h1

Paroni von Münchhausen täsmentää anteeksipyyntöään

huhtikuu 28, 2016

HELSINKI. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Hieronymus von Münchhausen (kok) pahoitteli torstaiaamuna MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä sitä, jos hän on johtanut eduskuntaa harhaan antamalla väärää tietoa osuudestaan verosuunnitteluyhtiön perustamisessa tai tykinkuulalla ratsastamisessa. Urotekojaan epäilleitä hän ehti eduskunnassa kutsua valehtelijoiksi ja kanaljoiksi.

Paroni Hieronymus von Münchhausen Räävelissä vuonna 1772.

Paroni Hieronymus von Münchhausen vuonna 1772 Helsingissä. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Pahoittelussa von Münchhausen pyysi siis ehdollisesti anteeksi sitä, jos hän on johtanut eduskuntaa puheillaan harhaan. Epäselväksi jäi se, oliko hän omasta mielestään johtanut eduskuntaa harhaan.

Mike Pohjolan blogi kysyi paronilta tarkentavia kysymyksiä anteeksipyynnöstä.

Onko keskustelu kyvystänne tarttua kiinni omista hiuksistanne ja vetää siten itsenne ylös suosta mielestänne populistista vai aiheellista?

”En osaa ota tuohon tässä vaiheessa kantaa. Keskustelu alkoi viime syksynä ja olen siinä yhteydessä antanut kaikki tiedot avoimesti. Nyt on syntynyt uudelleen keskustelu.”

Sanoitte Huomenta Suomi -lähetyksessä ”pyydän anteeksi jos olen johtanut harhaan”. Oletteko mielestänne johtanut eduskuntaa tiistaina harhaan puheillanne käynnistänne Kuusta ja tapaamisestanne Kuu-ukon kanssa?

”No, pyydän anteeksi, jos puheenvuorostani on saanut vääränlaisen kuvan. Tai ehkä tässä vaiheessa pitäisi sanoa, että on saanut vääränlaisen kuvan, koska niin moni on saanut siitä vääränlaisen kuvan. Tarkoitus oli kertoa nimenomaan se, että itse en ole millään lailla ollut tekemisissä Kuu-ukon kanssa. Toki ymmärrän sen, että kokeneena Kuussa-kävijänä olen vastuussa kokonaisuudesta.”

”Pyydän anteeksi sitä, että niin moni on saanut puheenvuorostani väärän kuvan.”

Paroni ilmoitti haastattelun jälkeen lähtevänsä painimaan krokotiilin kanssa.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb korosti, että ministeri von Münchhausenilla on hänen täysi luottamuksensa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakkaa ei tavoitettu kommentoimaan paronin lausuntoa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakkaa ei tavoitettu kommentoimaan paronin lausuntoa.

Lue lisää Helsingin Sanomien haastattelusta.

h1

Hallituksen työllisyystoimissa hyvääkin

huhtikuu 13, 2016

Olen muutaman kerran hienovaraisesti kritisoinut hallitustamme, mutta nyt he ovat tehneet myös muutaman hyvän päätöksen liittyen työllisyyteen. Työn tarkoitus on kuitenkin mielestäni hakusessa.

Screen Shot 2016-04-13 at 9.37.14

Hesarin artikkelissa ja videossa lisää aiheesta. http://www.hs.fi/politiikka/a1460426346251

+ Joukkorahoituksen helpottaminen ns. crowdfinancing-mallissa.
+ Pyrkimys mahdollistaa yrittäjyys työttömille niin, että työtön yrittäjä ei menetä työttömyysturvaansa.
+ Maahanmuuttajien ryhtymistä yrittäjiksi helpotetaan.
+ Ulkomaisten huippuosaajien palkkaamisen helpottaminen.

Mukana on toki myös karmeita huononnuksia:
– Työttömän ammattitaitosuojan huonontaminen.
– Työttömän velvollisuus ottaa vastaan työtä entistä kauempaa. (Nämä kaksi yhdistettynä viittaisivat siihen, että jossain olisi hirveä tarve saada hanttihommille osaamattomia tekijöitä. Nyt ei ole 1936.)
– ”Työllistämistä edistävistä palveluista” tulee pakollisia.

