää yhtään enempää suomettumista.

Kurdien asia on meidän asiamme. Turkille ei pidä myydä aseita eikä luovuttaa kurdeja.

h1

Puheeni Nato-yhteistyötä vastaan

10 toukokuun, 2022

Viime lauantaina 7.5. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä kokousti yhdessä päättääkseen, onko Nato-jäsenyys edelleen kynnyskysymys hallitusyhteistyölle. Puoluehallituksen linja oli, että voimme jatkaa hallituksessa vaikka Suomi tekisi Nato-jäsenhakemuksen. Aiempi puoluevaltuuston linjaus oli, että emme voi, ja minä esitin, että pysyisimme tässä linjassa.

Kokouksessa kuultiin useita hyviä puheita puolesta ja vastaan. Myös hallitusyhteistyön kannattajien puheet olivat etupäässä hyvin Nato-kriittisiä. Tunnelma kokouksessa oli koko ajan hyvä ja, heh, toverillinen, vaikka asiasta oltiinkin eri mieltä.

Tein siis puoluevaltuutettuna esityksen, jolla asetuin tässä asiassa puoluejohtoa vastaan. Pidin tällaisen puheen.

Pidin tänään tällaisen puheen puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa.

*

Kuusitoista vuotta sitten puhuin kynttilöin valaistulla Tehtaankadulla murhatun toimittajan Anna Politkovskajan muistotilaisuudessa. Joku oli tuonut äänekkäät koiransa paikalle ja puheeni aikana huudettiin:

”Miksi koirien haukku kuuluu kovempaa kuin ihmisten puhe?”

Vastasin, että juuri siksi olimme siellä.

Oli jo silloin selvää, että Putinin Venäjä on epädemokraattinen ja aggressiivinen roistovaltio.

Olemme protestoineet urheilu- ja kulttuuritapahtumien järjestämistä Venäjällä, olemme tukeneet sikäläistä demokratialiikettä, tuominneet sodat ja vastustaneet Rosatomia ja muuta energiayhteistyötä. Turhaan.

Valta-asemassa olevat haukkuvat koirat ovat katsoneet rahan ja voiman tärkeämmiksi kuin rauhan ja ihmisoikeudet.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, muuttui yleinen mielipide salamannopeasti. Koiratkin tajusivat, että Putin on roisto ja yhteistyö pitää lopettaa. Samalla ne haukkuivat meitä Venäjä-mielisiksi.

Putin tai Suomen nojatuolikenraalit eivät ole ainoita, joille raha ja voima on tärkeämpää kuin rauha ja ihmisoikeudet. Nämä koirat haukkuvat myös Amerikassa, Turkissa, Israelissa, Unkarissa, Kiinassa ja ympäri maailmaa.

Esitän, että Vasemmistoliitto pysyy linjassaan ja päättää, ettei ole hallituksessa, jos Suomen valtiojohto käynnistää prosessin, joka veisi Suomen Natoon.

Ihmisten puheen on kuuluttava kovempaa kuin koirien haukun.

Esityksestä äänestettiin ja se hävisi äänin 10-52 puoluehallituksen esitystä vastaan. Minun kantani tukijoissa oli sekä kansanedustajia että puoluevaltuutettuja.

Vasemmistoliitto siis pysyy hallituksessa, vaikka Nato-hakemus jätettäisiinkin. Tyydyn tähän päätökseen, mutta Nato-jäsenyyttä vastustan edelleen.

h1

Kotimainen kulttuuri on pelastettava

3 helmikuun, 2022

Pian alkaa kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan Viimeinen sulku -mielenosoitus. 

”Hallitushan jo lupasi lopettaa rajoitukset, mitä te enää sinne menette?”

Rajoituksia saa olla, mutta niiden on oltava tehokkaita ja kohdistettu oikein. Kun seuraava tautimuunnos tulee, ei käy, että jälleen teatterit, urheilukatsomot ja elokuvasalit suljetaan. Paikallaan istuvat ihmiset eivät levitä tautia.

Ihmisten elinkeinoa ei voi rajoittaa mielivaltaisesti eikä suomalaista kulttuuria voi laittaa moneksi vuodeksi pauselle. Kulttuurilla tarkoitan kaikkea rokkikeikoista harrastajateatterin esityksiin, jääkiekkomatseista oopperan ensi-iltaan. Kulttuuri on elintärkeää suomalaisille. Se tekee meistä meidät.

