h1

Velhokoulu 2 – Kielletty metsä

elokuu 14, 2018

ILMOITTAUTUMINEN ON PÄÄTTYNYT

Lasten Harry Potter -teemainen larppi Velhokoulu – Ankeuttajien hyökkäys oli suuri menestys heinäkuun alussa. Pelaajat toivoivat jatkoa ja sitä on luvassa la 15.9. Larppi pelataan noin klo 12-17 Tapanilan Kylätilassa eli samassa paikassa kuin viimeksikin. Monet vanhat velho-opiskelijat jatkavat, mutta uusiakin mahtuu mukaan muutama.

Edellisessä pelissä mukana oli neljäkymmentäviisi 6-16-vuotiaita lapsia ja nuoria. Eri ikäiset on jaettu omiksi luokikseen. Voit lukea lisää ensimmäisestä pelistä tästä artikkelista.

Aikuiset ovat tervetulleita opettajiksi, pahiksiksi, ruoanlaittajiksi ja avustajiksi. (Tai pelaamaan vanhennusjuomapataan pudonneita lapsia.)

Larppi tapahtuu Tylypahkan sivurakennuksessa Suomessa nykyaikana eli parikymmentä vuotta kirjojen jälkeen. Kirjojen tuvat ovat muuten mukana, mutta Puuskupuh on muutettu Repolaksi. Repolassa on vitsailijoita, taiteilijoita, haaveilijoita ja kapinallisia. Kirjojen hahmoista esimerkiksi Weasleyn kaksoset ja Luna Lovekiva olisivat sopineet Repolaan.

Tapahtuma on Tapanilan kylätilassa klo 12-17. Ensimmäinen tunti on varattu pukeutumiseen ja valmistautumiseen ja varsinainen larppi alkaa yhdeltä. Peliin sisältyy ruokailu noin kolmelta, mutta kannattaa syödä myös etukäteen. Viiden jälkeen paikalle voi vielä jäädä hengailemaan ja auttamaan siivouksessa.

Pelin osallistumismaksu on 30€ ja sisältää itse larpin lisäksi koulukaavun lainan ja ruoan. Vähävaraisille erityishinta, kysy asiasta.

Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä oheisen lomakkeen ennen sunnuntaita 19.8. ILMOITTAUTUMINEN ON PÄÄTTYNYT!

ILMOITTAUTUMINEN LARPPIIN VELHOKOULU 2: KIELLETTY METSÄ

Täytä tämä lomake jokaisen pelaajan – myös aikuisten – osalta ja lähetä se osoitteeseen mikepohjola ät gmail piste com otsikolla ”Velhokoulu”. Ilmoittaudu 19.8. mennessä.

PELAAJA

PELAAJAN NIMI:

PUHELINNUMERO:

SÄHKÖPOSTI:

KIRJEPOSTIOSOITE:

SYNTYMÄAIKA:

RUOKA-ALLERGIAT TAI ERIKOISRUOKAVALIOT (KAIKKI PELISSÄ TARJOTTAVA RUOKA ON AUTOMAATTISESTI VEGAANISTA):

OLETKO AIKAISEMMIN LARPANNUT?

HALUATKO SAMAAN RYHMÄÄN KAVEREIDESI KANSSA? KEITÄ HE OVAT? (HEIDÄN ON MYÖS TÄYTETTÄVÄ ILMOITTAUMISLOMAKE.)

MITÄ ODOTAT PELILTÄ?

TARJOAMME VÄHÄVARAISILLE ALENNETTUA PELIMAKSUA. KOSKEEKO TÄMÄ SINUA?

ONKO JOTAIN MUUTA, MITÄ PELINJOHDON PITÄISI TIETÄÄ? (ESIMERKIKSI LIIKUNTARAJOITTEET.)

HUOLTAJAN YHTEYSTIEDOT, JOS OLET ALLE 18-VUOTIAS:

ONKO SINULLA HUOLTAJAN SUOSTUMUS, JOS OLET ALLE 18-VUOTIAS?

HAHMO

Hahmo luodaan yhdessä pelaajan kanssa, kuitenkin niin, että suuren osan tekee pelaaja itse. Tähän kirjoitetut asiat ovat vasta hahmotoiveita, joita pelinjohto voi vielä muokata. Kirjojen hahmot eivät ole pelissä.

HAHMON ETUNIMI:

MIHIN TUPAAN MIELUITEN KUULUISIT (vaihtoehdot Repola, Korpinkynsi, Rohkelikko, Luihuinen)?

MIHIN TUPAAN KUULUISIT TOISEKSI MIELUITEN?

OVATKO HAHMOSI VANHEMMAT VELHOJA, JÄSTEJÄ VAI PUOLIKSI MOLEMPIA?

MITEN HAHMOSI SUHTAUTUU JÄSTEIHIN?

MITÄ TUNTEJA HAHMOSI RAKASTAA?

MITÄ TUNTEJA HAHMOSI INHOAA?

KEKSITKÖ ITSELLESI JONKIN SALAISUUDEN, KIROUKSEN, ONGELMAN TAI KOHTALON? (ESIMERKIKSI HAHMO ON SALAA KENTAURI TAI HAHMO ON RON WEASLEYN VELJENTYTÄR TAI HAHMO ON VAIHTO-OPPILAS BEAUXBATONSISTA.)

