h1

VaaliCon-raportti

huhtikuu 8, 2017

Vuoden nörtein poliittinen tapahtuma eli VaaliCon on nyt takana! Kyseessä oli siis roolipelejä ja kuntavaaleja yhdistävä ilta, jossa oli puheohjelmaa, myyntipöytiä, lautapelejä, roolipelejä ja tietenkin politiikkaa. Malmin työväentalolla järjestetty minicon kesti viidestä yhteentoista ja kävijöitä oli noin viisikymmentä. Ohjelma löytyy täältä.

Vasemmalla politiikkaa, oikealla pelaamista.

Muusikko ja säveltäjä Anni Tolvanen kertoo äänisuunnittelusta peleissä.

Meillä oli runsaasti hienoja esitelmiä: Miira Oksanen kertoi Suomen 1900-luotaavista Siikalahti-larpeista, Jaakko Stenros kertoi Tampereelle perustetusta Suomen Pelimuseosta, Ville Vuorela ja Petri Hiltunen puhuivat Praedor-fantasiamaailmasta, -sarjakuvista, -romaaneista ja -roolipelistä, ja lopulta Anni Tolvanen piti esitelmän äänisuunnittelusta pelisuunnittelun osana.

Toisessa huoneessa pelattiin lautapelejä, korttipelejä ja pöytäroolipelejä. Kiitos järjestäjille ja varsinkin Suomen Lautapeliseuralle! Roolipeleistä suurta menestystä nauttivat Dare Talvitien varta vasten VaaliConiin suunnittelema scifi-skenaario Sielupankki ja Arttu Hanskan kahdesti vetämä ”kakkupeli” eli tanskalainen freeform-roolipeli Slaaraphenland, jossa pahuuden houkutusta simuloidaan syömällä liikaa makeaa.

Voimakkaimmin politiikka ja roolipelit yhdistyivät tietenkin vaalipaneelissa, jossa kohtasivat helsinkiläiset roolipelaavat kuntavaaliehdokkaat. Meitä oli paikalla yhteensä kuusi: Piraattipuolueen Ilari Tuominen, Vasemmistoliiton Riikka Aurava, Keskustan Lauri Jurvanen, SDP:n Otto Köngäs, Vihreiden Markku Hannula ja tietenkin minä itse, Vasemmiston ehdokas.

Vaalipaneelissa vasemmalta oikealle juontaja Jussi Ahlroth, Mike Pohjola (vas), Ilari Tuominen (pir), Riikka Aurava (vas), Lauri Jurvanen (kesk), Otto Köngäs (sdp) ja Markku Hannula (vihr).

Selfiessäni vasemmalla Jussi Ahlroth, puheenvuoroaan pitää Riikka Aurava.

Paneelin juonsi Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Ahlroth. Olen ollut näiden vaalien alla aika monessa paneelissa ja tämä oli mielestäni sekä ehdokkaiden käyttäytymisen suhteen sopuisin (vaikka eri mieltä oltiinkin) että myös puheenjohtajan taidoilta ja kysymyksiltä suvereenisti paras. Vitsailin Jussin kanssa, että hän tiesi, että Hesarin toimittajat päätyvät vetämään vaalipaneeleita, mutta yritti paeta sitä keskittymällä nörttiaiheisiin. Tämän näytön jälkeen näkisin hänet mielellään seuraavaksi Sanomatalossa haastattelemassa vähän isompiakin poliitikkoja.

Kysymykset koskivat osittain roolipelejä, osittain politiikkaa. Kiinnostavimmat koskivat molempia, sillä puheenjohtaja kysyi myös, mitä olemme roolipeleistä oppineet politiikan tekemisen keinoiksi ja mitä sen sisällöiksi. Lopulta hän summasi ne hienosti:

”Markku sanoi, että politiikka on kuin co-op peli, jossa yritetään yhdessä päästä samaan tavoitteeseen.
Otto sanoi, että roolipeleissä erilaiset paradigmat kohtaavat toisensa.
Lauri sanoi, että pelaaminen esitteli hänelle yhdistystoiminnan.
Riikka sanoi, että rooliroolipelit tarjoavat turvallisen keskusteluympäristön.
Ilari sanoi, että pelit opettavat empatiaa.
Mike sanoi, että roolipeleistä opitaan yhteiskunnan olevan sopimus, josta me voimme sopia myös toisin.”

