Posts Tagged ‘Elely’

h1

Muumimuistoja

elokuu 11, 2014

Päätin lauantain muistelemalla satavuotiasta Tove Janssonia. Olen aina rakastanut Muumeja. Varhaisimmat muistoni niistä ovat, kun äiti luki niitä minulle ja pikkuveljelleni, kun odottelimme neuvolaa Vanha-Ulvilassa.
Sitten luin ne kaikki itsekin ja joka kesä piti mökillä lukea Taikurin hattu, kun tuli sadepäivä. Joskus aurinkoisinakin päivinä.
Kuudennella luokalla meidän luokka Taimon ala-asteella Naantalissa esitti näytemän Muumilaakson joulu. Koska olin lukenut kaikki kirjat, sain olla Muumipappa. Se oli vaikein rooli, koska sillä oli eniten repliikkejä. Mokasin niistä vain yhden. Muumipapan piti ottaa lunta käteensä ja sanoa: ”Tämä on varmaan joulu.” Mutta sanoinkin: ”Tämä on varmaan lunta.”
Kun Muumit-piirretty alkoi, tiesin olevani liian vanha katsomaan sitä. Sitä paitsi se oli aivan vääränlainen, koska Pikku Myy ei ollut tuossa vaiheessa vielä muuttanut Muumitaloon, eikä siellä mitään noitaa ole. Mutta silti tykästyin siihen ja katsoin ”pikkusiskon seurana”.
Nuhjalan sivukirjastossa oli lastenosastolla hyvä sarjakuvakokoelma, johon kuuluivat myös ne A4-kokoiset Muumi-sarjakuvakirjat, joihin oli koottu Toven ja Larsin kaikki sarjakuvat. Vähän outoja ne olivat pillereineen ja viskeineen, mutta luin ne silti kaikki mielelläni.
Yksi kaverini myi yäasteella Anti-Muumi-teepaitoja. Se johtui siitä, että Naantaliin suunniteltiin Muumimaailmaa juuri siihen samaan saareen, missä nuorison oli tapana kokoontua ryyppäämään. Itse en koskaan ollut käyttänyt sitä siihen.
Olin paikalla Muumimaailman avajaisissa, koska siellä oli myös suuri sankarini Tove Jansson. Minä ja muutama muu pyysimme häneltä nimmaria. Olin saanut Turun Sanomien toimittajalta lainaan lehtiön ja kynän. Olin ensimmäinen, jolle Tove antoi nimmarin. Sen jälkeen, kun muutkin pyysivät omistusta, hän kääntyi minun puoleeni ja sanoi aavistuksen korostuksellisella suomella: ”Saanko lainata tätä?” Annoin lainata kynää.
Minulla on tuo nimikirjoitettu lehtiön sivu edelleen yhden muumikirjan välissä.
Kun ensimmäinen romaanini Kadonneet kyyneleet ilmestyi, pidin mielessäni siinä olevaa satukansaa airiita jonkinlaisina tovejanssonmaisina pikkuötököinä, ja sellaisena ne kirjan kannessakin esiintyvät.
Nyttemmin mökillä ollut Taikurin hattu taitaa olla tuhoutunut, mutta hankin divarista samaa ikäluokkaa olevan painoksen ja luen sitä nyt pojalleni. (Uusissa painoksissa kuvat toistuvat aivan ala-arvoisesti.)
Hyvää syntymäpäivää, Tove! Toivottavasti saat lettuja ja vaapukkahilloa!

Mainokset
h1

Mies vihtoi nokkosilla – et usko, mitä tapahtui seuraavaksi!!!

heinäkuu 19, 2014

Kokeilin nokkosvihtaa.

Kuulin tästä kansanparannuskeinosta vuosi sitten jututtaessani Ville Jankerin kanssa Hirvivaaran kartanon luomupuutarhuria. Internetin mukaan se stimuloi pintaverenkiertoa.

Sinä ja tänä kesänä olen mökillä saunoessani muistanut nokkosvihdan aina liian myöhään, eli kun olen jo lauteilla.