JOS OLET AIKUINEN, HALUATKO PELATA JÄSTIÄ, ANKEUTTAJAA, HENKILÖKUNTAA, VANHENNUSJUOMAA JUONUTTA KOULULAISTA TAI JOTAIN MUUTA?

Tervetuloa taikuuden maailmaan…

Ennustuksen opettaja professori Kuu. Kuva: Eleanor Saitta

Mainokset
h1

Miken poimintoja lasten Ropeconiin

heinäkuu 23, 2018

Ropecon on vuoden tärkein roolipelitapahtuma Suomessa, ja menen sinne nykyään perheen kanssa. Nappasin tähän Ropeconin ohjelmasta sellaisia juttuja, mitkä kiinnostavat minua ja 8-vuotiasta poikaani. Paljon toistoa ja päällekkäisyyttä, valitsemme sitten yhdessä, mihin menemme. Ja joskus pitää ehkä syödä ja levätäkin.

Harmi, että bofferointia on niin vähän, mutta ei tekeminen silti kesken lopu!

PERJANTAI

Figumaalaustyöpiste
pe 15-21

Historialliset pelit
Näyttelyalue
pe 15-17

Sammon ryöstö -pakohuonepeli lapsille
pe 15:30 – 16.00
16.15 – 16.45
17.45 – 18:15
18.30 – 19.00
19.15 – 20.00
Kuusi pelaajaa kerralla, ilmoittautuminen Helmet-bussissa

Rajatietoa-pöytärope
Ropetaverta
pe 16-19

Sieninevan velho -Astraterra-rope
Sali 303
Pe 16-18

Avajaiset
pe 17-1745

Taistelulajinäytökset
Halli 3, bofferialue
pe 1730-1850

Worbla-työpaja
Halli 3, näyttelyalue
18-1945
MAKSU 5€

Seikkailu Astraterrassa 1
Ropekulma
19-21

 

LAUANTAI

Figumaalaustyöpiste
la 10-21

Huispausluento
Sali 205
09-1045

Sieninevan velho -Astraterra-rope
Sali 301
10-12

Terästaistelunäytös
Sali 3, bofferialue
11-1145

Worbla-työpaja
Halli 3, näyttelyalue
La 12-1345
MAKSU 5€

Pakohuone: Kadonnut Lajitteluhattu
Sali 214
klo 12-19, tunti kerrallaan
Viisi pelaajaa kerralla, ilmoittautuminen Helmet-bussissa

Salakirjoitustyöpaja nuorille seikkailijoille
Sali 218
12-1245

Heroquest
Halli 3 Kokemuspiste
13-16

Japanilaisia satuja
Sali 206
13-1345

Keppariturnajaiset
Halli 3, Bofferialue
14-18

Pukukilpailu: Pukuesittely
Ohjelmalava
14-1445

Astraterra-rope Törmäyskurssilla
Ropekulma
14-16

KPS-turnaus (kivi-paperi-sakset)
Ohjelmalava
15-1545

Sieninevan velho -Astraterra-rope
Sali 304
La 15-17

Hei olen Pasi -komediaroolipeli
Sali 307
15-16

Linkotyöpaja
Halli 3 näyttelyalue
16-17

Seikkailu Astraterrassa 2
Sali 203a
16-18
Jatkoa ykkösosalle

Lindëfirion 20 vuotta
(Keski-Maa-ropekampanjan retrospektiivi)
Sali 206
17-1745

Vapaa boffaus
Halli 3 bofferialue
18-2045

Gaala
Halli 3 spektaakkelisali
18-1845

SUNNUNTAI

Figumaalaustyöpiste
su 10-17

Bofferiturnaus 1v1
Halli 3 bofferialue
10-14

Historiallisten pelien pöytä
Halli 3 näyttelyalue
10-11

Lautapelien kehitys -esitelmä
Sali 102
10-1045

Hei olen Pasi -komediarope
Sali 212
10-11

Toinen aamiainen -hobittirope
Sali 301
10-12
Tuo omat nyyttäriherkut mukaan

Emootiot larpeissa
Sali 207
11-1245

Sininevan velho -Astraterra-rope
Sali 302
11-13

College of Wizardry -esitelmä
Sali 201
12-1345

Puujalkavitsejä yleisön toiveiden mukaisesti
Sali 207
13-1445

Lunch beat -disco
13-1345

Haarniskat historiassa ja pop-kulttuurissa
Sali 103
14-1545

Kaiken maailman kirjoitusjärjestelmät
Sali 218
14-1545

Päättäjäiset
Halli 3 Spektaakkelisali
17-1745

*

Itsekin pidän siellä luennon kirjastani Sinä vuonna 1918, mutta se ei sovi lapsille. Sen sijaan lapsille sopii erittäin hyvin uusi Myrskyn sankarit -lisäosa Peukaloisprinssi, joka ilmestyy Ropeconissa!

h1

Harry Potter -larppi lapsille ja nuorille

kesäkuu 2, 2018

PELI ON TÄYNNÄ!

Oletko aina halunnut olla velho tai noita? Haluatko opiskella Tylypahkassa? Kiinnostaisiko olla vähän aikaa joku muu? Sitten tämä tapahtuma on sinulle.