Tunnin kestäneessä paneelissa ehdittiin puhua kaavoituksesta ja sotesta, mutta päästiin siis myös filosofiselle tasolle.

Tässä vielä pieni kuvareportaasi VaaliConista.

Miira Oksanen kertoo Siikalahti-larpeista, joista ensimmäiset kolme sijoittuivat vuoteen 1918. Ensimmäinen kertoi porvareista, toinen työläisistä ja kolmas kansalaissodan jälkeisistä oikeudenkäynneistä. Sen jälkeen on käsitelty Mäntsälän kapinaa, talvisotaa, välirauhaa ja seuraavaksi jatkosotaa, aina kuvitteellisen Siikalahden kunnan kautta. Jatkoakin on ilmeisesti vieläkin luvassa…

Jaakko Stenros kertoo Suomen Pelimuseosta, joka avattiin vuodenvaihteessa Tampereelle Museokeskus Vapriikkiin. Siellä on esillä sata suomalaista peliä – mukana myös roolipelejä ja kaksi larppia.

Kirjailija ja pelisuunnittelija Ville Vuorela sekä sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen kertovat Praedor-maailmasta, joka on Suomen laajin fantasiabrändi – se sisältää jo lähes parikymmentä erilaista teosta sarjakuvista roolipeleihin, korteista romaaneihin.

Sielupankki-pöytäroolipeli käynnissä. Läppärin takana pelinjohtaja kuvailee tapahtumia, pelaajilla edessään paperi, jossa kuvaillaan heidän hahmoaan. Pian Marsin itsenäisyystaistelijat pääsevät reagoimaan heitä kohtaavaan ongelmaan…

Riikka Aurava esittelee Buffy Vampyyrintappaja -aiheista hihamerkkiään.

Tarkasti rajattu kuva yleisöstä, jonka otin lavalta vaalipaneelin aikana.

Tietääkseni mitään tällaista ei ole koskaan järjestetty, joten olin aika hermostunut, että tuleeko sinne ketään arki-iltana. Lopulta uskallan sanoa, että tämä oli paitsi vuoden nörtein poliittinen tapahtuma, myös vuoden paras! Kiitos kaikille kävijöille ja järjestäjille!

h1

VaaliConin ohjelma

maaliskuu 30, 2017

Järjestämme to 6.4. Malmin työväentalolla politiikkaa ja roolipelejä yhdistävän VaaliConin. Ohjelmassa on lähinnä pelaamista, esitelmiä ja myyntipöytiä, mutta myös roolipelaavien ehdokkaiden kuntavaalipaneeli! Ohjelma on nyt julkaistu ja sen voi ladata printtikelpoisena PDF:nä täältä tai lukea alta.

V A A L I C O N

6.4.2017 klo 17-23
Malmin työväentalo
Takaniitynkuja 9, Helsinki

VaaliCon on tapahtuma kaikille roolipeleistä ja politiikasta kiinnostuneille. Ovet aukeavat viideltä ja suljetaan viimeistään yhdeltätoista.