Itse olen vuoden alussa aloittanut toimikauteni Helsingin kaupunginteatterin hallituksen puheenjohtajana ja tiedän intiimisti, miten rajoitukset uhkaavat nyt jopa tätä Suomen suurinta ja aiemmin erittäin vakavaraista teatteria. Miten huono tilanne sitten onkaan kaikilla muilla valtion rahoitusta saavilla teattereilla? Entä sitten vapaat ryhmät, ylioppilasteatterit, nuorisoteatterit ja harrastajaryhmät? Ja tämä on vain yksi esittävän kulttuurin monista aloista.

Vaikka rajoituksista ollaan toivottavasti tällä erää luopumassa, on toinen, vähintään yhtä tärkeä asia. Huomenna hallitus päättää lisätalousarviosta ja koronaelvytyksestä. Paljonko kulttuurille annetaan elpymisrahaa? Tähän asti ei lainkaan tarpeeksi. Sekä freelancerit että suuret kulttuurilaitokset ovat kärsineet suunnattomasti ja tarvitsisivat valtavaa tukea pystyäkseen jatkamaan edes normaalia kituuttamistaan.

Normaalitilanteessa kulttuuri ei ole valtiolle kuluerä vaan tulonlähde. Kulttuuriin käytetty euro tuo ainakin 1,7 euroa takaisin, sillä sillä maksetaan palkkoja, ja se johtaa myös muiden palveluiden käyttöön, joista kaikesta maksetaan veroja. Tähän ei ole vielä laskettu kulttuurin terveydellisiä hyötyjä, jotka ennaltaehkäisevät paljon vakavampia ongelmia. (Kuka meistä olisi jaksanut korona-aikaa näinkään tolkuissaan ilman suoratoistopalveluita?)

Siksi menen itse mielenosoitukseen myös vaatimaan hallitukselta tuntuvaa lisärahoitusta. Ei puhuta miljoonista eikä edes muutamista kymmenistä miljoonista. Tarvitaan satoja miljoonia euroja, jotta kulttuuriala ja kulttuurin ammattilaiset saadaan pelastettua takaisin tuottamaan Suomelle sekä tulovirtoja että merkitystä. 

Mike Pohjola

Kirjailija, pelisuunnittelija

Helsingin Teatterisäätiön puheenjohtaja

h1

Kiusaajat uhkaavat yhteiskuntaa

14 huhtikuun, 2021

Nettihäirinnän eri muodot ovat uhka poliitikoille, toimittajille ja tavallisille netinkäyttäjille. Sen perimmäisenä tarkoituksena on pelotella ja hiljentää, ja se toimii, jos annamme sen toimia.

Suomen hallitus ja varsinkin viisi johtavaa naisministeriä ovat jatkuvan haukkumisen, häirinnän ja maalittamisen kohteina sosiaalisessa mediassa. Naton tutkimuksen mukaan jatkuva vihapuhe ja alatyylinen palaute ovat uhka Suomen demokratialle.

”Osaamaton, kokematon, Sokoksen kassa, tyttö, tyttöhallitus, huulipunahallitus, sukkahousuhallitus, uhkailu, vihapuhe, maalitus”, tiivisti pääministeri Sanna Marin tätä häirintää.Maalitus ja muut häirinnän muodot siirtävät vallan yhteiskunnalta näille häiriköille ja heitä masinoiville pääkiusaajille.

*

File:John Bauer 1915.jpg - Wikipedia

Mitä maalitus sitten on ja miksi se on ongelma?

Maalitus tapahtuu yleensä sosiaalisessa mediassa. Siinä joku nostaa esiin toisen some-käyttäjän ja tavalla tai toisella usuttaa seuraajiaan häiriköimään tätä. Tyypillinen tapa tähän on jakaa jokin yksittäinen viesti asiayhteydestään irrotettuna ja kommentoida esimerkiksi: ”Mitenköhän toimittelija suhtautuisi, jos hänen oma postilaatikkonsa täyttyisi uhkauksista?”

Tämä ei lain kirjaimessa ole uhkaus eikä edes yllytys rikokseen mutta todellisuudessa johtaa siihen, että maalituksen kohdetta aletaan häiritä ja uhkailla.