Velhokoulu – Ankeuttajien hyökkäys on Harry Potter -maailmaan sijoittuva larppi lapsille ja nuorille Helsingissä su 1.7. klo 12-17.

Aikuiset ovat tervetulleita opettajiksi, pahiksiksi, ruoanlaittajiksi ja avustajiksi. (Tai pelaamaan vanhennusjuomapataan pudonneita lapsia.)

Larppi tapahtuu Tylypahkan sivurakennuksessa Suomessa nykyaikana eli parikymmentä vuotta kirjojen jälkeen.

Tapahtuma on Tapanilan kylätilassa klo 12-17. Ensimmäinen tunti on varattu pukeutumiseen ja valmistautumiseen ja varsinainen larppi alkaa yhdeltä. Peliin sisältyy ruokailu. Viiden jälkeen paikalle voi vielä jäädä hengailemaan ja auttamaan siivouksessa.

Pelin osallistumismaksu on 30€ ja sisältää itse larpin lisäksi koulukaavun lainan ja ruoan. Vähävaraisille erityishinta, kysy asiasta.

Järjestän larpin poikani kanssa. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä oheisen lomakkeen. Peliin mahtuu noin neljäkymmentä oppilasta.

ILMOITTAUTUMINEN LARPPIIN VELHOKOULU: ANKEUTTAJIEN HYÖKKÄYS

Täytä tämä lomake jokaisen pelaajan – myös aikuisten – osalta ja lähetä se osoitteeseen mikepohjola ät gmail piste com otsikolla ”Velhokoulu”. Ilmoittaudu 12.6. mennessä. HUOM! ILMOITTAUTUMISAIKA ON NYT UMMESSA.

PELAAJA

PELAAJAN NIMI:

PUHELINNUMERO:

SÄHKÖPOSTI:

KIRJEPOSTIOSOITE:

SYNTYMÄAIKA:

RUOKA-ALLERGIAT TAI ERIKOISRUOKAVALIOT (KAIKKI PELISSÄ TARJOTTAVA RUOKA ON AUTOMAATTISESTI VEGAANISTA):

OLETKO AIKAISEMMIN LARPANNUT?

HALUATKO SAMAAN RYHMÄÄN KAVEREIDESI KANSSA? KEITÄ HE OVAT? (HEIDÄN ON MYÖS TÄYTETTÄVÄ ILMOITTAUMISLOMAKE.)

MITÄ ODOTAT PELILTÄ?

TARJOAMME VÄHÄVARAISILLE ALENNETTUA PELIMAKSUA. KOSKEEKO TÄMÄ SINUA?

ONKO JOTAIN MUUTA, MITÄ PELINJOHDON PITÄISI TIETÄÄ? (ESIMERKIKSI LIIKUNTARAJOITTEET.)

HUOLTAJAN YHTEYSTIEDOT, JOS OLET ALLE 18-VUOTIAS:

ONKO SINULLA HUOLTAJAN SUOSTUMUS, JOS OLET ALLE 18-VUOTIAS?

HAHMO

Hahmo luodaan yhdessä pelaajan kanssa, kuitenkin niin, että suuren osan tekee pelaaja itse. Tähän kirjoitetut asiat ovat vasta hahmotoiveita, joita pelinjohto voi vielä muokata. Kirjojen hahmot eivät ole pelissä.

HAHMON ETUNIMI:

MIHIN TUPAAN MIELUITEN KUULUISIT?

MIHIN TUPAAN KUULUISIT TOISEKSI MIELUITEN?

OVATKO HAHMOSI VANHEMMAT VELHOJA, JÄSTEJÄ VAI PUOLIKSI MOLEMPIA?

MITEN HAHMOSI SUHTAUTUU JÄSTEIHIN?

MITÄ TUNTEJA HAHMOSI RAKASTAA?

MITÄ TUNTEJA HAHMOSI INHOAA?

KEKSITKÖ ITSELLESI JONKIN SALAISUUDEN, KIROUKSEN, ONGELMAN TAI KOHTALON? (ESIMERKIKSI HAHMO ON SALAA KENTAURI TAI HAHMO ON RON WEASLEYN VELJENTYTÄR TAI HAHMO ON VAIHTO-OPPILAS BEAUXBATONSISTA.)

JOS OLET AIKUINEN, HALUATKO PELATA JÄSTIÄ, ANKEUTTAJAA, HENKILÖKUNTAA VAI VANHENNUSJUOMAA JUONUTTA KOULULAISTA?

Tervetuloa taikuuden maailmaan…

h1

Sinä vuonna 1918: Näin lukija valitsee romaanin kulun

tammikuu 22, 2018

Tällä viikolla ilmestyy immersiivinen romaanini Sinä vuonna 1918. Joissain kaupoissa se kuulemma jo on hyllyssäkin!

Kirjoitin pari päivä sitten immersiivisestä romaanista yleensä, eli siitä, miten lukija voi tehdä valintoja. Nyt päätin näyttää tästä ihan esimerkin julkaisemalla pienen otteen kirjasta.