P U H E O H J E L M A

1750 Avajaiset
1800 Miira Oksanen: Siikalahti-larpit
1830 Jaakko Stenros: Pelimuseo
1900 Vaalipaneeli, juontaa HS:n toimittaja Jussi Ahlroth. Mukana ehdokkaat Markku Hannula (vihr), Otto Köngäs (SDP), Riikka Aurava (vas), Ilari Tuominen (pir), Lauri Jurvanen (kesk) ja Mike Pohjola (vas).
2000 Ville Vuorela: Praedor-maailmaesitelmä
2100 Anni Tolvanen: Peliäänisuunnitelun perusteet
2200 Lopetussanat

P Ö Y T Ä R O O L I P E L I T

VALIOKUNTA klo 18-20 ja 20-22
Järjestäjä: Eero Laine
Pelaajamäärä: 3-5 + järjestäjä
Pelinjohtajaton roolipeli, joka sijoittuu vallankumouksen jälkeiseen pikkuvaltioon 1700-luvun Euroopassa. Pelaajat pelaavat Yhteishyvän valiokunnan jäseniä, jotka rakentavat uutta yhteiskuntajärjestystä ja juonittelevat toisiaan vastaan.

SIELUPANKKI klo 1730-2230
Järjestäjä: Dare Talvitie
Pelaajamäärä: 4-6
Transhumanistiscifiä. Itsenäisyystaistelijoiden haasteita 2100-luvun osittain terraformatussa Marsissa, ankaran planeetan ja piittaamattomien jättiyritysten välissä. Sijoittuu Eclipse Phasen maailmaan. Skenaario toimii lyhyellä perusjohdannolla, eikä maailmaa tarvitse tuntea etukäteen (mutta saa kyllä). Systeeminä käytetään GURPS:ia, mutta pelinjohtaja hoitaa itse kaiken pelimekaniikan.

SLAARAPHENLAND klo 1730-19 ja 20-22
Järjestäjä: Arttu Hanska
Teemat: houkutus, himo, korruptio
Pelaajamäärä: 4
Kaikki ovat kuulleet tarinoita yltäkylläisyyden valtakunnasta, Slaaraphenlandista. Neljä nälkäistä nuorukaista lähtee etsimään tätä satumaista paratiisia, jossa neidot palvelevat sankareita ja kaikki hyvä on ilmaista. Ennalta määrätyistä kohtauksista koostuva humoristinen fantasiakertomus, josta löytyy synkkiä ja seksuaalissävytteisiä teemoja.
HUOM: Pelissä käytetään kakkumekaniikkaa, mikä tarkoittaa kirjaimellisesti kakun syömistä, joten ei allergikoille. Sopii aloittelijoille, ei ennakkotietovaatimuksia, K-16.

K O R T T I P E L I T  J A  L A U T A P E L I T

MUNCHKIN klo 17-22
Järjestäjä: Aleksi Airaksinen
Mukaan sopii liittyä koska tahansa, tarjolla kortit ja opastaja. Aloittelijaystävällinen!

POWER GRID
Järjestäjä: Vesa Virri
Pelissä rakennetaan sähköverkkoja ja tuotetaan sähköä enemmän tai vähemmän ympäristöystävällisin tavoin.

KYOTO PROTOCOL
Järjestäjä: Vesa Virri
Kioton ilmastosopimuksen mukaisesti tässä hauskassa pelissä pyritään vähentämään fossiilisten polttoaineiden tuotantoa.

LAUTAPELISEURA
Suomen lautapeliseuran pelikirjasto ja asiantuntevat opastajat ovat paikalla koko tapahtuman ajan.

L A R P P I

KAUPUNGINHALLITUS
Järjestäjä: Markku Hannula
Ajankohta: 20-22
Hahmot ovat kaupunginhallituksen 15 edustajaa: pormestari, neljä apulaispormestaria ja 10 jäsentä. Hahmot edustavat puolueita tuoreimman vaaliennusteen mukaisissa voimasuhteissa.

M Y Y N T I P Ö Y D Ä T

* Vaaliesitteitä ja politiikkaa
* Lamentations of the Flame Princess
* Praedor
* Myrskyn sankarit
* Venäjän kielen oppimispeli Hamstraajat

T E R V E T U L O A !
Osallistu tapahtumaan myös Facebookissa!

h1

Puheeni puoluevaltuustossa sote-animaatiosta

maaliskuu 18, 2017

Hyvät kaverit!