Tietenkin se tarkoittaa, että maalittajalla on riittävästi trollihenkisiä seuraajia ja mielipidevaltaa näihin. Minä en voisi maalittaa Donald Trumpia, mutta Donald Trump voisi maalittaa minut.

Usein maalittajat väittävät, että kyllähän tuokin maalitti minua. Että ajetaanko tässä nyt kaksilla rattailla? Yritän avata asiaa.

*

Jos koulun pihalla Make sanoo, että Ville pitäisi hakata ja Ville sanoo, että Make pitäisi hakata, ovatko molemmat yhtä syyllisiä? Makella on kaveripiirissään viisi väkivaltaista tyyppiä, jotka mielellään hakkaisivat Villen tai kenet vaan Make käskee. Villellä taas ei ole kavereita. Onko molempien toive edelleen yhtä paha? Entä sitten, kun Ville hakataan? Onko Ville yhtä syyllinen kuin Make?

Kristillisen toisen posken kääntämisen ideaalissa ei tietenkään ole hyvä, että Ville toivoo Makea hakattavan. Mutta tosiasiassa vain toinen näistä toiveista voi toteutua. Toinen niistä on abstrakti harmistuksen ilmaus, toinen konkreettista yllytystä rikokseen.

Sama juttu pätee maalitukseen. Jos some-vaikuttajalla on runsaasti seuraajia, jotka ovat taipuvaisia trollikäytökseen, hän voi usuttaa näitä uhrinsa kimppuun maalittamalla tätä. Jos somettajalla ei ole seuraajia tai nämä eivät harrasta häirintää, ei hän voi myöskään maalittaa ketään.

Tämä ei ole teoriaa vaan raakaa todellisuutta, jossa monet – varsinkin naiset, nuoret ja vähemmistöihin kuuluvat – ovat koko ajan maalittamisen uhreina.

*

Jotkut ajattelevat, että tämä pitää vain kestää. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Mutta se ei pidä paikkaansa.

Häirintä vaikuttaa ihmisten toimintamahdollisuuksiin konkreettisesti: Toimittajat välttelevät tiettyjä aiheita. Valtioneuvoston tutkimuksen mukaan 28 prosenttia vihapuheen kohteeksi joutuneista päättäjistä kokee halunsa osallistua poliittiseen päätöksentekoon vähentyneen. Ihmiset hiljennetään ja passivoidaan, jolloin häiriköt pääsevät sanelemaan koko yhteiskunnan arvot.

On kuin koulukiusaajat pääsisivät päättämään opetusohjelmasta.

Ketään ei saa hiljentää.

(Julkaistu Kansan Uutisissa 25.3.2021.)

PS. Liity mukaan kansanliikkeeseen nettihäirintää vastaan: Twiittaa hashtagilla #trollikontrolli tai liity TrolliKontrollin Facebook-ryhmään!

h1

Velhokoulu 2 – Kielletty metsä

14 elokuun, 2018

ILMOITTAUTUMINEN ON PÄÄTTYNYT

Lasten Harry Potter -teemainen larppi Velhokoulu – Ankeuttajien hyökkäys oli suuri menestys heinäkuun alussa. Pelaajat toivoivat jatkoa ja sitä on luvassa la 15.9. Larppi pelataan noin klo 12-17 Tapanilan Kylätilassa eli samassa paikassa kuin viimeksikin. Monet vanhat velho-opiskelijat jatkavat, mutta uusiakin mahtuu mukaan muutama.

Edellisessä pelissä mukana oli neljäkymmentäviisi 6-16-vuotiaita lapsia ja nuoria. Eri ikäiset on jaettu omiksi luokikseen. Voit lukea lisää ensimmäisestä pelistä tästä artikkelista.

Aikuiset ovat tervetulleita opettajiksi, pahiksiksi, ruoanlaittajiksi ja avustajiksi. (Tai pelaamaan vanhennusjuomapataan pudonneita lapsia.)

Larppi tapahtuu Tylypahkan sivurakennuksessa Suomessa nykyaikana eli parikymmentä vuotta kirjojen jälkeen. Kirjojen tuvat ovat muuten mukana, mutta Puuskupuh on muutettu Repolaksi. Repolassa on vitsailijoita, taiteilijoita, haaveilijoita ja kapinallisia. Kirjojen hahmoista esimerkiksi Weasleyn kaksoset ja Luna Lovekiva olisivat sopineet Repolaan.