Tämä pätkä tapahtuu pari vuotta ennen itsenäistymistä, kun vielä teini-ikäinen päähenkilö on (lukijan aiempien valintojen seurauksena) päätynyt asumaan torppari Jehki Pylkkään luokse. Pylkkään vuokraisäntä Mikko Häyrinen tulee paikalle perimään saataviaan, mutta Pylkkään mielestä sopimus ei ole laillinen. Päähenkilöllä on tilaisuus vaikuttaa asioiden etenemiseen ja kohtauksella on lukuisia vaihtoehtoisia loppuja. (Nämä tietenkin vaikuttavat sitten suoraan päähenkilön myöhempään elämään…)

Kirjassa on mahdollista päätyä samaan tilanteeseen myös niin, että päähenkilö onkin Häyrisen puolella, mutta tässä demotan nyt vain tätä yhtä suuntaa kohtauksesta.

Tilanne alkaa tästä:

Nyt kelaa tätä blogimerkintää alaspäin löytääksesi valitsemasi seuraavan kappaleen.

(Kirjassa arpominen tapahtuu selaamalla ja katsomalla satunnaisesti valitun sivun yläkulmaan merkitystä nopankuvasta silmälukujen määrä. Tässä tapauksessa voit heittää noppaa tai valita satunnaisen luvun.)

Tästä eteenpäin otteet ovat tämän osion lopetuksia. Kirjassa niistä jatketaan seuraavaan  tilanteeseen, mutta olen tästä näytteestä leikannut ne pois.

Luku- ja peli-iloa myös itse kirjan parissa!

h1

Mikä on immersiivinen romaani?

tammikuu 18, 2018

Gummerus julkaisee viikon päästä immersiivisen romaanini Sinä vuonna 1918. Tästä on monien lukijoiden päässä syntynyt varsin ymmärrettävä kysymys: Mikä ihme on immersiivinen romaani?

Idea on, että romaani on lukija tekee päähenkilön päätökset tämän puolesta. Päähenkilöä eli ”sinua” houkutellaan liittymään punakaartiin ja suojeluskuntaan. Kumman valitset? Vai jäätkö siviiliksi? Jos liityt suojeluskuntaan, siirry lukuun 101: Suojeluskunta. Jos liityt punakaartiin, siirry lukuun 113: Työväen järjestyskaarti. Jos et liity kumpaakaan, siirry lukuun 135: Siviili kansalaissodassa.

Alussa lukija valitsee päähenkilön sukupuolen ja kotiseudun, ja nämä tietysti määrittävät tarinaa varsin paljon. Sisällissota koski eri tavalla miehiä ja naisia, lappilaisia ja karjalaisia. Ennen sotaa päähenkilö saattaa päätyä torppariksi, työläiseksi, talonpojaksi tai aateliseksi, mikä tietysti myös vaikuttaa hänen tarinaansa myös paljon.

Henkilö saattaa myös kuolla tautiin, nälkään, luotiin, tappeluun tai jollain muulla tavalla – jopa ennen sisällissotaa. Tai selvitä veijarimaisesti hengissä tai jopa hyötyä sodasta. Ja on mukana rakkaustarinoitakin…

Mahdollisia elämänkohtaloita ja tarinoita on lukemattomia. Idea on, että kun lukija on saanut yhden tarinan päätökseen, hän lukee kirjan uudelleen ja tekee erilaiset valinnat. Näistä elämänlangoista punoutuu sitten kudos, joka on se varsinainen kokonaisuus ja teos.

Kyseessä on niin sanottu Choose Your Own Adventure -muoto, jota 80- ja 90-luvulla käytettiin jonkun verran nuorten seikkailukirjoissa. Rakastuin siihen silloin, mutta sitten koko muoto katosi Suomesta kokonaan ja maailmaltakin lähes täysin. Hypertekstin avulla on webissä toki ollut jotain yritelmiä.

Tuolloin nuo olivat lähes pelkästään nuortenkirjallisuutta. Sinä vuonna 1918 on vakava aikuisten kirja aiheesta, jossa ei ole mitään hauskaa. Mutta huomasin, että juuri tämän muodon käyttö valaisee aiheesta sellaisia kolkkia, jotka ovat aiemmin jääneet varjoon.

Jännittää aika paljon, miten tämä toimii lukijoille. Kirja ilmestyy 27.1.2018. Samana päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta sisällissodan alkamisesta.

h1

Turun paloa ei ole tutkittu kunnolla

syyskuu 7, 2017

Kirjoitin Turun palosta kertovan musikaalin vuonna 2011 ja romaanin 2016. Maanantaina tuli kuluneeksi 190 vuotta palon syttymisestä ja minua haastateltiin Ylen Kulttuuricocktailiin. Haastattelussa muun muassa valittelin sitä, että paloa ei ole tutkittu kunnolla, esitin epäilyksiä palon alkuperästä ja spekuloin, mitä olisi tapahtunut, jos Turku ei olisi tuhoutunut.

Eilen 6.9. joukko Turun yliopiston historiantutkijoita julkaisi vastineen, jossa he kiistävät nämä väitteet. Todettakoon heti kärkeen, että nämä tutkijat ovat suuresti arvostamiani, ja osaltaan heidän tutkimuksensa ovat jopa toimineet lähteinä kaunokirjallisessa työssäni. En voi kuitenkaan jättää heidän heittämäänsä hansikasta maahan makaamaan vaan vastaan haasteeseen.