Noin viikko sitten Vasemmisto julkaisi hallituksen sote-suunnitelmia kritisoivan animaation. Se oli minun käsikirjoittamani ja ohjaamani, ja vapaaehtoisvoimin toteutettu. Sillä on jo yli neljännesmiljoona katsojaa. Se on tämän vuoden katsotuin poliittinen video Suomessa.

Kokoomus on ministeri Orpoa myöten suivaantunut ja käynnistänyt sumutusoperaation, jossa video ja sen väitteet yritetään kaataa. Tässä muutamia Kokoomuksen hädissään keksimiä valheita:

”Video on valeuutisia ja keksityjä faktoja.”
Ei ole. Se pohjautuu 100% faktoihin. Kiinnostuneet voivat lukea tarkemmin Vasemmistoliiton esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

”Yksityissairaalat eivät voi valita asiakkaitaan.”
Kyllä voivat. He tarjoavat vain tiettyjä palveluita ja sijoittavat toimipisteensä rikkaiden asuinalueille. Rikkaat ja terveet ovat hallituksen mallissa parempia asiakkaita sairaaloille kuin köyhät ja sairaat.

”Videossa hyökätään henkilöitä vastaan.”
Ei hyökätä. Siinä hyökätään poliittisia toimijoita ja heidän bisneskytköksiään vastaan.

”Videossa pilkataan ihmisten ulkonäköä.”
Ei pilkata. Siinä käytetään valokuvia heidän kasvoistaan.

”Petteri Orpo ärsyyntyi.”
No kuule, Petteri. Minäkin ärsyynnyin ajamastasi sote-mallista. Nyt kerroimme siitä äänestäjille.

Olen saanut paljon kiitosta tavallisilta ihmisiltä, joita sote-uudistus suoraan koskisi, ja muun muassa sairaanhoitajilta, jotka tekevät näiden asioiden kanssa töitä joka päivä.

Näissä vaaleissa Suomen kansa kertoo hallitukselle, että sosiaali- ja terveyspalveluita ei saa uhrata sairausbisnesten kermankuorinnalle.

Kiitos.

Mike Pohjolan puhe Vasemmiston puoluevaltuustossa 18.3.2017.

h1

Aiheutin Petteri Orpolle pahan mielen

maaliskuu 16, 2017
Valtiovarainministeri Petteri Orpolle on tullut paha mieli käsikirjoittamastani ja ohjaamastani animaatiosta, jossa hänen ajamansa sote-mallin epäkohdat paljastetaan. Tosi ikävää, Petteri! (Aiemmin julkisesti harmistuneet ovat mm. Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen ja Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.)
 
Minullekin on tullut paha mieli! Se johtuu siitä, että Petteri Orpo tekee hallituksessa yhteistyötä rasistien kanssa ja antaa Keskustan siirtää suomalaisen demokratian maakuntiin vain, jotta voi puhaltaa suomalaisten verorahat sairauskonserneille ja veroparatiiseihin.
 
Haastattelun perusteella Petteri Orpo ei myöskään ole perehtynyt ajamansa sote-mallin vaikutuksiin. Jos hän ei ole jaksanut kuunnella oman ministeriönsä arvioita, niin tästä videolla ne olisivat alle kolmessa minuutissa selvinneet. Avaan tässä vielä keskeisen kohdan.
 
”Tuo ei ole mahdollista, tuottaja ei valitse asiakkaitaan eikä valitse kevyin perustein, minne ne lähetetään”, Orpo kuvittelee.

Miksi tuottajan kannattaa valita potilaat?

Jokaiselle tuottajalle (eli siis esimerkiksi yksityissairaalalle) maksetaan könttäsumma per potilas. Eli kun ”valinnanvapaudestaan” nauttivat kansalainen valitsee vaikka Töölön Mehiläisen, tämä firma saa tästä tietyn määrän rahaa riippumatta potilaan terveydentilasta.
 