Moni asia jäi myös avoimeksi, joten tässä omia toiveitani jatkolle:
* Perinteisen joukkorahoituksen helpottaminen rahankeräyslailla.

* Start upien jaottelu puheessa ja rahoitusmalleissa sellaisiin, jotka pyrkivät työllistämään pitkällä aikavälillä, ja sellaisiin, joiden tarkoitus on tehdä mahdollisimman nopeasti miljoona-exit.
* Työttömän ”ilmainen työnäyte” ei muutu pakolliseksi. Sehän tarkoittaisi orjuutta.

Joistain hyvistä päätöksistä huolimatta tulee vahvasti se kuva, että hallitus haluaa vähentää työttömyyttä, mutta ei tiedä, miksi. Työllisyys on hyväksi, kun sillä hyödyttää yhteiskuntaa, tienaa elantonsa ja saa merkitystä elämäänsä.

Turhan työn tekeminen ilman maksua ja pakotettuna ei täytä mitään näitä kriteereistä. Koneellistuminen 1900-luvun alkupuoliskolla ja robotisoituminen nyt tarkoittavat, että yhteiskunta ja yritykset pärjäävät vähemmällä määrällä työntekijöitä.

Toisin sanoen, yhteiskunta pystyy elättämään koko kansan vähemmällä määrällä työtä. Sen voisi nähdä myös hyvänä asiana.

h1

Talouspolitiikan tolkun polku

maaliskuu 30, 2016

Puheenjohtaja Mike Pohjola piti nauhoitetun puheensa keskiviikkoaamuna. Alla on Pohjolan puhe sanasta sanaan.

Hyvä Suomen kansa

Suomen tilanne on poikkeuksellisen vakava. Siksi koen velvollisuudekseni ottaa myös uusia viestintätapoja käyttöön ja lähestyä teitä suoraan.

Talouskysymyksissä kansamme on jakautunut kahteen äänekkääseen ääripäähän.

*

Yhdessä ääripäässä ovat ne, jotka ajavat TTIP-sopimusta, hallintarekisteriä ja veronkiertäjien armahdusta. Heistä on hienoa, että tuloerot kasvavat, ja että korruptio on maan tapa.

Heitä on ajateltu kapitalisteina ja oikeistolaisina, mutta eivät he mitään vapaata kilpailua halua. He haluavat monopoleja niille suuryhtiöille, joihin ovat itse sidoksissa. He haluavat myydä demokratian eniten tarjoavalle. Sanalla sanoen, he haluavat oligarkiaa.

Suomen nykyinen hallitus on hyvä esimerkki oligarkiaa ajavasta ääripäästä.

*

Toinen ääripää ovat ne, jotka haluavat kokonaan kieltää yksityisomaisuuden ja ampua kaikki miljonäärit. He haluavat, että kaikki tuotanto päätetään suunnitelmatalouden viisikymmenvuotissuunnitelmilla ja että päätöksenteko maassamme siirretään työväen diktatuurille.

Heidän todellinen päämääränsä on, että kaikki ovat köyhiä, työttömiä ja kodittomia, jotta kaikki olisivat varmasti tasa-arvoisia.

*

Näiden kahden ääripään välissä on valtava enemmistö, me tolkun ihmiset.

Me tolkun ihmiset kannatamme yksityisyrittämistä, mutta emme halua pakottaa ketään siihen.

Me tolkun ihmiset kannatamme perustuloa, jotta päästään tukimuotojen pykäläviidakoista.

Me tolkun ihmiset kannatamme pääomaveroa ja tuloveron progression lisäämistä, jotta myös rikkaat osallistuvat hyvinvointivaltion ylläpitämiseen.

Me tolkun ihmiset haluamme lopettaa veronkierron ja suitsia verosuunnittelua.

Suomi on vauraampi kuin koskaan, mutta meillä ei muka ole varaa muuhun kuin osinkoihin. Näin tämä ei voi jatkua.

*

Hyvä Suomen kansa,

Vasemmistoliiton pitää olla keskeisenä tiennäyttäjänä tällä tolkullisen talouspolitiikan polulla.

Kiitos.