He kirjoittavat:

”Turun palo ei näet suinkaan ole huonosti tunnettu historiallinen tapahtuma, jota tutkijat karttelisivat tai josta ei olisi varmaa tutkimukseen perustuvaa tietoa. Aiheesta on vuonna 1930 julkaistu yli 400-sivuinen tutkimus nimeltään Turun palo 1827, jota varten myös venäjää hallinnut professori Svante Dahlström kävi läpi palon oikeustutkinnan ja etenemisen sekä kartoitti sitä koskevia lähteitä niin seikkaperäisesti kuin mahdollista. Lisäksi palosta on esimerkiksi akatemiaprofessori Hannu Salmi julkaissut äskettäinkin artikkelin teoksessa Catastrophe, Gender and Urban Experience 1648–1920 (2017).”

Svante Dahlströmin tietokirja on tietenkin se perusteos, jota jokainen Turun palosta kiinnostunut penkoo, jos vain onnistuu saamaan sen käsiinsä. Kirja käy seikkaperäisesti läpi muun muassa palotoimea, rakennuskantaa, viranomaistoimintaa ja jälleenrakennusta. Se on minullakin tärkein lähde.

Sen jälkeen onkin ollut 87 vuotta aika hiljaista. Hannu Salmen tuore artikkeli onkin tiettävästi ensimmäinen kerta tänä aikana, kun Turun palosta löytyy jotain uutta tietoa! Hän paljastaa palosta syytetyn piika Maria Vassin kohtalon palon jälkeen.

Tämä jos mikä osoittaa, että palosta on edelleen mahdollista löytää uusia asioita. Se ei ole lainkaan loppuuntutkittu aihe.

Mikä tärkeämpää, Hannu Salmi lähestyy Turun paloa aivan uudenlaisesta näkökulmasta. Hän tutkii palosta kertomisen sukupuolittuneisuutta, palon ihmiskohtaloita, inhimillistä katastrofia, jopa tunteiden historiaa. Tämä on täysin erilainen näkökulma kuin melko lailla perinteisempää historiankirjoitusta edustaneella Svante Dahlströmillä, joka – kaikella rakkaudella – pieteetillä luetteloi palaneiden viljatynnyreiden määrää.

Tästä näkökulmasta katsottuna on aivan häkellyttävän paljon, mitä Turun palosta ei ole vielä tutkittu. Voisin esittää verrokiksi Sari Näreen ja Jenni Kirveksen toimittaman artikkelikokoelman Ruma sota (2008), joka lähestyy jatkosotaa sellaisista näkökulmista, joihin emme ole tottuneet. Ja tämä onnistui siitä huolimatta, että toisesta maailmansodasta, toisin kuin Turun palosta, on historiankirjoitusta hyllymetreittäin.

”Palo on jo nyt varsin hyvin tunnettu historiallinen tapahtuma, josta on kirjoitettu historiantutkimusta toistatuhatta sivua.”

Hei pliis. Toistatuhatta sivua? Pitäisi olla toistatuhatta kirjaa.

Venäjän yhteydet

Vastineessa jatketaan:

”Keisarin tai venäläisten syyllisyys Turun paloon on silkkaa mielikuvitusta, eikä historiantutkimus ole löytänyt sille pienintäkään tukea.

Aikalaislähteet eivät myöskään kerro kapinahengestä venäläistä hallintoa vastaan, vaan ajatus lienee syntynyt myöhemmin aikana, jolloin venäläisvastaisuudella oli poliittisia tarkoitusperiä.”

Sekä haastattelussa että romaanissa spekuloin sillä, että Venäjän hallitus olisi sekaantunut Turun paloon. (Romaanissa on myös paljon muita mahdollisia pyromaaneja, mutta ei niistä tässä sen enempää.) Minulla ei tietenkään ole mitään savuavaa tulusta, jolla pystyisin todistamaan mitään sataprosenttisesti. Mutta jos Turun yliopiston historian laitoksella mietitään aiheita Turun paloon liittyvälle tutkimukselle, tässä joitain kysymyksiä, joihin haluaisin vastauksen:

Napoleon oli kukistettu, mutta Ranskan vallankumouksen aatteet levisivät Venäjällä ilman häntäkin. Juuri vuonna 1825 oli ollut keisari Nikolai I:tä vastustava upseerikapina. Kapinamieliala paitsi hallitusta, erityisesti keisari Nikolaita vastaan levisi Venäjällä. Miten se näyttäytyi Suomessa ja erityisesti Turussa?