Jos potilas on perusterve, hän käy sairaalassa kerran vuodessa hakemassa antibiootit poskiontelotulehdukseen. Se ei montaa euroa maksa firmalle, joten siitä ylijäävä osa könttäsummasta on voittoa.
 
Jos potilas on pitkäaikaissairas, hän käy sairaalassa jatkuvasti, ja tarvitsee kalliita hoitoja ja tutkimuksia. Se maksaa tuottajalle paljon enemmän kuin könttäsumma, joten tuottaja tekee tappiota.
 
Tuottajien kannattaa siis tähdätä siihen, että terveet valitsevat heidät, mutta sairaat eivät.

Miten tuottaja valitsee potilaat?

Eri tuottajat tarjoavat erilaisia palveluita. Tuottajan ei tietenkään kannata tarjota niitä vaikeimpia ja kalleimpia hoitoja, jolloin kansalaisen kannattaa valita sellainen sairaala, jossa ne hoidetaan. Käytännössä siis julkinen.
 
Tuottajat päättävät, mihin sijoittuvat. Jos sairaala on Eirassa, on selvää, että Jakomäen köyhä pitkäaikaissairas ei tule käyttämään vähiä ropojaan körötelläkseen sinne bussilla ja ratikalla. Yksityissairaaloiden kannattaa siis sijoittaa itsensä rikkaille alueille.
 
Lisäksi suurista voitoistaan yksityissairaalat tietysti käyttävät osan markkinointiin, mikä on tehokas keino värvätä tiettyä väkeä asiakkaiksi.

Ehdotus Petteri Orpolle

Minulla on sinulle ehdotus, Petteri! Jos palautat tämän sote-mallin kiltisti yksityissairaaloiden lobbareille, niin minä poistan videon Youtubesta.
Toivottavasti mielesi paranee.

Yksityiskohtaisempaan kritiikkiin hallituksen sote-mallista ja Vasemmiston järkevämmästä vaihtoehdosta sote-palveluiden hoitamiselle voi tutustua täältä.
h1

Taidealan kannanotto Guggenheimista

marraskuu 30, 2016

Joukko suomalaisia taiteilijoita ja taiteen ammattilaisia on tänään allekirjoittanut seuraavan kannanoton koskien Guggenheim-museota:

*

Me taiteilijat ja taiteen ammattilaiset emme hyväksy Guggenheim-säätiön rahoittamista verorahoilla, kun samaan aikaan Suomen omilta museoilta leikataan rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.

Olemme kuitenkin ilahtuneita monien varakkaiden henkilöiden kiinnostuksesta designia ja arkkitehtuuria kohtaan ja toivomme, että tämä näkyy myös heidän suhtautumisessaan suomalaisia muotoilijoita, arkkitehtejä ja museoita kohtaan.

Guggenheimin toivotamme tervetulleeksi yksityisellä rahalla rakennettuna ja ylläpidettynä.

Allekirjoittajat:

Mike Pohjola, kirjailija
Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Selma Vilhunen, elokuvaohjaaja
Jukka Viikilä, kirjailija
Riikka Pelo, kirjailija
Juho Kuosmanen, elokuvaohjaaja
Ilona Anhava, galleristi
Martti Anhava, kirjailija, suomentaja, toimittaja
Sakari Kannosto, kuvanveistäjä
Miia Tervo, elokuvaohjaaja
Johanna Sinisalo, kirjailija
Ville Ropponen, esseisti, tietokirjailija
Aarne Tapola, elokuvaaja
Reetta Neittaanmäki, animaatiotaiteilija
Ilmari Arnkil, Kino Sherylin toimitusjohtaja, videotaiteilija
Kiba Lumberg, kuvataiteilija, kirjailija
Milla Martikainen, skenografi
Kati Raatikainen, koreografi
Pilvari Pirtola, kuvataiteilija
Petra Vehviläinen, teatteriohjaaja
Heinäsirkka, muusikko-räppäri
Sami Henrik Haapala, näyttelijä, tanssija, tohtorikoulutettava
Kasperi Mäki-Reinikka, mediataiteilija
Jarmo Kiuru, elokuvaaja
Rita Paqvalén, toiminnanjohtaja
Nina Jatuli, vaatesuunnittelija
Annamari Vänskä, taiteen ja visuaalisen kulttuurin tutkija
Merja Puustinen, kuvataiteilija, mediataiteilija
Tarja Nurmi, arkkitehti
Kati Åberg, mediataiteilija
Marja-Terttu Kivirinta, taidekriitikko, taidehistorioitsija
Sinna Virtanen, käsikirjoittaja, ohjaaja, dramaturgi
Hanna Järvinen, kriitikko
Aino-Maija Kaila, museonhoitaja
Kaisu Koivisto, taiteilija
Minerva Keltanen, Kansallismuseon näyttelypäällikkö
Kaarina Kuusisto-Lukkari, kuvataiteilija
Mervi Saarenmaa, kulttuurialan työntekijä
Kimmo Modig, taiteilija
Kari Soinio, valokuvataiteilija
Leena-Maija Rossi, tutkija
Monika Fagerholm, kirjailija
Pertti Jarla, sarjakuvataiteilija
Anna Paavilainen, näyttelijä, ohjaaja
Paleface, räppäri
Susanna Kuparinen, teatteriohjaaja
Taina Riikonen, äänitaiteilija
Antti Reini, näyttelijä
Pekka Aikio, äänisuunnittelija
Janos Honkonen, kirjailija ja käsikirjoittaja
Marja Pyykkö, elokuvaohjaaja
Tero-Pekka Henell, säveltäjä
Julius Jääskeläinen, arkkitehti
Ari Wirta, ohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä
Susanna Vuorio, taidemaalari
Atte Timonen, piirtäjä, käsikirjoittaja, elokuvakriitikko
Roi Vaara, taiteilija
Okko Leo, näytelmäkirjailija, dramaturgi
Elena Näsänen, taiteilija
Marikki Hakola, mediataiteilija, ohjaaja
Eija Niskanen, Suomi-Japani -elokuvakoordinaattori
Vihtori Rämä, teatteriohjaaja
Iina Hänninen, ohjaaja, käsikirjoittaja
Josefina Turunen, monitoimitaiteilija
Marja Helander, kuvataiteilija
Jarno Elonen, elokuvaohjaaja
Neil Hardwick, ohjaaja
JD Sorvari, pelikäsikirjoittaja
Lija Fischer, teatteriohjaaja
Ushma Karnani, näyttelijä
Artemis Kelosaari, kirjailija, kriitikko
Jenni Toivoniemi, käsikirjoittaja, ohjaaja
Mikko Lipiäinen, kuvataiteilija
Maija Nurmio, tanssitaiteilija
Heli Tamminen, käsikirjoittaja
Reetta Aalto, elokuvaohjaaja
Chrzu Lindström, elokuvaohjaaja
Rebecca Viitala, näyttelijä
Otso Kantokorpi, taidekriitikko
Elina Merenmies, taidemaalari
Matti Karttunen, museotoimenjohtaja
Pilvi Takala, taiteilija
Toni Kitti, valokuvataiteilija
Ari Saarto, valokuvataiteilija
Tomi Humalisto, valosuunnittelija
Katariina Hillo, kuvataiteilija
Jaana Kokko, taiteilija
Jaakko Heikkilä, valokuvataiteilija
Gary Wornell, valokuvataiteilija
Felicia Honkasalo, kuvataiteilija
Perttu Saksa, valokuvataiteilija
Teemu Mäki, taiteilija, kirjailija, ohjaaja, kuvataiteen tohtori