Tänään taitoon nokkoset ennen löylyjä. Menin saunaan kädessäni erikoisvahva nokkoskinnas ja kintaassa kimppu nokkosia. Isäni mielestä olin hullu.

Aika pitkään jahkailin, koska pelkäsin sen sattuvan. Ehkä kaikki tietoni olivatkin huijauksia?

Lopulta löin itseäni nokkosilla jalkaan. Ei tuntunut mitään. Löin kovempaa. Alkoi kihelmöidä. Ei se oikeastaan sattunut. Teorian mukaan saunan hikoilu poistaa nokkosen myrkyn melkein heti. Vihdoin toisenkin jalkani.

Kokemus oli pieni pettymys. Kuona-aineet eivät räjähtäneet pois, mutta ei kirvelekään. Ehkä jalan iho on stimuloituneempi, mutta entä sitten?

Mitä erikoisvihtoja suosittelette?

h1

Solmukohta on mahtava!

huhtikuu 20, 2012

Kirjoitin englanniksi ajatuksia ja muisteloita viime viikonlopun Solmukohdasta. Tällaisia:

Some thoughts and reminiscences from this year’s Solmukohta (Knutepunkt) in Finland. Solmukohta started as a conference/festival of Nordic larpers and has become a conference/festival of international larpers interested in the tradition of Nordic larp.

I’ve been a regular Knudepunkt goer since the third one in 1999. I haven’t missed a single event before last year’s one in Denmark. Which meant it was amazing to go back there this year when it was held in Helsinki.

This year apart from all the Nordics, I talked to people from Russia, Croatia, Israel, Germany, England, Latvia, Italy and the United States. On top of that I know we had visitors from pretty much all around Europe from Portugal to Latvia, from England to Bulgaria. So it’s really becoming international.

The editor of this year’s Solmukohta book States of Play, Juhana Pettersson, observed that ”Nordic larp” has become a tradition independent of the Nordic countries. So you can have Nordic larp in Mexico or Egypt. But you can also have larps in Finland that belong to some other tradition or remain more or less unaffected by that tradition. And that way you can even have Nordic larp being in dialogue with Finnish larp, and I guess my own Täällä Kirjokannen alla had quite a bit of that going on.

For me the whole experience started with the Nordic Larp Talks on Wednesday in Club PRKL in downtown Helsinki. You can see my talk titled How To Become a God, and all the others here.

Would you buy a used god from this man? Photo by Tuomas Puikkonen.

Next day all three hundred and sixty of us got on buses that drove us to the conference hotel Kiljavanranta next to some lake in the middle of the Finnish forest with some patches of snow left.

I ran two programs this year. One was called the Folk Fantasy Workshop, based on my article in States of Play (PDF). I gave a short presentation on the world in Täällä Kirjokannen alla, and then we started workshoping on taking each participants’ own country/nation/tribe/city/identity and turning that into a folk fantasy world. We had people from Sweden, China, Croatia and Russia present, and we had hardly gotten started when we already had to stop. The workshop might’ve been over ambitious, but I think the participants still made some interesting connections and maybe had some ideas they can later use for whatever they wish.

The other item was originally titled Contacting the Characters Within You, a self-help kind of approach to taking the roles and characters we carry around with us and using them for other things. Since the workshop was scheduled for Sunday morning, I had to rename it Hangover Yoga Workshop (and Contacting the Characters With You).

We started with twenty minutes of simple yoga exercises designed not to feel too bad for the hungover people, and wake everybody up a little bit. Then we started meditating on the characters we’ve played trying to identify five archetypes. The Good One, The Trickster, The Leader, The Shadow and The Brain. Not everybody had experience with all of these, but I think people sort of got the idea. We examined each one a little bit, and then chose two of them. Those two we made our own, trying to develop their physical language and put them on and off faster and faster. The idea was that the participants could learn to call on these characters in tricky situations in their ordinary life. For example a test might be very difficult for the participant in their everyday role, but putting on the role of The Brain might help them deal with it better. Different situations might require taking on different roles, and these sorts of exercises will hopefully help people to identify them better.