Mike Pohjola on kirjailija ja yrittäjä, joka toimii Malminseudun työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Hän on ehdolla Vasemmistoliiton puoluekokousedustajaksi ja puoluevaltuutetuksi.

h1

Joulupuhe

joulukuu 24, 2015

Lapsena jouluateria alkoi sillä, että isä luki isosta perhe-Raamatusta Jouluevankeliumin. Se oli outo ja juhlallinen hetki. Lasten piti odottaa hiljaa päästäkseen syömään, mutta samalla he ymmärsivät, että juhla on jotain enemmän kuin kinkku ja lahjat.

Evankeliumi ei tunnu itselleni oikealta, mutta tänään isännöidessäni sukua aion lukea tällaisen joulupuheen. Jos olette itse samassa tilanteessa, ottakaa toki käyttöön.

Ehkä tästäkin tulee perinne.

Joulupuhe

Niin kauan kuin Maapallolla pohjoisella puoliskolla on ollut ihmisiä, he ovat näinä päivinä juhlineet valon voittoa pimeydestä.

Kymmeniätuhansia vuosia sitten luolissa asuvat ihmiset tunsivat jo joulun. He tunsivat vuoden pimeimmän ajan, jolloin yön ote on voimistunut, pimeys ja synkkyys lisääntynyt. Ja he tiesivät, että lopulta tulee päivä, joka on jo pidempi kuin eilinen ja jonka huominen on vielä valoisampi. He päättivät juhlia sitä syömällä, juomalla, laulamalla ja tanssimalla ja olemalla yhdessä. Siitä lähtien on joulu ollut toivon ja uudelleensyntymän aikaa.

Vielä nykyäänkin tämä on perheen, ystävien ja rakkauden juhla, jolloin muistetaan ja haaveillaan. Muistetaan isiä, äitejä, vaareja ja mummoja, jotka ovat aikoinaan viettäneet joulua meidän kanssamme. Ja jotka lapsina juhlivat omien isovanhempiensa kanssa – niiden, joita me emme enää muista. Emme muista heitä, mutta jatkamme heidän perintöään juhlimalla tänään.

Ja tänään haaveillaan tulevasta, tietäen, että jonain päivänä meidän lapsenlapsemme, oppilaamme ja ystävämme tulevat juhlimaan joulua omien jälkeläistensä kanssa. Silloin he muistavat meitä ja haaveilevat siitä, joulusta sadan tai kahdensadan vuoden päästä.

Joulupukkia, joulukuusi, ne ovat vain muutaman sadan vuoden ikäisiä perinteitä. Joulukinkku ja joulutähti muutaman tuhannen vuoden ikäisiä. Perhe, ystävät ja valo, ne ovat ikuisia.

Hyvää joulua!

h1

Kunniavieraana Tracon Hitpointissa

joulukuu 2, 2015

Vietin viikonlopun Tampereella Tracon Hitpointin kunniavieraana. Jaoin kunnian Miska Fredmanin kanssa, joka on niin ikään roolipelisuunnittelija. Olen usein vieraillut Traconissa (Tamperen Roolipeli- ja Anime-Con), sielläkin kerran kunniavieraana, ja Hitpoint oli tuon suurtapahtuman pikkusisar. Se järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Roolipeli käynnissä. Kuva: Mikael Peltomaa

Roolipeli käynnissä. Kuva: Mikael Peltomaa

Esiinnyin avajaisten ja päättäjäisten lisäksi kolmessa plus yhdessä ohjelmanumerossa.

Miska Fredman ja Mike Pohjola. Kuva: Mikael Peltomaa.

Miska Fredman ja Mike Pohjola. Kuva: Mikael Peltomaa.

Miska ja minä kerroimme yhdessä perhepelien suunnittelusta. Miska on julkaissut Astraterra-nimisen avaruusseikkailuroolipelin, josta valitettavasti on painos loppu. Minä taas kerroin Myrskyn sankareista.

Kuva: Ville Vuorela

Kuva: Ville Vuorela

Pidin myös hieman vaivaannuttavasti nimetyn esitelmän ”Mike Pohjola: Elämä ja teot.” Siinä kerroin kirjoistani ja peleistäni. Ajattelin, että monelle nämä ovat jo aiemmista coneista tuttuja, joten keskityin uutuuksiin Raudan lauluun ja Mitä Pekka Siitoin tarkoittaa? -kirjaan. (Jälkimmäistä oli conin järjestäjien taholta erikseen toivottu.)

