Archive for the ‘Fantasia’ Category

h1

Age of the Tempest funds successfully!

kesäkuu 28, 2014

Kampanja päättyi menestyksellisesti! Julkaisemme pelin ja Ville Vuorelan seikkailun englanniksi. Olen yhteydessä rahoittajiin vielä, jotta kaikki varmasti saavat, mitä on sovittu.

Saimme 5,535€ ja tavoitimme 111% maalistamme. Meillä oli 109 tukijaa, ja tämä onnistui 42 päivässä. Saamme myös ulkomaiden lapset, nuoret ja aloittelijat roolipelaamaan!

Kiitos kaikille!

*

The campaign was a great success! We will publish the game and the adventure in English, and contact each contributor to make sure they get what is theirs.

We made 5,535€ reaching 111% of our goal. We had 109 backers, and did all this in 42 days. We will get the next generation roleplaying.

Thank you so much!

Mainokset
h1

Miten Susikoira Roi joulun Keski-Maahan toi

joulukuu 24, 2013

Sä muistat Thorinin, Arwenin, Melkorin varmaan.
Ja Aragornin ja Gandalfin Harmaan,
Mutta susikoira tää
Sulta usein unholaan jää…

”Niin Keski-Maa on muutakin, oi Roi,
kuin tunturi ja lunta”, hän sanoi.
”Kas Keski-Maa on haltiamielen, Roi,
rauhan valtakunta”, Frodo virkkoi.

”Ei tunturia täältä löytää voi.
On Ered Mithrin, Harmaat vuoret noi,
Ja Ephel Dúath, Ereborkin hoi,
Vaan tunturia et sä löytää voi.”

Näin vastasikin Frodollemme Roi:
”Ei tunturitta joulu tulla voi.
Kuin Eru laulull’ Keski-Maamme loi,
Niin tunturin tänn’ hommaa Konnun Roi.”

Roi Repunpäässä ponins’ satuloi
Ja taakseen jätti Hobittilan – voi!
Tie susikoiran halki metsäin toi,
Kun kukkuloilta nousee aamunkoi.

Ei ratsu jylhä lainkaan vikuroi,
Vaikk’ jyrkkä reitti sen Angmariin toi.
Roi puhutteli valareit, maioi,
Heill’ vakavimmat valat niin vannoi.

Ei käskyänsä kieltää kenkään voi,
Ei Sumuvuorill’ enää salamoi,
Kun jätit kovin vuorta moukaroi.
Ja ohjeet antaa susikoira Roi.

Maan, meren, ilman vuoren jano joi
Kun Keski-Maahan tunturi kasvoi.
Näin pimeydenkin susikoira löi,
Reen eteen Pukki Roin siis rensselöi.

Jo tarkka silmä tuolloin havainnoi,
Ja silloin moni haltia lauloi:
”Oi Elbereth! Oi Gilthoniel! Oi!
Näe, miten juoksee Susikoira Roi!”

Jää Pitkäjärven kauniiks’ kristalloi
Bard Esgarothin luistinrusetoi.
Briin ruokapöytiin piparit leipoi
Tuo isäntämies V. Valvatti (voi-).

Niin Sinivuorten yö, Ered Luin soi,
Kun uutterasti Khazâd vasaroi.
He hobiteille lahjat nikkaroi,
Ne perille vie Susikoira Roi.

Kyll’ Fangornissa entit niin nauroi,
Kun Puuparrasta joulupuu kasvoi
Entvaimot viimein kotiin sivakoi,
niin jouluilon metsään aateloi!

Sää Mordorinkin lumeen kapaloi
ja lumisotaan örkit haparoi.
Kun riisipuuron örkit lusikoi
Suun Sauronin se hymyyn manteloi.

Ja taivahalla naukuhuulet soi
Kun sormusaaveet siellä karkeloi.
He tonttulakit haamupäissään voi
Niin iloisesti Roille huutaa: “Moi!”