– Suomen kenraalikuvernööri Gustaf Mauritz Armfelt (1812-1813) oli kritisoinut Turkua kovalla kädellä. Hänen mukaansa kaupungissa piti valtaa Turun valhekomissio, johon kuuluivat laiskat virkamiehet, kapinamieliset yliopistolaiset, juutalaiset kauppiaat ja häijyt akat.
Turun Akatemia sai myös osansa kritiikistä. Professorit olivat omavaltaisia, riidanhaluisia, velttoja, sukulaisiaan suosivia, keskinkertaisia tiedoiltaan, vallankumouksellisia periaatteiltaan sekä vailla käytöstapoja tai käsitystä yhteiskunnallisista velvollisuuksista. (Huom! Nämä olisivat nyt Helsingin yliopiston professoreita! Tämä ei ole kirjailijan piilotettua kritiikkiä Turun yliopiston professoreita kohtaan!)
Turkulaiset pitivät yhteyttä Ruotsin bonapartistisiin kanaljoihin ja kaupungissa vallitsivat ruotsalaiset ennakkoluulot. Turkua Armfelt luonnehti pahanhajuiseksi koirankoloksi, jossa oli myrkyttynyt ilmapiiri, kurjat katukiveykset ja maailman huonoin kansalaishenki. Turkulaiset olivat inhottavaa roskaväkeä, ja oikeastaan koko kaupunki olisi pitänyt polttaa poroksi.
Oliko Armfelt täysin yksin näiden ajatustensa kanssa vai saiko hän niille jotain vastakaikua?
Jos aikalaislähteet eivät kerro kapinahengestä venäläistä hallitusta vastaan, miten pitäisi tulkita Armfeltin näkemykset kapinamielisyydestä, bonapartismista, vallankumouksellisuudesta ja huonosta kansalaishengestä?

– Turun Romantiikka oli kaupungissa vaikuttanut liike, jossa yhdistyivät romantiikka, nationalismi ja kirjallisuus. Sen johtotähtenä oli suomenkielisen kulttuurin kehittäminen, mitä Venäjällä pidettiin uhkana. Yksi liikkeen keskushahmoista oli Akatemian opettaja Adolf Ivar Arwidsson, joka myös toimitti vallanpitäjiin kriittisesti suhtautunutta Åbo Morgonblad -sanomalehteä. Mielipiteidensä takia Arwidsson erotettiin yliopistosta ja hän joutui muuttamaan Ruotsiin. Turun Romantiikka kuitenkin jatkoi toimintaansa Turun paloon asti ja siihen kuuluivat muun muassa Elias Lönnrot, J. L. Runeberg ja J. V. Snellman. Yliopiston muutta seura muutti Helsinkiin, jossa se oli tiukasti senaatin ja armeijan valvonnan alla. Millaisia suunnitelmia seuralla oli vuoden 1827 kevätlukukaudella ja vaikuttiko palo niiden toteutumiseen?

– Miksi Venäjä siirsi Suomen pääkaupungin Turusta Helsinkiin, jos Turussa ei ollut kapinahenkeä?

– Napoleon kukistettiin polttamalla Moskova, jossa hän ajatteli armeijoineen talvehtia. Venäjällä oli siis tuoretta kokemusta kaupunkien polttamisesta poliittisten tarkoitusperien saavuttamiseksi. Miten tähän metodiin suhtauduttiin Turun palon aikaan?

– Upseerikapinan jälkeen keisari oli perustanut salaisen poliisin eli Keisarin Kanslian Kolmannen Osaston. Eräänlaisen Ohranan ja KGB:n edeltäjän. Osaston tehtävä oli tutkia ja estää kapinamielialaa ja ulkomaalaisten toimintaa vakoilun, pidätysten, sensuurin ja propagandan keinoin. Ulottuivatko Kolmannen Osaston lonkerot Suomeen ja jos ulottuivat, mitä se teki täällä?

– Kolmannen Osaston johtaja oli romaanissanikin esiintyvä kreivi Alexander von Benckendorff. Hänen aiempi uransa oli sotilaallinen ja kun Napoleon ratsasti pois poltetusta Moskovasta, palaneen kaupungin sotilasjohtajaksi tuli juuri tämä samainen von Benckendorff. Miten hän suhtautui Moskovan paloon? Oliko hänestä kaupunkien polttaminen validi poliittinen toimi samalla tavalla kuin sotaa sanotaan politiikan ulottuvuutena? (Todettakoon, että hänen johtamansa Kolmas osasto perustettiin noin vuosi ennen Turun palon syttymistä.)

– Palon jälkeen keisari Nikolai I kirjoitti noin kerran viikossa käskykirjeitä, joissa voivotteli Turun kohtaloa ja myönsi verohelpotuksia ja miljoonia ruplia jälleenrakentamiseen. Kolmessa ensimmäisessä kirjeessään hän toivoo erityisesti Turun Akatemian jälleenrakentamista, kunnes neljännessä päättääkin siirtää sen Helsinkiin. Turun Akatemia tunnetaan nykyään Helsingin Yliopistona. Miksi tsaari muutti mielensä?

Svante Dahlströmin kirja on hieno, mutta muun muassa näihin kysymyksiin hän ei vastaa.

Kirjailijan ja tutkijan erot

Olen ottanut ohjenuorakseni Antti Tuurin maksiimin: ”Historiallisessa romaanissa kaikki, mikä tiedetään, pitää olla oikein. Mutta se, mitä ei tiedetä, sen saa keksiä.” Turun palosta tiedetään aika paljon vähemmän kuin monesta muusta ajasta, joten sain keksiä aika paljon. Esimerkiksi kukaan ei tiennyt, mitä Maria Vassille kävi palossa tai sen jälkeen, joten sain keksiä sen.

Spoilerivaaran uhallakin kerron, että Maria kuolee romaanissa. Professori Hannu Salmen tuore tutkimus kuitenkin paljastaa, että hän jäikin henkiin ja eli vielä ainakin kolmetoista vuotta palon jälkeen. Jos kirjoittaisin romaanin nyt, Marian pitäisi siis jäädä henkiin!