Sunnuntaina pidin vielä enemmän ammattilaistyyppisen luennon osallistumisen käsikirjoittamisesta. Esittelin kaksi transmediaprojektia – Sanningen om Marika ja Baltic Warriors – ja kerroin lyhyesti, mikä erottaa osallistuvan kerronnan perinteisestä ja interaktiivisesta kerronnasta. Roolipelaajayleisö on aiheeseen tietysti melko vihkiytynyt jo valmiiksi, joten kaikkea ei tarvinnut vääntää rautalangasta.

Bonusnumero oli perjantainen vierailu Tulenkantajien kirjakauppaan, jossa puhuin niin ikään Pekka Siitoin -kirjasta.

*

Pidimme Miskan kanssa myös yhteistä myyntipöytää. Aiemmin emme ole tehneet tällä tavalla yhteistyötä, mutta se meni mielestäni mallikkaasti. Mukana oli myös erinomaisia vapaaehtoisia myyjiä. Kiitos siitä! Ehkä ensi kerralla saadaan lisää suomalaisia pelintekijöitä mukaan yhteispöydälle Ropeconiin, Traconiin tai Finnconiin? (Tietysti toiveena on myös, että tätä satsaustamme harrastukseen ei kohdeltaisi pöytähinnoittelussa samoin kuin kovaa bisnestä tekeviä lelu- ja vaatekauppoja. Kotimaisia roolipelejä kun ei edes roolipelitapahtumissa myy juuri kukaan.)

Tracon-Hitpoint-11

Kuva: Mikael Peltomaa

Oli mukavaa huomata, miten roolipeliskeneä kerääntyi ohjelmanumeroiden ja pelien välillä pöydän ääreen vaihtamaan kuulumisia ja mielipiteitä.

Tracon-Hitpoint-13

Kuva: Mikael Peltomaa

raudanlaulu_etukansiItselleni iso juttu oli tietysti Raudan laulu -lisäosan julkaiseminen Myrskyn sankareihin. Se on ensimmäinen pelaajille tarkoitettu lisäosa, ja kysyntää löytyi kivasti! Hieman yllätyin siitä, että myös muita lisäosia sekä ihan peruspeliä (ja sen englanninnoksen työversiota) ostettiin vielä niin paljon. Selvästi kannattaa olla esillä siellä, missä pelaajatkin ovat.

Kiitos, Tracon Hitpoint! Suosittelen tapahtumaa kaikille. Hienoa saada roolipelien valoa vuoden pimeimpään aikaan!

Kuva: Mikael Peltomaa

Kuva: Mikael Peltomaa

h1

Mike Pohjolan Tracon-ohjelma

marraskuu 26, 2015

Olen viikonloppuna kunniavieraana Tracon Hitpoint -roolipelitapahtumassa Tampereella ja piipahdan samalla reissulla Tulenkantajien kirjakaupassa. Hitpointissa julkaistaan uusi Myrskyn sankarit -lisäosa Raudan laulu – Superlisäosa edistyneille pelaajille. Tässä viikonlopun ohjelma.

siitoin_kansiPerjantai 18-19 Tulenkantajien kirjakauppa: Kerron kirjasta Mitä Pekka Siitoin tarkoittaa?

Pekka Siitoin (1944-2003) oli jotain kylähullun ja terroristin välistä ja toimi linkkinä Kolmannen valtakunnan ja 2000-luvun äärioikeiston välillä. Samalla hän oli myös omanlaisensa vapauden ja liberalismin kannattaja. Mitä Pekka Siitoin tarkoittaa? -kirjassa useat kirjoittajat ristivalottavat Siitoimen persoonaa ja merkitystä.

Hämeenpuisto 25.

Lauantai 15-17 Kunniavieraspaneeli: Koko perheen roolipelit

Tracon Hitpointin kunniavieraat Miska Fredman ja Mike Pohjola ovat suunnitelleet roolipelejä kaikenikäisille. Mitä täytyy ottaa huomioon kun suunnitellaan kuusivuotiaalle? Kuinka peli sujuu koko perheen kesken? Tule kuuntelemaan Astraterran ja Myrskyn Sankareiden suunnittelijoita!