Roi Klonkullekin uuden Aarteen soi:
“Ei koira tuo – klunk – varasreppuloi!”
Niin joulumielen Keski-Maahan toi
Tuo susikoirain kuningas – siis Roi.

Kun koira viimein Kontuun toikkaroi,
Jo sanoi Frodo: ”Muutit kaiken, oi!
Niin Keski-Maamme korvatunturoi,
Tuo joulumielen turva: Kontu-Roi.”

h1

Myrskyn sankarit vauhdissa!

elokuu 3, 2012

Lastenroolipeliprojekti Myrskyn sankarit on kerännyt viikossa jo reippaat kaksituhatta dollaria ja yli 260 Facebook-tykkääjää. Projekti on siis lähtenyt erittäin hyvin vauhtiin!

Monet ovat kysyneet, tarjoaako peli mitään tyttöpelaajillle ja onko siinä vahvoja naishahmoja. Lyhyt vastaus on kyllä ja kyllä. 🙂 Pitkä vastaus löytyy projektin blogista otsikolla Tytötkin pelaavat Myrskyn sankareita.

Lisäksi projektista on puhuttu innostuneeseen sävyyn ainakin Dome.fi:ssä, Kulttuurivihkoissa, Radio Helsingissä, RPG.netissä ja Nörttitytöt-blogissa.

Projektin julkaisutapahtuma Ropeconissa onnistui erinomaisesti ja sen videotaltiointi tulee jossain vaiheessa Ropeconin toimesta. Sitä ennen editoin siitä muutaman minuutin esittelyvideon IndieGoGo-saitille, jossa se korvaa nyt käytössä olevan Petri Hiltusen Conan ja sudet -kuvan.

Tiimiin on myös ilmoittautunut runsaasti kuvittajia, pelitestaajia, oikolukijoita, pedagogeja ja paljon muuta väkeä. Helpoin tapa tulla mukaan on laittaa projektille vähän rahaa IndieGoGossa ja jakaa tietoa kaikille mahdollisille! Voi kirjoittaa sosiaalisiin medioihin vaikkapa ”Osallistu rahoittamaan lastenroolipeliä Myrskyn sankarit. http://www.indiegogo.com/myrskynsankarit” Ja kutsua kavereita tykkäämään Facebook-sivua. Ja tykätä blogia. Ja vinkata tutuille firmoille, yhdistyksille ja medioille, että lähtevät myös tukemaan projektia!

Nyt näyttää vahvasti siltä, että Myrskyn sankarit tulee!

h1

Lastenroolipeli Myrskyn sankarit tulossa

heinäkuu 20, 2012

Haaveeni on julkaista lapsille suunnattu aloittelijaystävällinen seikkailuroolipeli Myrskyn sankarit vuoden päästä. Käynnistän Ropeconissa viikon päästä perjantaina crowdfunding-kampanjan, jolla projekti on tarkoitus rahoittaa. Projektiin ovat jo luvanneet kuviaan mm. taiteilijat Petri Hiltunen, Joel Sammallahti, Ninni Aalto ja Tommi Kovala. Lisää otetaan vastaan. Ropeconissa 2013 pelipaketti julkaistaan.

Projektia voi seurata sen blogista osoitteesta http://myrskynsankarit.wordpress.com/

Tai tykkäämällä Facebook-sivua https://www.facebook.com/MyrskynSankarit

Tai tulemalla Espoon Dipolissa pidettävään Ropeconiin kuuntelemaan perjantaina 27.7. klo 22-23 Klondike-saliin, kun kerron lisää projektista. Tässä esitelmän kuvaus:

Kun minä olin nuori, oli saatavilla suomenkielisiä fantasiaroolipelejä, jotka oli suunnattu ensikertalaisille. Kokonainen sukupolvi aloitti ropettamaan punalaatikko-D&D:llä. Nyt aloittamaan pääsee vain, jos ymmärtää puhelinluettelon oloisen englanninkielisen sääntökirjan. Haluan, että Ropeconissa 2013 julkaistaan crowdfundingilla rahoitettu suomenkielinen 9-12-vuotiaille suunnattu pöytäroolipeli, jossa on paljon siistiä seikkailumeininkiä, ja joka innostaa uuden sukupolven roolipelaamaan. Kerron projektista, pyydän apua ja avaan crowdfunding-kampanjan täällä. En pysty tekemään tätä yksin. Tervetuloa mukaan! – Mike Pohjola.

Olen varmaan kymmenen vuotta haaveillut tällaisesta projektista ja kun sain Kultainen lohikäärme -elämäntyöpalkinnon Ropeconissa kaksi vuotta sitten, lupasin tehdä tämän. Nyt aika on kypsä.

Jännittää, miten tässä käy, mutta pian arpa on heitetty.

h1

Nordic Larp Talks ja State of Play

huhtikuu 11, 2012

Jos olet kiinnostunut osallistumisesta, interaktiivisuudesta tai roolipeleistä, suosittelen viettämään tämän illan Club PRKL:ssä Helsingissä tai netissä seuraamassa tapahtuman live streamia. Tänään julkaistaan uusi Solmukohta-kirja States of Play sekä pidetään Nordic Larp Talks ensi kertaa Suomessa.

Ovet aukeavat kuudelta, erinomainen States of Play julkaistaan seitsemältä ja Johanna Koljosen emännöimä Nordic Larp Talks alkaa kahdeksalta!

States of Playn on päätoimittanut Juhana Pettersson ja siinä on kymmeniä todella kiinnostavia ertikkeleita Pohjoismaiseen roolipelitraditioon liittyvästä suunnittelusta, teoriasta, dokumentaatiosta ja seurauksista. Oma artikkelini Folk Fantasy käsittelee Täällä Kirjokannen alla -larppia ja mahdollista uutta alkua fantasiagenrelle. Kirja on myös ladattavina ilmaisena PDF-tiedostona.

Tässä hieman englanninkielistä infoa Nordic Larp Talkseista:

We are proud to welcome you to Nordic Larp Talks Helsinki 2012 – an evening of entertaining, thought-provoking and mind-boggling lectures about projects and ideas from the Nordic tradition of live action roleplaying games.

The talks are presented by writer, radio & television host as well as winner of the innovator category of this year’s The Swedish Grand Journalism Prize award, Johanna Koljonen.

You can follow the talks live streamed on nordiclarptalks.org Wednesday April 11th 8pm EEST or at the PRKL club in central Helsinki, Kaisaniemenkatu 4.

Speakers
Mike Pohjola – How to become a god
Johanna Macdonald – From stage to larp
JP Kaljonen – The interplay between player and man in the street
Jesper Bruun – Experimental Larp Design
Lizzie Stark – Playing in Graveyards: Terror collides with larp in New York City

Oma esitelmäni, How To Become A God, käsittelee draaman historiaa Dionysos-rituaaleista tositelevisioon ja edemmäs, ja miten tämä kaikki liittyy roolipelleihin. Samalla tulen myös vastanneeksi erääseen mysteeriin Aristoteleen Runousopissa, joka on ihmetyttänyt teatteritutkijoita kolmetuhatta vuotta…

Nähdään siellä!

h1

Traconin muistoja

joulukuu 8, 2011

Olin syyskuun alussa kunniavieraana Traconissa eli Tampereen roolipeli- ja animetapahtumassa. Tapahtumassa on tuhansia animeharrastajia, joista valtaosa on pukeutunut cosplay-asuihin. Kun ensisijaisesti roolipeleihin keskittyneitä kävijöitä on huomattavasti vähemmän, on selvää, että roolipelikunniavieras ei saa ihan yhtä innostunutta vastaanottoa kuin pääkunniavieras, Hopeanuoli-mangan luoja Yoshihiro Takahashi 🙂

’Traconissa roolipelaajalle kiinnostavaa ei olekaan massa vaan yhteishenki, joka syntyy, kun suuri osa alan toimijoista, julkaisijoista, suunnittelijoista ja muista yhtäkkiä tapaa toisensa melko kiireettömässä ilmapiirissä ja ehtii käydä sekalaisilla kokoonpanoilla päivällisellä. Se on aina hauskaa. Uusia kuulumisia ja ajatuksia on aina hauska kuulla.