I think the workshop was a success since many people came to thank me for it later. I’m not an expert yoga master, either, but I think that went fine, as well.

One of the many highlights was being able to buy an early copy of Leaving Mundania from the author Lizzie Stark. I knew who she was since people had told me she visited last year’s Knudepunkt in Copenhagen. Leaving Mundania is a non-fiction book about larpers and the larp scene. It mostly focuses on larp in the United States, but the last chapter is titled Knudepunkt Blew My Mind. It was thrilling to read an excited outsider’s perspectives on the whole scene and the games we play and the the people we know. Of course, Lizzie’s not an outsider anymore.

She signed my copy ”Turku this!” Ironically, I accidentally left the book in the Turku School room (all the rooms were named after concepts in larp theory). So I really did Turku it. The next day it was gone. If you have it, I want it back!

The Pan-European tv drama / larp / transmedia experience The Spiral (formerly The Artists) is partly built by larpers, specifically Martin Ericsson and Adriana Skarped.  They showed us a sneak preview of the tv show’s trailer, which seemed really cool. Parts of the whole thing are made through a larp, as some sort of mocumentary. Difficult to explain, but you should totally follow it when it airs in September in several European countries including Finland. Or take part in the larp parts – it’s not too late!

Some players of The Spiral with game mistress Adriana Skarped in the middle.

The social aspect is very important in these events. Even though I went to bed quite early on two nights, I had a chance to party it out Saturday. DJ Hakkis’s 90’s gothic hits marathon was well appreciated! Also interesting discussions on commercial larps in Siberia, how Taoism relates to the works of Ursula K. Le Guin, politics in Israeli larps, German film funding, the great roleplaying theories of the day, capitalism and socialism in post-apocalyptic Swedish larps and lots of other great stuff.

There’s an influential indie roleplaying scene mostly in the US, but also internationally, that used to be associated with the forum The Forge. Over the years they’ve sent one or two ambassadors that usually get converted, but this time it seemed like there was a whole faction of these great people. Some came to preach, others to listen, but continuing this dialogue between ambitious clicks is very fruitful. The Swedish/Danish jeepform tradition is, I think, a sort of love/hate child between Nordic larp, US indie and Danish tabletop. The US indie crowd is discussing Solmukohta at the Story Games forum.

Ideas on jobs available for larpers because of their larping skils.

Some random notes  I made during the event:
”We have a special way of playing the post-death game.” -Alexey Fedoseev on Russian larps.
A StPetersburg game had in-game elections. If the conservatives won, the city was taken into history. With liberals, to the future.
Larps are not artificial, they are artifactual.
The Hollow Man Syndrome = there is no character, the player has to use their own experiences.
Read the book The Art of Curating Worship, a guidebook for Christian priests.

Solmukohta 2012 appreciation thread: http://laivforum.net/threads/20275-Solmukohta-2012-appreciation-thread!
Solmukohta talk on Twitter is here: https://twitter.com/#!/search/%23sk2012
My Nordic Larp Talk: http://nordiclarptalks.org/post/20957499776/how-to-become-a-god-mike-pohjola

A Finnish delicacy with an informative sign.

 

h1

TS: Pappani ja presidentti

helmikuu 4, 2012

Tänään Turun Sanomissa julkaistu kolumnini Pappani ja presidentti.

h1

Turun Kirjamessuilla

syyskuu 29, 2011

Huomenna alkavat Turun Kirjamessut. Nyt olen menossa sinne kirjailijana, aiemmin olen ollut siellä monena vuotena haastattelijana ja lavaisäntänä. Fiore-lavaa oli hauska isännöidä aikanaan ja vieläkin tunnen tapahtumaan jonkinlaista lukkarinrakkautta, vaikka kustantamot panostavatkin yleensä enemmän uusiin Helsingin messuihin.