Tammerkosken koulutalo, Juhannuskylän koulu. Rautatienkatu 3-5.

raudanlaulu_etukansiLauantai 20-21 Mike Pohjola: Elämä ja teot

Kunniavieras Mike Pohjola kertoo pelisuunnittelijan ja kirjailijan elämästään, larppaamisesta ja muista projekteistaan. Puhun myös Pekka Siitoimesta sekä uudesta Myrskyn sankarit -lisäosasta Raudan laulu.

Tammerkosken koulutalo, Juhannuskylän koulu. Rautatienkatu 3-5.

Sunnuntai 12-13 Interaktiivisuuden käsikirjoittaminen

Mike Pohjola on tehnyt osallistuvaa ja interaktiivista tarinankerrontaa monessa eri muodossa: transmediaa, roolipelejä, larppeja, interaktiivista teatteria ja valinta romaaneja. Mutta miten tarinan voi kirjoittaa, jos katsoja, lukija tai pelaaja saa valita, mitä siinä tapahtuu? Interaktiivisuuden käsikirjoittamisen lyhyt oppimäärä.

Tammerkosken koulutalo, Juhannuskylän koulu. Rautatienkatu 3-5.

Lisäksi lauantaina 12-20 ja sunnuntaina 10-17 on Traconissa myyntipöytä, jossa myydään kirjojani ja pelejäni. Piipahtelen siellä myös aina ehtiessäni. Nähdään Tampereella!

tausta_banneri

h1

Katajainen kansa Suomi 100 -hankkeeksi

marraskuu 6, 2015

Sain eilen tietää, että työn alla oleva interaktiivinen romaanini Katajainen kansa on valittu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan. Kiitos ja jes! Kirja ilmestyy vuonna… no, arvaatte kyllä!

Tässä pieni pätkä romaanista vuoden 1917 alusta. Sitä ennen on jo päätetty, mistä olosuhteista päähenkilön tarina alkaa. Tässä tapauksessa päähenkilö on epärehellisen torppari Fredrikssonin huutolainen.

SuomiFinland100-banneri_valkoinen_RGB_790x444_14845

Taksvärkkihuijaus

Fredriksson on Gyldenhjelmin kartanon torppari. Osana vuokraansa hänen on lähetettävä työväkeään tekemään päivätöitä eli taksvärkkiä kartanon maille.

Kusti Fredriksson on kuitenkin kevätkylvöjen aikaan päättänyt pitää parhaat renkinsä ja piikansa omalla pellollaan, ja lähettääkin tilalle sinut, muut huutolaiset, luottovangin, kunnalliskodista tulleen mummon ja vieressäsi kunnantalolla seisseen mustalaisukon. Sen verran sinäkin ymmärrät, että nämä eivät ole mitään kelvollista työväkeä.

Teitä vahtimaan Fredriksson lähettää tyttärensä Olgan, joka on melkein aikuinen niin kuin sinäkin.

Kartanossa piisaa töitä: lantaa on kärrättävä navetoista pelloille, verkkolankoja kehrättävä ja muutenkin tehtävä kaikki kevättyöt. Sinä olet ahkera, mutta joistain taksvärkkiläisistä ei ole mitään hyötyä.

Rouva Gyldenhjelmin pehtoori tulee paikalle ja puhuttelee Olgaa.

”Mitä tämä on olevinaan? Tällaista roskaväkeäkö teidän isänne kuvittelee lähettävänsä?”

Fredrikssonin tytär yrittää selitellä tilannetta, mutta pehtoori on raivoissaan. Sinä voit vaikuttaa tilanteeseen!

Jos kerrot pehtoorille Fredrikssonin huijauksesta, siirry kohtaan Fredriksson kärähtää.

Jos yrität selittää tilanteen parhain päin, siirry kohtaan Pehtoorin suostuttelu.

Jos väität olevasi menossa Olgan kanssa naimisiin, siirry kohtaan Hätävalhe häistä.

Jos seuraat tyytyväisenä tilanteen kehittymistä, siirry kohtaan Riita pahenee.

Mitä sitten tapahtuu? Päähenkilön teot valitsee lukija, niiden seuraukset kertoo kirjailija – ja joskus myös sattuma. Ei ole suuri spoileri, että vuotta myöhemmin on käynnissä sisällissota, mutta päähenkilö saattaa vielä päätyä kummalle tahansa puolelle – tai ei kummallekaan. Jos edes selviää hengissä sinne asti…

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.