Aki Haarala, muusikko
Einari Paakkanen, elokuvaohjaaja
Hedda Liukkala, sirkustaiteilija
Paula Noronen, kirjailija
Tuukka Nikkilä, äänisuunnittelija
Hanna Backända, Public Relations
Teemu Loikas, lavastaja
Niko Roivainen, valosuunnittelija
Paavo Halonen, kuvataiteilija
Kati Simonen, kuvataiteilija
Minna Mirha, käsikirjoittaja
Jonna Lylykangas, kuvittaja
Alexey Lungu, Motion Graphics Artist
Pekka Niskanen, videotaiteilija
Ville Lepistö, tuottaja
Elli Toivoniemi, elokuvatuottaja, ohjaaja
Elina Loisa, kirjailija
Mikael Kinanen, kuvataiteilija
Laura Haapakangas, pukusuunnittelija, lavastaja
Kirsi Reinola, käsikirjoittaja, toiminnanjohtaja
Carina Nyman, vaatesuunnittelija
Konsta Sohlberg, elokuvaaja F.S.C.
Ninni Heiniö, tuottaja
Jenni Kokander, näyttelijä
Tommi Kinnunen, opettaja, kirjailija
Elina Pohjola, elokuvatuottaja
Anna Nummi, kuvataiteilija
Susanna Airaksinen, teatteriohjaaja
Oona Loman, graafinen suunnittelija
Elina Minn, esitys- ja kuvataiteilija
Helena Haaparanta, muusikko, tuottaja, laulunopettaja, ääninäyttelijä
Pietari Koskinen, äänisuunnittelija, professori
Erika Erre, taiteilija
Jaakko Rustanius, taidemaalari
Urho Kähkönen, kuvataiteilija
Minna Jatkola, kuvataiteilija, maalaustaiteen opettaja
Cecilia Paul, näyttelijä
Anu Partanen, suomentaja
Ville Keynäs, suomentaja
Sami Kukka, laulaja-lauluntekijä
Juha Vaurio, muotoilija
Ahti Pitkänen, taidemaalari
Merja Kupiainen, tekstiilitaiteilija
Taisto Oksanen, näyttelijä
Heikki Korkalainen, muusikko
Kalle Mustonen, kuvanveistäjä
Hanna Appel, tanssija
Krista Petäjäjärvi, performanssitaiteilija
Vili Laitinen, äänisuunnittelija
Lauri Eriksson, valokuvaaja
Ahmed Al-Nawas, taidekuraattori
Egle Oddo, taiteilija
Tanja Koponen, kuvataiteilija
Vesa Kataisto, kustannustoimittaja
Antti Väre, näyttelijä
Joonas Suominen, näyttelijä, ohjaaja
Hanna Holopainen, kuvataiteilija
Myrsky Rönkä, sirkustaiteilija
Marianne Mäkelä, elokuvatuottaja
Juho Sarno, sirkustaiteilija
Kati Kärkkäinen, kuva-artesaani
Netta Lepistö, sirkustaiteilija
Sanna Halme, kuvataiteilija, skenografi
Keijo Ahlqvist, sarjakuvataiteilija
Eero Siren, dramaturgi, näyttelijä
Ossi Valpio, muusikko
Raisa Kekarainen, tanssija, tanssinopettaja, koreografi
Terhi Laitinen, kirjallisuuskriitikko, tietokirjailija
Viva Granlund, kuvataiteilija
Jari-Jukka Annala, muusiko, musiikkiterapeutti
Sivi Valima, kuvataiteilija
Leena Havukainen af Hällström, teatteriohjaaja
Panos Balomenos, kuvataiteilija
Annika Dahlsten, kuvataiteilija
Katri Suonio, kuvataideopettaja
Jukka-Pekka Kervinen, säveltäjä
Linda Latokartano, teatteriopettaja
Birgit Aittakumpu, teatterituottaja
Janne Kuusi, kirjailija, elokuvaohjaaja
Marja Niskanen, tuottaja
Janne Jankeri, äänisuunnittelija
Sanna Halme, kuvataiteilija, skenografi
Heli Heinäaho, museonjohtaja
Inger-Mari Aikio, runoilija, ohjaaja, tuottaja, kääntäjä
Sinikka Mokkila, näyttelijä
Pekka Niemi, musiikkiopiston rehtori
Terhi Laitinen, kirjallisuuskriitikko, tietokirjailija
Hanna Vähälä, vapaa taiteilija
Virpi Pajula, proviisori
Mikael Gustafsson, elokuvaaja
Riina Björkbacka, näyttelijä
Katariina Lume, lavastaja
Esko T. Koiranen, avustaja
Heidi Korhonen, teatteriopettaja
Janne Kristian Raunio, taiteilija