Tapahtuma on Tapanilan kylätilassa klo 12-17. Ensimmäinen tunti on varattu pukeutumiseen ja valmistautumiseen ja varsinainen larppi alkaa yhdeltä. Peliin sisältyy ruokailu noin kolmelta, mutta kannattaa syödä myös etukäteen. Viiden jälkeen paikalle voi vielä jäädä hengailemaan ja auttamaan siivouksessa.

Pelin osallistumismaksu on 30€ ja sisältää itse larpin lisäksi koulukaavun lainan ja ruoan. Vähävaraisille erityishinta, kysy asiasta.

Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä oheisen lomakkeen ennen sunnuntaita 19.8. ILMOITTAUTUMINEN ON PÄÄTTYNYT!

ILMOITTAUTUMINEN LARPPIIN VELHOKOULU 2: KIELLETTY METSÄ

Täytä tämä lomake jokaisen pelaajan – myös aikuisten – osalta ja lähetä se osoitteeseen mikepohjola ät gmail piste com otsikolla ”Velhokoulu”. Ilmoittaudu 19.8. mennessä.

PELAAJA

PELAAJAN NIMI:

PUHELINNUMERO:

SÄHKÖPOSTI:

KIRJEPOSTIOSOITE:

SYNTYMÄAIKA:

RUOKA-ALLERGIAT TAI ERIKOISRUOKAVALIOT (KAIKKI PELISSÄ TARJOTTAVA RUOKA ON AUTOMAATTISESTI VEGAANISTA):

OLETKO AIKAISEMMIN LARPANNUT?

HALUATKO SAMAAN RYHMÄÄN KAVEREIDESI KANSSA? KEITÄ HE OVAT? (HEIDÄN ON MYÖS TÄYTETTÄVÄ ILMOITTAUMISLOMAKE.)

MITÄ ODOTAT PELILTÄ?

TARJOAMME VÄHÄVARAISILLE ALENNETTUA PELIMAKSUA. KOSKEEKO TÄMÄ SINUA?

ONKO JOTAIN MUUTA, MITÄ PELINJOHDON PITÄISI TIETÄÄ? (ESIMERKIKSI LIIKUNTARAJOITTEET.)

HUOLTAJAN YHTEYSTIEDOT, JOS OLET ALLE 18-VUOTIAS:

ONKO SINULLA HUOLTAJAN SUOSTUMUS, JOS OLET ALLE 18-VUOTIAS?

HAHMO

Hahmo luodaan yhdessä pelaajan kanssa, kuitenkin niin, että suuren osan tekee pelaaja itse. Tähän kirjoitetut asiat ovat vasta hahmotoiveita, joita pelinjohto voi vielä muokata. Kirjojen hahmot eivät ole pelissä.

HAHMON ETUNIMI:

MIHIN TUPAAN MIELUITEN KUULUISIT (vaihtoehdot Repola, Korpinkynsi, Rohkelikko, Luihuinen)?

MIHIN TUPAAN KUULUISIT TOISEKSI MIELUITEN?

OVATKO HAHMOSI VANHEMMAT VELHOJA, JÄSTEJÄ VAI PUOLIKSI MOLEMPIA?

MITEN HAHMOSI SUHTAUTUU JÄSTEIHIN?

MITÄ TUNTEJA HAHMOSI RAKASTAA?

MITÄ TUNTEJA HAHMOSI INHOAA?

KEKSITKÖ ITSELLESI JONKIN SALAISUUDEN, KIROUKSEN, ONGELMAN TAI KOHTALON? (ESIMERKIKSI HAHMO ON SALAA KENTAURI TAI HAHMO ON RON WEASLEYN VELJENTYTÄR TAI HAHMO ON VAIHTO-OPPILAS BEAUXBATONSISTA.)

JOS OLET AIKUINEN, HALUATKO PELATA JÄSTIÄ, ANKEUTTAJAA, HENKILÖKUNTAA, VANHENNUSJUOMAA JUONUTTA KOULULAISTA TAI JOTAIN MUUTA?