Tänä vuonna esiinnyn Ihmisen pojan kanssa joka päivä Turun messuilla:

Perjantai 30.9.1011
11.20 – 11.40 Agricola-lava, haastattelija Sakari Heiskanen
11.40 – 12.00 Akateeminen kirjakauppa (A69), signeeraus

Lauantai 1.10.2011
16.00 – 17.00 Turun scifiseuran osasto, yleisökeskustelu

Sunnuntai 2.10.2011
14.30 – 14.45 Lukulaakso A30
15.50 – 16.10 Fiore-lava, haastattelija Niina Repo
16.10. – 16.20 Akateeminen kirjakauppa (A69), signeeraus

Tulkaahan paikalle ja tervehtimään!

h1

Ropeconissa sunnuntaina

heinäkuu 28, 2011

Pohjoismaiden suurin roolipelifestivaali Ropecon alkaa taas huomenna Espoon Dipolissa. Toisena kunniavieraana on jokaisen 80-luvun lopulla aloittaneen pikkupojan suurin idoli, punalaatikko-Dungeos&Dragonsin toimittanut Frank Mentzer! Menen todellakin pyytämään nimmarin Pelaajan ohjekirjaan.

Itse esiinnyn tapahtumassa sunnuntaina kahdessa ohjelmassa. Yksi on roolipelisuunnittelija Ville Vuorelan vetämä englanninkielinen paneeli, jossa kanssapuhujina muun muassa tämä samainen Mentzer. Ja toinen on ”reading”, eli tarjoan mahdollisuuden kuulla parhaita paloja tulevasta omaelämäkerrallisesta Jeesus-romaanistani Ihmisen poika.

Mike Pohjola: Ihmisen poika
Su 11.00 –  Su 12.00, Sali 25 Aloittelijaystävällinen Muu ohjelma
Järjestäjä: Mike Pohjola
Mike Pohjola lukee roolipeliaiheisia otteita syyskuussa ilmestyvästä omaelämänkerrallisesta Jeesus-romaanistaan Ihmisen poika.

The Definition of a hero – Panel discussion
Su 12.00 –  Su 14.00, Auditorio Paneeli Englanninkielinen For foreigners
Järjestäjä: Ville Vuorela, Frank Mentzer, Erik Mona, Mike Pohjola, Pete Nash, Jeff Richard
What makes a hero? Good posture and eyesight? Luck, charm and good looks? A sword, a loincloth and guts? Ville Vuorela hosts a panel discussion with Pete Nash, Mike Pohjola, Jeff Richard and Guests of Honor Frank Mentzer and Erik Mona searching for the answer.

Lisäksi conissa julkaistaan ennätysmäärä kotimaisia roolipelejä! Kymmenisen nimikettä näkee päivänvalon, mukana Pohjoismaisen roolipelaamisen seuran jättimäinen Unelma keltaisesta kuninkaasta ja muita tanskalaisia roolipelejä.

h1

Kesänovelleja

kesäkuu 30, 2011

Lähden pian kesälaitumille täältä työhuoneeltani, joten tarjoankin teille vähän kesälukemista. Minulta ilmestyi nimittäin eriskummallinen kertomus sekä Ylioppilaslehdessä että Aalto-yliopiston Ainossa.

Olen kirjoittanut ja ideoinut nämä aivan eri aikaan, mutta molemmissa nuori aikuinen helsinkiläinen matkustaa Karjalaan nostalgisoimaan. Huomio, Markku Pölönen, tarinoiden elokuvaoikeuksia ei ole vielä myyty! Paljon muuta yhteistä näillä ei olekaan, paitsi ehkä että molemmat ovat myös vähän arkirealismista irrallaan, mutta niinhän minulla usein…

Ylioppilaslehden kesänovelli on nimeltään Vanhan linnan salaisuus, ja löytyy myös nettimuodossa.

Ainossa on kolmeosainen seikkailu nimeltä Maan korvessa. Se ilmestyi Ainoissa 2/2011, 3/2011 ja 4/2011. Ensimmäinen lehdistä on näköislehtenä netissä (tarina alkaa ihan loppusivuilla), muita joutuu ilmeisesti vielä odottelemaan…