Ohjelmaani kuului kirjailijahaastattelu, jossa Juhana Pettersson grillasi minua reilun tunnin verran kirjoista, roolipeleistä, fantasiasta, hevimusikaalista ja vähän kaikesta mahdollisesta. Lisäksi luin Ihmisen poikaa ääneen ainakin puolitoista tuntia yleisölle, jossa oli ilahduttavan paljon myös anime-väkeä. Molemmat videoitiin ja laitettiin YouTubeen, josta niitä sopii katsella tai kuunnella!

En tiedä, mitä kampaukselleni on tapahtunut tässä kirjanluvussa, mutta teeskennelkää, että se on viittaus johonkin anime-hahmoon, jota ette tunne.

En ole mikään manga- ja animeharrastuksen supertuntija, mutta koetan lukea ja katsoa sarjoja sen verran, että pysyn vähän perillä, mistä puhutaan. Ja coneissa käymällä törmää jatkuvasti johonkin harrastuksen uuteen aspektiin, tällä kertaa se oli ehkä J-rockin tahtiin esiintyvät koreografioidut tanssiryhmät, joita ilmeisesti harjoittelee useassakin kaupungissa Suomessa. Niin sitä pitää!

Kun minä olin pieni, scifi-porukoita ärsytti, kun roolipelaajat tulivat heidän tapahtumiinsa. Nykyään roolipelaajat järjestävät kaikki conit (paljolti tämänkin) ja jotkut valittavat, kun animeteinejä on joka paikassa. Pian ne järjestävät kaikki conit, jos näin ei vielä ole käynyt, ja sitten tulee joku uusi nörttiyden muoto, jota vanhukset kummaksuvat. Kawaii!

h1

Täällä Kirjokannen alla

elokuu 30, 2011

Järjestin viikonloppuna larpin Täällä Kirjokannen alla. Se oli muinaisista ja nykyisistä suomalaisista myyteistä ammentava metsäseikkailularppi – ja varsin onnistunut.

Aamuauringon valaisemat orjat ja matkalaiset odottavat aamupuuron valmistumista.

Kirjokannen alainen maailma pohjautui haluun uudistaa fantasiaroolipelien varsin luutunutta perintöä. Tolkienin Keski-Maa on erinomainen yhdistelmä Kuningas Arthuria, viikinkimyyttejä, Kullervon tarinaa, Raamattua, Shakespearea ja Wagneria – ja on pitkälti sementoinut fantasian kuvaston: lähes kaikissa fantasiaroolipelissä on pakollisina kansoina haltiat, kääpiöt ja rohkeat ihmiset.

Halusin miettiä, millainen keitos saataisiin Kalevalasta, kansalaissodasta, Kaurismäestä, Murheellisten laulujen maasta, Väinö Linnasta, Minna Canthista, hevistä ja muutenkin omasta suomalaisuuden kokemuksestani. Mitä kansoja siitä voi kummuta? Mitä, jos Itämeren suomalaisille kansoille olisi kehittynyt korkeakulttuuri ilman germaanisia tai kristillisiä vaikutteita? Miten uskonnot ja jumalat voisivat kehittyä? Näin syntyi Kirjokannen alainen maailma, joka pelissä heräsi hienosti eloon – kiitos hyvien kirjoittajien ja innostuneiden pelaajien!