Tervetuloa taikuuden maailmaan…

Ennustuksen opettaja professori Kuu. Kuva: Eleanor Saitta

h1

Miken poimintoja lasten Ropeconiin

23 heinäkuun, 2018

Ropecon on vuoden tärkein roolipelitapahtuma Suomessa, ja menen sinne nykyään perheen kanssa. Nappasin tähän Ropeconin ohjelmasta sellaisia juttuja, mitkä kiinnostavat minua ja 8-vuotiasta poikaani. Paljon toistoa ja päällekkäisyyttä, valitsemme sitten yhdessä, mihin menemme. Ja joskus pitää ehkä syödä ja levätäkin.

Harmi, että bofferointia on niin vähän, mutta ei tekeminen silti kesken lopu!

PERJANTAI

Figumaalaustyöpiste
pe 15-21

Historialliset pelit
Näyttelyalue
pe 15-17

Sammon ryöstö -pakohuonepeli lapsille
pe 15:30 – 16.00
16.15 – 16.45
17.45 – 18:15
18.30 – 19.00
19.15 – 20.00
Kuusi pelaajaa kerralla, ilmoittautuminen Helmet-bussissa

Rajatietoa-pöytärope
Ropetaverta
pe 16-19

Sieninevan velho -Astraterra-rope
Sali 303
Pe 16-18

Avajaiset
pe 17-1745

Taistelulajinäytökset
Halli 3, bofferialue
pe 1730-1850

Worbla-työpaja
Halli 3, näyttelyalue
18-1945
MAKSU 5€

Seikkailu Astraterrassa 1
Ropekulma
19-21

 

LAUANTAI

Figumaalaustyöpiste
la 10-21

Huispausluento
Sali 205
09-1045

Sieninevan velho -Astraterra-rope
Sali 301
10-12

Terästaistelunäytös
Sali 3, bofferialue
11-1145

Worbla-työpaja
Halli 3, näyttelyalue
La 12-1345
MAKSU 5€

Pakohuone: Kadonnut Lajitteluhattu
Sali 214
klo 12-19, tunti kerrallaan
Viisi pelaajaa kerralla, ilmoittautuminen Helmet-bussissa

Salakirjoitustyöpaja nuorille seikkailijoille
Sali 218
12-1245

Heroquest
Halli 3 Kokemuspiste
13-16

Japanilaisia satuja
Sali 206
13-1345

Keppariturnajaiset
Halli 3, Bofferialue
14-18

Pukukilpailu: Pukuesittely
Ohjelmalava
14-1445

Astraterra-rope Törmäyskurssilla
Ropekulma
14-16

KPS-turnaus (kivi-paperi-sakset)
Ohjelmalava
15-1545

Sieninevan velho -Astraterra-rope
Sali 304
La 15-17

Hei olen Pasi -komediaroolipeli
Sali 307
15-16

Linkotyöpaja
Halli 3 näyttelyalue
16-17

Seikkailu Astraterrassa 2
Sali 203a
16-18
Jatkoa ykkösosalle

Lindëfirion 20 vuotta
(Keski-Maa-ropekampanjan retrospektiivi)
Sali 206
17-1745

Vapaa boffaus
Halli 3 bofferialue
18-2045

Gaala
Halli 3 spektaakkelisali
18-1845

SUNNUNTAI

Figumaalaustyöpiste
su 10-17

Bofferiturnaus 1v1
Halli 3 bofferialue
10-14

Historiallisten pelien pöytä
Halli 3 näyttelyalue
10-11

Lautapelien kehitys -esitelmä
Sali 102
10-1045

Hei olen Pasi -komediarope
Sali 212
10-11

Toinen aamiainen -hobittirope
Sali 301
10-12
Tuo omat nyyttäriherkut mukaan

Emootiot larpeissa
Sali 207
11-1245

Sininevan velho -Astraterra-rope
Sali 302
11-13

College of Wizardry -esitelmä
Sali 201
12-1345

Puujalkavitsejä yleisön toiveiden mukaisesti
Sali 207
13-1445

Lunch beat -disco
13-1345

Haarniskat historiassa ja pop-kulttuurissa
Sali 103
14-1545

Kaiken maailman kirjoitusjärjestelmät
Sali 218
14-1545

Päättäjäiset
Halli 3 Spektaakkelisali
17-1745

*

Itsekin pidän siellä luennon kirjastani Sinä vuonna 1918, mutta se ei sovi lapsille. Sen sijaan lapsille sopii erittäin hyvin uusi Myrskyn sankarit -lisäosa Peukaloisprinssi, joka ilmestyy Ropeconissa!