*

Lisää allekirjoituksia voi lähettää kommentteina tähän blogaukseen tai suoraan Mike Pohjolalle.

h1

Mike Pohjola Helsingin valtuustoon

marraskuu 23, 2016

Kun koko maailma sulkeutuu pimeyteen, meidän on rakennettava majakka.

Haluan rakentaa kanssasi Helsingistä sellaisen majakan, joka näyttää Suomelle, Euroopalle ja maailmalle valoa ja oikean tien.
Haluan rakentaa reilun, oikeudenmukaisen Helsingin, jossa kaikilla on hyvä olla.

Reilu Helsinki
– on hiilineutraali
– on Reilun Kaupan kaupunki
– pitää huolta nuorista ja vanhoista
– ei tuhoa luontoa asuntojen tieltä
– rakentaa asukkaita kuunnellen
– tarjoaa maksuttoman joukkoliikenteen
– hoitaa terveyttä ja hyvinvointia lähellä ja hyvin
– toimii esimerkkinä muille

Tätä majakkaa aletaan rakentaa nyt! Olen ehdolla kuntavaaleissa Vasemmiston listalta, sillä haluan toteuttaa tämän vision. Jos haluat auttaa, niin jaa tämä status tai kommentoi alle. Ehdota parannuksia tai ilmoittaudu tukiryhmään!

Millainen on sinun Reilu Helsinkisi?

vaali_fb_kuva2

h1

Guggenheimin kävijäarvailut

marraskuu 23, 2016

New Yorkin Guggenheim-museossa vieraili vuonna 2013 ennätykselliset 1,2 miljoonaa ihmistä. Koko kaupungissa kävi tuona vuonna 54,3 miljoonaa. Heistä siis peräti 2,2% kävi museossa! Upea luku.

Helsingissä käy vuosittain 3-3,5 miljoonaa matkailijaa. Helsingin kaupunginhallitus suosittaa tännekin Guggenheim-museon rakentamista, sillä heistä 550 000 tulisi käymään museossa. Siis jopa 15,7% tai huonona matkailuvuonna 18,3%!

Helsingin tynkä-Guggenheim olisi siis kaupunkiin tulevien turistien keskuudessa seitsemän kertaa suositumpi kuin New Yorkissa oleva jättimäinen pää-Guggenheim.

550 000 kävijällä Guggenheim olisi suositumpi kuin Korkeasaari, Tuomiokirkko tai Temppeliaukion kirkko, mutta vähemmän suosittu kuin Suomenlinna. Tätä suositumpia ovat vain liikematkailijoiden suosima Messukeskus sekä mahdollisesti Linnanmäki.

Helsingin Guggenheim olisi myös suositumpi kuin Ateneum, Kiasma, ja Amos Anderson yhteensä vuonna 2015. Siitä huolimatta, että suuri osa näiden vierrailijoista oli lapsia ja muita maksuttomia kävijöitä, jotka Guggenheimissa joutuisivat ostamaan lipun.

Vertailun vuoksi todettakoon vielä, että Louvressa käy 28,8% Pariisin matkailijoista. Se on Euroopan suosituin museo.

Ymmärrän kyllä, että jos nämä luvut pitäisivät paikkansa, Helsingin Guggenheim olisi niin mieletön attraktio, että se olisi suorastaan pakko rakentaa! Valitettavasti luvuissa on kyse enemmänkin lobbareiden haaveilusta kuin asiantuntijoiden ennusteista.