Palaan vielä tutkijoiden vastineeseen:

”Helsinki ei olisi myöskään jäänyt nimelliseksi hallintokaupungiksi, vaan Venäjän keisarin vakaa tahto oli rakentaa kaupungista suuriruhtinaskunnan vallan keskus. Helsingin rakentamiseen satsattiin valtion taholta merkittävästi. Lisäksi hallinto muutti kaupunkiin vuodesta 1819 alkaen pysyvästi, joten peli oli Turun osalta pelattu jo vuosikymmen ennen paloa, vaikka väkimäärällisesti Helsinki ohitti Turun vasta 1840-luvun alussa.”

Historioitsijat kertovat, mitä oikeasti tapahtui. Mitä ei tiedetä, sen voi kirjailija keksiä.

Mutta mitä olisi tapahtunut? Siihen kysymykseen vastaaminen ei ole historiantutkijan yksinoikeus. Eivätkä he sitä edes varmasti tiedä. He tietävät vain, mitä tapahtui. Puhuin samasta asiasta professori Laura Kolben kanssa Huomenta Suomessa vuosi sitten.

Esitän, että jos Turku ei olisi palanut, historia olisi muutenkin mennyt eri tavalla. Ja siis totta kai olisi. Mutta miten? Vastineen allekirjoittaneet tutkijat ovat sitä mieltä, että koska keisari tahtoi rakentaa Helsingistä valtakeskuksen, näin olisi joka tapauksessa tapahtunut. Siitä todistaa sekin, että hallinto oli jo siirretty sinne. Mikään merkittävä ei olisi muuttunut.

Rohkenen olla eri mieltä.

Turussa oli erittäin vahva kansalaisyhteiskunta ylioppilaiden ja porvareiden muodossa. Turussa oli yhteydet Ruotsiin ja vallankumouksellisiin voimiin. Turussa eli kansallisromanttinen kapinaliike. Mutta Turussa ei oltu lähellä Venäjää eikä hallitus ollut siellä enää päsmäröimässä. Kapina näyttää aina mahdottomalta, kunnes se tapahtuu. Pietarissa oltiin jo lähellä vuonna 1825.

Monessa Euroopan valtiossa kansallisromanttinen liikehdintä ja epäsuosittu hallitus johtivat vallankumoukseen 1848. Toisissa se tapahtui uudestaan tai ensimmäistä kertaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Toteutuneessa historiassa Suomi oli tätä jälkimmäistä osastoa. Mutta jos tutkijat väittävät, että se ei mitenkään olisi voinut olla sitä ensimmäistä, jään odottamaan heidän perustelujaan.

Vastahaaste

Yhdymme siihen toiveeseen, että Turun palosta kirjoitettaisiin nykyaikainen laadukas historiankirja. Vastineen ovat allekirjoittaneet tohtorikoulutettava Topi Artukka, akatemiaprofessori Hannu Salmi, FT Panu Savolainen ja professori Kirsi Vainio-Korhonen.

Artukan työn alla oleva väitöskirja käsittelee sukupuolta ja sosiaalisia suhteita Turussa 1812-1827. Kirsi Vainio-Korhonen tutkii sukupuolihistoriaa ja kaupunkien elinkeinohistoriaa 1700-luvun Suomessa. Salmi on jo tutkinut Turun paloa ja jopa haastatteli minua Turun Taiteiden yössä viime vuonna. Panu Savolaisen arkkitehtuurihistoriallinen teos Tirkistelyä förmaakeihin ja ylishuoneisiin on ollut itselläni arvokkaana taustatietona romaaniani tehdessäni.

Toisin sanoen, tässä on se porukka, jonka se tietokirja pitäisi kirjoittaa! Koska pääsen lukemaan?

1827 on romaani Turun palosta. Kannen on suunnitellut Tuomo Parikka.

h1

VaaliCon-raportti

huhtikuu 8, 2017

Vuoden nörtein poliittinen tapahtuma eli VaaliCon on nyt takana! Kyseessä oli siis roolipelejä ja kuntavaaleja yhdistävä ilta, jossa oli puheohjelmaa, myyntipöytiä, lautapelejä, roolipelejä ja tietenkin politiikkaa. Malmin työväentalolla järjestetty minicon kesti viidestä yhteentoista ja kävijöitä oli noin viisikymmentä. Ohjelma löytyy täältä.

Vasemmalla politiikkaa, oikealla pelaamista.

Muusikko ja säveltäjä Anni Tolvanen kertoo äänisuunnittelusta peleissä.

Meillä oli runsaasti hienoja esitelmiä: Miira Oksanen kertoi Suomen 1900-luotaavista Siikalahti-larpeista, Jaakko Stenros kertoi Tampereelle perustetusta Suomen Pelimuseosta, Ville Vuorela ja Petri Hiltunen puhuivat Praedor-fantasiamaailmasta, -sarjakuvista, -romaaneista ja -roolipelistä, ja lopulta Anni Tolvanen piti esitelmän äänisuunnittelusta pelisuunnittelun osana.