Mikko Ryytyn tekemä kartta Kirjokannen alaisista maista.

Pelin dramaturgia oli sellainen, että useimmat pelaajat aloittavat pelin kulkemalla metsän halki Pohjolan Kivimäen vartiotupaan. Matkalla on kaksi porttia, joista kuljetaan porukoina. Ensimmäisen portin jälkeen pelaaja siirtyy välitilaan ja alkaa muuttua hahmokseen. Porukka ei puhu enää pelin ulkopuolisia asioita, mutta jotkut saivat laulaa ryhmänsä tunnusbiisin. Toisen portin jälkeen astutaan pelin maailmaan ja ollaan täysin hahmoissa keskellä Pohjolan salaperäisiä korpia. Melko pian tämän jälkeen kohdataan vielä vartiomies, joka vaatii matkalaisia esittämään asiansa.

Pelin varsinainen pihvi oli etsiä Maailmanpylvään palasia. Pylväs oli seissyt Kivimäellä ja kannatellut Taivaan Kirjokantta siitä lähtien kun Ilmarinen sen oli takonut Suuren Tammen kaaduttua aikojen alussa. Pohjolan nykyinen louhi oli kuitenkin laiminlyönyt pylvään vartioinnin ja se oli luhistunut. Nyt jokainen palanen oli pienen seikkailun tai urotyön takana ympäröivissä monipuolisissa metsissä, kallioissa, hiidenkirnuissa tai vartiotuvan alapuolella avautuvassa lammessa.

Pelin lopussa oli suuri rituaali Pohjolan Kivimäellä, missä Maailmanpylväs oli koottava uudelleen yhteen. Kivimäelle mentiin seitsemällä lukolla suljetun portin lävitse. Rituaalissa ei pystytty enää pelastamaan maailmaa sellaisenaan, mutta voitiin antaa vanhan maailman luhistua Kirjokannen alle ja synnyttää uusi maailmanaika, jonka luonteen löydetyt pylväänpalaset määräsivät. Jokainen joutui valitsemaan, jäisikö vanhaan maailmanaikaan kuolemaan vai astuisiko uuteen tuntemattomaan maailmaan. Odotetusti lähes kaikki astuivat uuteen maailmaan, mutta jotkut myös jäivät. Viimeinen portti johti siis pois Kivimäeltä ja loppurituaalista uuteen maailmaan – ja pelin loppumiseen.

Sampolainen vallankumoustaistelija ja jukolainen Mustakullervon pappi viimeistelevät Maailmanpylvästä kuovinmaalaisten ylimysten auttaessa. Taivaannaula on lyöty puukolla kiinni Maailmanpylvääseen.

Larpin jälkeen lauantai-iltana oli mahtavaa istua nuotiolla kirkkaiden tähtien alla, kertoa tarinoita ja laulaa lauluja. Viime kerrasta oli liian pitkä aika!

Mielettömän suuri kiitos kaikille pelaajille, kirjoittajille, rakentajille, kantajille, ruoanlaittajille, autokuskeille, lavastajille, rituaalisuunnittelijoille, avustajille, verkkosuunnittelijoille, graafikoille. (Mutta okei, ensi kerralla pelipaikka, jossa on sähköt, juokseva vesi ja johon pääsee autolla. 🙂

Viime öinä Ukko Ilmarinen on iskenyt salamoita, ukkosta ja rankkasadetta oikein olan takaa. Vanha maailmanaika siellä jää luhistuvan Kirjokannen alle. Se aiheuttaa hurjia myrskyjä täälläkin vielä monta viikkoa, mutta älkää pelätkö: se pysyy, minkä rakensimme, kunnes joskus
lastemme lasten lapset joutuvat hurjien seikkailujen jälkeen luomaan uuden ja paremman maailman.

Päässäni Pohjolan tytärten pelissä solmima kukkaseppele. Huomatkaa myrkkymarjat!