Toisessa huoneessa pelattiin lautapelejä, korttipelejä ja pöytäroolipelejä. Kiitos järjestäjille ja varsinkin Suomen Lautapeliseuralle! Roolipeleistä suurta menestystä nauttivat Dare Talvitien varta vasten VaaliConiin suunnittelema scifi-skenaario Sielupankki ja Arttu Hanskan kahdesti vetämä ”kakkupeli” eli tanskalainen freeform-roolipeli Slaaraphenland, jossa pahuuden houkutusta simuloidaan syömällä liikaa makeaa.

Voimakkaimmin politiikka ja roolipelit yhdistyivät tietenkin vaalipaneelissa, jossa kohtasivat helsinkiläiset roolipelaavat kuntavaaliehdokkaat. Meitä oli paikalla yhteensä kuusi: Piraattipuolueen Ilari Tuominen, Vasemmistoliiton Riikka Aurava, Keskustan Lauri Jurvanen, SDP:n Otto Köngäs, Vihreiden Markku Hannula ja tietenkin minä itse, Vasemmiston ehdokas.

Vaalipaneelissa vasemmalta oikealle juontaja Jussi Ahlroth, Mike Pohjola (vas), Ilari Tuominen (pir), Riikka Aurava (vas), Lauri Jurvanen (kesk), Otto Köngäs (sdp) ja Markku Hannula (vihr).

Selfiessäni vasemmalla Jussi Ahlroth, puheenvuoroaan pitää Riikka Aurava.

Paneelin juonsi Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Ahlroth. Olen ollut näiden vaalien alla aika monessa paneelissa ja tämä oli mielestäni sekä ehdokkaiden käyttäytymisen suhteen sopuisin (vaikka eri mieltä oltiinkin) että myös puheenjohtajan taidoilta ja kysymyksiltä suvereenisti paras. Vitsailin Jussin kanssa, että hän tiesi, että Hesarin toimittajat päätyvät vetämään vaalipaneeleita, mutta yritti paeta sitä keskittymällä nörttiaiheisiin. Tämän näytön jälkeen näkisin hänet mielellään seuraavaksi Sanomatalossa haastattelemassa vähän isompiakin poliitikkoja.

Kysymykset koskivat osittain roolipelejä, osittain politiikkaa. Kiinnostavimmat koskivat molempia, sillä puheenjohtaja kysyi myös, mitä olemme roolipeleistä oppineet politiikan tekemisen keinoiksi ja mitä sen sisällöiksi. Lopulta hän summasi ne hienosti:

”Markku sanoi, että politiikka on kuin co-op peli, jossa yritetään yhdessä päästä samaan tavoitteeseen.
Otto sanoi, että roolipeleissä erilaiset paradigmat kohtaavat toisensa.
Lauri sanoi, että pelaaminen esitteli hänelle yhdistystoiminnan.
Riikka sanoi, että rooliroolipelit tarjoavat turvallisen keskusteluympäristön.
Ilari sanoi, että pelit opettavat empatiaa.
Mike sanoi, että roolipeleistä opitaan yhteiskunnan olevan sopimus, josta me voimme sopia myös toisin.”

Tunnin kestäneessä paneelissa ehdittiin puhua kaavoituksesta ja sotesta, mutta päästiin siis myös filosofiselle tasolle.

Tässä vielä pieni kuvareportaasi VaaliConista.

Miira Oksanen kertoo Siikalahti-larpeista, joista ensimmäiset kolme sijoittuivat vuoteen 1918. Ensimmäinen kertoi porvareista, toinen työläisistä ja kolmas kansalaissodan jälkeisistä oikeudenkäynneistä. Sen jälkeen on käsitelty Mäntsälän kapinaa, talvisotaa, välirauhaa ja seuraavaksi jatkosotaa, aina kuvitteellisen Siikalahden kunnan kautta. Jatkoakin on ilmeisesti vieläkin luvassa…

Jaakko Stenros kertoo Suomen Pelimuseosta, joka avattiin vuodenvaihteessa Tampereelle Museokeskus Vapriikkiin. Siellä on esillä sata suomalaista peliä – mukana myös roolipelejä ja kaksi larppia.

Kirjailija ja pelisuunnittelija Ville Vuorela sekä sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen kertovat Praedor-maailmasta, joka on Suomen laajin fantasiabrändi – se sisältää jo lähes parikymmentä erilaista teosta sarjakuvista roolipeleihin, korteista romaaneihin.

Sielupankki-pöytäroolipeli käynnissä. Läppärin takana pelinjohtaja kuvailee tapahtumia, pelaajilla edessään paperi, jossa kuvaillaan heidän hahmoaan. Pian Marsin itsenäisyystaistelijat pääsevät reagoimaan heitä kohtaavaan ongelmaan…

Riikka Aurava esittelee Buffy Vampyyrintappaja -aiheista hihamerkkiään.

Tarkasti rajattu kuva yleisöstä, jonka otin lavalta vaalipaneelin aikana.

Tietääkseni mitään tällaista ei ole koskaan järjestetty, joten olin aika hermostunut, että tuleeko sinne ketään arki-iltana. Lopulta uskallan sanoa, että tämä oli paitsi vuoden nörtein poliittinen tapahtuma, myös vuoden paras! Kiitos kaikille kävijöille ja järjestäjille!